- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
937-938

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liikeyritys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

937

Liikeyritys—Liikkuva kalusto

938

netty, 011 tässä yrittäjän tulossa erotettava neljä
eri osaa: 1) maan käyttämisestä laskettava
maan-korko, 2) yritykseen sijoitetun pääoman korko,
3) yrittäjän suorittaman työn palkkio, 4)
varsinainen 1. Kun kolme edellistä ovat edeltäpäin
sovittuja ja määrättyjä, on 1. kokonaan
epämääräinen tulo, joka riippuu konjunktuureista,
kulloinkin vallitsevista tuotanto- ja markkinasuhteista
ollen jossakin määrin spekulatsionin tulos.

Suuruutensa puolesta 1. on hyvin erilainen,
varsinkin isoissa, tuntuvampien
konjunktuurivaihte-luiden alaisissa yrityksissä, kun se taas pienissä,
vakinaisemmissa tuotanto- ja menekkioloissa
toimivissa yrityksissä pysyy tasaisempana. Jos 1.
nousee tavattoman korkeaksi, lisääntyy kilpailu,
joka alentaa sitä; pienet voitot tai suoranaiset
tappiot taas vaikuttavat, että pääoma ja
työvoima siirtyvät muille aloille. Jos yrityksessä
käytetään paljon seisovaa pääomaa, on pääoman
siirtyminen vaikeata, joskus ihan mahdotonta.
Tästä saa selityksensä se seikka, että useita
yrityksiä jatketaan huolimatta siitä että ne eivät
anna mitään l:oa. Huomattavan suuri on 1.
(ajoittaisten tappioiden ohella) sellaisissa yrityksissä,
joissa yllämainittua tasoitustendenssiä vastaan
vaikuttavat erityiset seikat, esim. yrittäjän
erinomaisen etevät ominaisuudet, suuri jolitajakyky,
tai suotuisat konjunktuurit, oikeudellinen tai
tosiasiallinen monopoli (tullit, patentit, paikka),
yri-tyshaaran uutuus, taloudelliset yhtymiset
(kartellit, trustit) y. m. Suuri joukko nykyajan
taloustieteilijöitä (Walras, Pareto, Pantaleoni, Gide)
onkin sitä mieltä, että yrittäjä on varustettu
jonkinlaisella monopolilla ja että ). on tämän
monopolin tuottama tulo. Englantilaisen koulukunnan
(Adam Smith, Ricardo) mielestä 1. taas oli osa
pääoman tuottamaa tuloa, ja ranskalaiset (J. B.
Say y. m.) pitävät sitä yrittäjän tekemän työn
palkkiona.

Muutamissa yrityksissä on myöskin työväki
laskettu osalliseksi l:oon ja sääntönä on, että
suurissa yrityksissä palkatut johtajat ja muut
virkamiehet saavat n. s. osapalkkion (tantieemin)
muodossa osan l:sta. Pyrkimys saattaa koko 1.
työväelle on vienyt tuotanto-osuuskuntien
perustamiseen, joissa työmiehet ovat itse yrittäjinä.

J. F.

Liikeyritys 1. yritys on jonkun henkilön
(fyysillisen ja juridisen) koko taloudellinen
toiminta, mikäli se tapahtuu yhden tai useamman
liikelaitoksen varassa tämän henkilön omaan
laskuun ja omalla riskillä, ja sen tarkoituksena on
näissä liikelaitoksissa käytetyn pääoman
arvottaminen siten, että se palaa takaisin haltijalleen
liikevoitolla lisättynä. Tuotannon teknillisen ja
taloudellisen laadun puolesta voidaan erottaa
toisistaan alkutuotannon (maatalouden, vuorityön
j. n. e.) alalla esiintyvät l:t, teolliset,
kaupalliset ja liikenneyritykset. Erimielisiä on oltu siitä,
onko persoonallisten palvelusten suorittamista,
esim. asianajajan, lääkärin y. m. toimintaa,
jossa pääoman käyttö on sivuasia, pidettävä l:nä.
Suuruutensa puolesta, s. o. sen puolesta, missä
määrin Lisää käytetään maata, työtä ja
pääomaa, l:t jaetaan suurliikkeisiin, keskikokoisiin
liikkeisiin ja pikkuliikkeisiin (ks. Suurliike
ja Pikkuliike). Vielä on erotettava
toisistaan yksityiset ja julkiset (valtion, kuntain y. m.)
Lt; viimemainitulta ei voida niinkuin yksityisiä

l:iä hoitaa yksinomaan mahdollisimman suuren
liikevoiton saantia silmällä pitäen. Yksityisiin,
varsinkin teollisiin l:iin nähden on eri maiden
lainsäädäntö luonut joukon juridisia muotoja:
yhden miehen omistaman l:n rinnalla on
olemassa esim. kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö,
äänetön yhtiö, osuuskunta y. m. J. F.

Liikkala 1. Liikala. 1. Kylä Sippolan
pitäjässä n. 5 km etelään kirkolta. V. 1788 9 p. elok.
laadittiin siellä n. s. Liikalan kirje (ks. t.). Seur.
v. 3 p. heinäk. oli kylässä vähäinen sotatappelu,
joka päättyi voitollisesti Ruotsin joukoille,
joittenka päällikkönä oli Kustaa III itse. Kuningas
viipyi tappelun jälkeen joukkoineen kylässä
heinäkuun loppupuolelle saakka. Muistona näiltä
ajoin on kylässä vielä venäläisten rakentamia
pattereja. A. Es.

2. Rautatienasema
Inkeroisten-Haminan yksityisellä radalla, 8 km Inkeroisista, 18
km Haminaan; etäisyys Helsingistä 221 km.

L. Tl-ven.

Liikkalan hovi, entinen lahjoitusmaalle
rakennettu hovitila Sippolan pitäjän Liikkalan
kylässä, nykyään jaettu pientiloiksi. — V. 1790
Venäjän keisarinna Katariina II lahjoitti
sittemmin Suomen sodasta tunnetulle kreivi Johan
Peter van Suclitelenille „ikuiseksi ja perinnölliseksi
omaisuudeksi" ,,300 sielua", jotka 1792 annetun
määräyksen mukaan otettiin Sippolan pitäjän
Liikkalan, Mämmälän ja Ruotilan kylistä. V, 1835
kreivi van Suehtelen perusti tälle
lahjoitusmaalleen n. s. liovileirin anastaen sitä varten neljä
siihen kuuluvaa taloa viljelyksineen. Näin syntyi
Liikkalan hovi, joka pysyi van Suehtelen-suvulla
v:een 1889 saakka, jolloinka sen peri rouva
Maria Popov. Hän möi sen 1892 eversti Lennart
Forsténille, joka myöhemmin osti Sippolankin
kartanon. Molemmat tilat joutuivat 1906
hovi-neuvos Bjuggille, jolta valtio lunasti ne 1907
yhteensä 328,000 mk:lla, palstoittaen ne 1908.
Liikkalan hovin alueesta tuli tällöin 31
maanviljelys- ja 20 palstatilaa, jotka uudet tilalliset
saivat haltuunsa 1909. Maksettuaan näiden
pientilojen arvioidusta hinnasta valtiolle 4 °/0 korkoa
10:nä ensimäisenä vuotena, ja sitten seuraavana
28:na vuotena 6%, joista 2 °/c luetaan tilan
hinnan lyhennykseksi, saavat pientilalliset ne
pe-rintötiloikseen. — Hovin alaiset lampuotitilat on
valtio jo 1882 lunastanut 208,250 mk:lla.

A. Es.

Liikkeenharjoittaja ks. Y r i 11 ii j ä.

Liikkeenlait ks. Liike.

Liikkeeseen laskeminen ks. Emissio n i.

Liikkiköysi (ruots. lik), purjeen vahvikkeeksi
sen laitaan kiinniommeltu köysi tai nuora. L:illä
on erikoisnimitykset riippuen siitä, missä
laidassa purjetta ne ovat. Siten sanotaan
raaka-purjeen alalaidassa olevaa köyttä a 1 a 1 i i k i k s i,
ylälaidassa olevaa raakaliikiksi ja
kummallakin sivulla olevia pystyliikiksi.
Kolmi-kulmapurjeissa niitä sanotaan ala-, pysty- ja
t a a k i 1 i i k i k s i. Kahvelipurjeessa on ka h
veli-, masto-, ala- ja p y s t y 1 i i k k i.

F. W. L.

Liikkuva kalusto, se osa rautateiden
kalustoa. joka muodostaa junat. Siihen kuuluvat siis
veturit, henkilö-, konduktööri-, vanki-, posti- ja
monenlaiset eri tavaravaunut. V:n 1910 lopussa
oli Suomen valtionrautateillä käytännössä 500

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0509.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free