- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
939-940

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liikeyritys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■939

Liikkuva palkka-asteikko—Liitonarkki

940

veturia, 1,114 henkilö- ja 14,149 tavaravaunua,
joiden arvo teki 91,7 milj. mk. J. II. K.

Liikkuva palkka-asteikko ks. Työpalkka.

Liikkuva pääoma ks. Pääoma.

Liikuntohermot ks. Hermot.

Liima, eläinliima 1. glutiini,
vuodan-jätteistä ja monista muista eläinjätteistä vedessä
keittämällä valmistettu liimausaine. Kun
raaka-aineet on keitetty joko vedessä tai
korkeapaineisella höyryllä, siivilöidään liuos ja valetaan
levymäisiin kaavoihin. Jähmettyneet levyt leikataan
pienemmiksi kappaleiksi ja kuivataan. —
Luuliimaa valmistetaan luista höyryttämällä. —
S e 1 a t i i n i a, hienointa eläinliimalajia
valmistetaan etupäässä vasikoiden pehmeistä kalvoista
ja rustoista (vrt. Selatiini). Liima liukenee
kuumaan veteen, mutta sitkistyy liuoksen
jäähtyessä. Sen sitomiskykyä voidaan lisätä
sekoittamalla siihen kivennäisjauheita, esim. liitujauhoa,
sinkki- tai baryyttivalkeaa y. m. s.
Kaseiini-liimaa valmistetaan kaseiinista (ks. t.). N. s.
k a s v i 1 i i m a a valmistetaan hartsista ja
vaha-lajeista ja käytetään paperin liimaukseen.

S. V. n.

Liimaa synnyttävät kudokset ovat
eläinruumiissa typpeä sisältävät luu-, rusto- ja
sidekudokset. ks. Liima.

Liimakattila, varrellinen, pyöreä, suuhunsa
päin kaarevasti suppeneva vaskikattila, jonka
sisässä on toinen, ulommaisen, „vesikattilan" suun
laidoista riippuva liimalla täytettävä
lieriömäinen kattila. T. S.

Liimauspuristin, yhteinen nimitys niille
puusepän työkaluille, joita käytetään liimattujen
osasien puristamiseen
vastakkain liiman

kuivumisaikana.
Erilaisen käyttönsä
perusteella l:t
jakautuvat kolmeen
pääryhmään.
Varsinaista l:ta
käytetään tehtäessä
suurehkoja tasapintaisia kappaleita
kolmesta tahi viidestä levykerrasta liimaamalla levyt
.,ristiin" päällekkäin; sen muodostavat kaksi
tasapintaista levyä, joita tanakkaan kehykseen
asetetut ruuvit puristavat vastakkain. Hakapuuta (1)
käytetään kehyksiä v. m. tehtäessä ja tavallista
ruuvipuristinta (2) erilaisia osasia liimattaessa
vastakkain. Jälkimäisestä on Ameriikassa
käytännössä sangen tarkoituksenmukainen muunnos,
„ameriikkalainen 1." (3). T. S.

Liimavärit, maalivärit, joiden kiinnikeaineena
on eläin- tai kasviliima.

Liina ks. Hamppu ja Pellava.

Liinamaa ks. Linnamaan linna.

Liinavaate valmistetaan pellava-, hamppu- tai
rohdinlangoista ja sen sidos on palttina 1.
kaksiniitinen. Ohuita kankaita sanotaan
liina-kankaiksi ja paksuja purjekankaiksi.
Puolipel-lavaisissa liinavaatteissa on loimi puuvillalankaa.

E. J. S.

Liinaöljy, muserretuista hampunsiemenistä
puristamalla saatu öljy. Siemenistä saadaan
öljyä 20-28%; jäte myydään karjanrehuksi
(siemen-kakut) . L. on helakankeltaista, hiukan sitkeää,
epämiellyttävän hajuista, —34°:ssa jähmettyvää,

Liimauspuristimia.

ilmassa kuivuvaa. Sitä käytetään vernissan,
painomusteen, vahakankaan, linoleumin y. m.
valmistukseen. L:yä valmistetaan paljon Venäjällä,
Hollannissa, Belgiassa, Egyptissä ja Itä-Intiassa.

8. V. H.

Liinmaanlinna ks. Linnamaan linna.

Liipaisin, ampuma-aseiden laukaisukoneistoon
kuuluva vipu, jota painettaessa viritetty ase
laukeaa.

Liipola, Yrjö Uuno Gabriel (s. 1881),

suom. kuvanveistäjä; synt. Kosken kappelissa
(Turun 1.). Alkoi taideopintonsa Turussa
(1899-1901), oleskellut sitten enimmäkseen ulkomailla
(1901-02 Firenzessä, 1904-10 Budapestissä, tällä
välin myös opintomatkalla Pariisissa, sen jälkeen
1 v:n Firenzessä, samoin Berliinissä); saanut
m. m. kahdesti Suomen valtion stipendin sekä
Unkarissa paroni Kohnerin stipendin, ylim.
valtion apurahan ja hopeamitalin Pécsin
taidenäyttelyssä 1907 ynnä suuren pronssimitalin
Wienissä 1910; ottanut osaa, paitsi kotimaisiin v:sta
1901 alkaen, myös Budapestin, Wienin, Venetsian
ja Berliinin taidenäyttelyihin. L:n töistä
mainittakoon pronssiteokset „Vaaniskelija"
(Budapestin kansallismuseossa), „Székelyläinen
kirvesmies" (omistaa kuningas Frans Josef I), kreivi
A. Vassin marmorinen muistomerkki (Budapestin
aateliskasvatuslaitoksessa) ja Suomen valtion
kuvanveistokilpailussa 1911 ensi palkinnon
saanut „Voima herää" (Antellin kokoelmissa) sekä
lukuisat muoto- tai rintakuvat (kreivi Kärolyi,
kreivittäret Mikes ja Széchenyi, D. Lippich de
Koronghi, arkiaatteri O. E. A. Hjelt y. m.).

Liippi ks. Kalastus.

Liisi = leseet, ks. t. ja Leipä.

Liissilä, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Tsarskoje Selon piirikunnan eteläosassa, kuuluu
Itä-Inkerin rovastikuntaan; perust. Ruotsin
vallan aikana n. 1640. Puukirkko rak. 1781.
Väkiluku 26 kylässä, joista yksi on Novgorodin
läänissä, 2,936 henkeä (1912). Papin valitsee
seurakunta ja vahvistaa virkaansa läänin kuvernööri.
Väestö on äyrämöissukuista. P. T.

Liisteri 1. s i t k u on vehnä-, peruna- tai
muista kasvitärkkelystä sisältävistä jauhoista
muodostettu tärkkelysliuos, jota käytetään
loimi-lankojen liisteröimiseen. Liisterin lisäaineista
mainittakoon n. s. pehmitysaineet, joista
tärkeimmät ovat tali, saippua, vaha tai muutamat
öljyt, myös glyseriiniä käytetään. Nykyään
käytetään verrattain harvoin painonlisäysaineita:
kaoliinia, raskassälpää (baryyttia), kiseriittiä ja
natriumisulfaattia. Homesienien estämiseksi
lisätään usein sinkkisulfaattia ja harvemmin
karbo-lia tai sublimaattia, jotka ovat myrkyllisiä. —
Liisterin käyttämisestä ks. lähemmin
Kutoma-teollisuus. E. J. S.

Liitonarkki (hepr. ’arön hab-berlth), on
saanut siitä nimensä, että se perintätiedon mukaan
sisälsi ne lakitaulut, joihin Jahven ja Israelin
välinen liitto, berltli, perustui (vrt. 5 Moos. 10,-8).
Nimitys on kuitenkin epätarkka ja johdannainen.
Vanhemmassa historiallisessa kirjallisuudessa se
esiintyykin nimellä „Jaliven arkki" (Jos. 313, 45,„,
1 Sam. 4,) tai „jumalan arkki" (1 Sam. ^3, 4,,)
tai lyhennetyllä nimellä „arkki" (Jos. 410, 6,.
1 Sam. 6I3). Se oli tehty akaasiapuusta, oli 2’/2
kyynärän pituinen, 1 ’/2 kyynärän levyinen ja
kyynärän korkuinen. Päältä ja sisältä se

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0510.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free