- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
941-942

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liitonmaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

941

Liiton maja—Liitto

942

oli kullattu; sitä ympäröi kultainen reunus ja
sen neljässä jalassa oli neljä kultaista rengasta,
joihin oli pistetty kaksi kullalla silattua,
akaasia-puista kantokorentoa. Erittäin tärkeä oli arkin
kansi (vanhassa suom. Raamatussa »armoistuin"):
se oli pelkästä kullasta, ja sen molemmissa päissä
oli kultaiset kerubit (ks. t.), siivet ylöspäin
levitettyinä, niin että ne peittivät kannen, kasvot
vastatusten. Juuri arkin kantta, sen kerubien
välistä osaa, ajateltiin lähinnä Jahven
ilmestys-paikaksi (vrt. 2 Moos. 25,0-a). Senvuoksi käy
tettiin Jahvesta nimitystä »Jahve Sebaot, joka
on valtaistuimellaan kerubien päällä" (1 Sam. 4„
2 Sam. 6»), Jo tämä lauseparsi osoittaa, että
arkissa ei ollut Jahven kuvaa. Kun Jahvea
sangen varhain lienee pidetty taivaan jumalana

— siihen viittaa m. m. nimitys Sebaot, joka
alkuaan näyttää tarkoittavan taivaallisia
sotajoukkoja (tähtiä) —, niin on arveltu, että arkkikin
ehkä ajateltiin Jahven taivaallisen valtaistuimen
s. o. taivaan jäljennökseksi ja vertauskuvaksi.
Käsitys, että se oli ennen kaikkea lakitaulujen
säilytyspaikka, on todennäköisesti myöhäisempi.
Joka tapauksessa arkki on jo korpivaelluksen
aikuinen pyhä esine, joka Israelin mukana tuli
Palestiinaan. Sotaan se otettiin mukaan ja
edusti Jahven läsnäoloa Israelin leirissä (4 Moos.
10M seur., 1 Sam. 43-8). Oltuaan m. m. Silossa
ja Kirjath Jearimissa se monen vaiheen perästä
joutui Jerusalemiin, missä David sen asetti
telttaan Sionille; sieltä Salomo sen sitten siirsi
rakennuttamansa temppelin kaikkeinpyhimpään
(ks. t.; vrt. 1 Sam. 3„ 2 Sam. 6- seur., 1 Kun.
61S, 8:l seur.). Sen koommin ei siitä ole mitään
tietoa. Jollei se mahdollisesti jo ennen hävinnyt
(vrt. 1 Kun. 14^ seur., 2 Kun. 1413 seur.), niin
se hukkui ainakin Jerusalemin ja temppelin
hävityksessä v. 586 e. Kr. Sitä näytään kaivatun
jo Jeremian aikana (Jer. 3W). Hesekiel ei sitä
enää mainitse, eikä sitä myöskään rakennettu
uudelleen maanpaonjälkeistä temppeliä varten.
Myöhäisjuutalainen taru kertoo (2 Makk. 2t
seur.), että Jeremia olisi sen kätkenyt salaiseen
luolaan Nebo-vuorelle, siksi kunnes Jahve
jälleen kansaansa armahtaisi. [Lotz, »Die
Bundes-lade" (1901); Meinliold. »Die Lade Jahves"
(Theol. Arb. a. d. Rhein. Pred.-Ver. N. F. IV);
M. Dibelius, »Die Lade Jahves" (1906).]

A. F. P o.

Liitonmaja (hepr. öhel mö cd) on epätarkka
nimitys samoinkuin liitonarkki (ks. t.).
Mainitut hepr. sanat ovat käännettävät tapaamis- I.
kokous- 1. ilmestysteltta ja tarkoittavat sitä
pyhää telttaa eli majaa, joka israelilaisilla oli
mukanaan korpivaelluksen aikana. Vanhemman
kertomuksen (2 Moos. 33–jj) mukaan se sijaitsi
leirin ulkopuolella ja oli oraakkeliteltta, josta
kuulusteltiin Jahven tahtoa. Mutta nuoremman
kertomuksen (2 Moos. 26 seur., 35 seur., 4 Moos. 2„)
mukaan se oli leirin keskellä, ja oli rakennettu
komeasti sisustetun asumuksen tapaan. Se oli
esikartanon ympäröimä, jakautui pyhään ja
kaikkeinpyhimpään — viimemainitussa oli liitonarkki

— ja sisälsi m. m. suitsutusalttarin,
seitsenhaarai-sen kynttilänjalan ja yleensä useimmat niistä
pyhistä esineistä, jotka myöhemmin tapaamme
Salomon temppelissä. Mutta kun tämä kuvaus
on sangen todennäköisesti laadittu silmällä pitäen
Salomon temppeliä, niin emme saata tarkemmin

sanoa, miten korpivaelluksen aikuinen kokous- eli
ilmestysteltta itse asiassa oli rakennettu.
Nimensä se on saanut siitä, että siinä (sen
edustalla) Mooses (ynnä Israel) ja Jahve aina
tapasivat toisensa ja Jahve siis siinä ilmestyi.
Siilien on verrattava Jes. 1413:ssa mainittu
»kokous-vuori" s. o. taivaan vuori, jolla jumalat
kokoontuvat. Kun taivastakin V:ssa T:ssa (Ps. 1042j
on käsitetty teltaksi, niin ei ole mahdotonta, että
ilmestystelttaa on ajateltu taivaan jäljennökseksi
ja vertauskuvaksi. Jahven arkin mukaan
käytetään myöhemmin Davidin Sionille
rakennuttamasta teltasta nimitystä »Jahven teltta" (1 Kun.
229). Mooseksen aikuisen teltan myöhemmistä
kohtaloista ei ole mitään tietoa. A. F. P-o.

Liitos esiintyy kaikkialla, missä vähintään
kaksi kappaletta on kiinnitettävä toisiinsa
määrättyyn keskinäiseen asentoon. L. on kiinteä tahi
avattava, ja voi olla hyvin erilainen eri
tapauksissa, riippuen liitettävien kappaleiden aineesta
ja l:ta rasittavien voimien suunnasta ja
suuruudesta. Aineeseen nähden l:t jakautuvat kolmeen
pääryhmään. Kiviliitoksen muodostavat
muurilaasti, saumapinnat ja kiviset, puiset tahi
metalliset sidekappaleet 1. ankkurit, tiilimuurissa
kaksi ensinmainittua. Puu liitokset (ks. t.)
ja rautaliitokset (ks. t.) saadaan joko
siten, että yhteen liitettävät kappaleet tehdään
liitoksen paikalta toisiaan vastaaviksi, jolloin ne
muodoillaan liittyvät kiinteästi toisiinsa, tahi
liittämällä ne erityisiä apukappaleita, kiilaa,
ruuvia, niittiä, laskaa, tahi muuta sentapaista
käyttäen, kiinteästi tahi helposti avattaviksi.

Sillan 1. on tuvan permannon poikki sen
keski-tienoolla käyvä suora jatkosauma, joka johtuu
siitä, että tuvan perä- ja ovensuun puolelle
lasketaan permantopalkit erikseen, kummallekin tuvan
pituussuuntaan; perinnäinen tapa ajalta, jolloin
kotieläimet pidettiin tuvassa sen ovensuun
puolella, ja jolloin sillä osalla joko ei ollut
permantoa lainkaan, tahi se oli usein uusittava. —
Metsänh., asento, minkä istutetut taimet keskenänsä
muodostavat. T. 8.

Liitto, (kansainv. oikeudessa) sopimus, jonka
kaksi valtiota taikka useammat valtiot yhteisten
valtiollisten asiain ajamista varten ovat
keskenänsä tehneet, sekä sellaiseen sopimukseen
perustuva suhde. Liitoksi sopii siis sanoa ainoastaan
sellaista valtiosopimusta, joka sisältöönsä ja
tarkoitukseensa nähden koskee valtioitten ulkonaista
valta-asemaa (n. s. suurpoliittiset sopimukset).
Ahtaammassa merkityksessä liitoilla tarkoitetaan
ainoastaan sotaisia hyökkäys- ja puolustusliittoja,
n. s. alliansseja, joissa yhtymisen tarkoitus — joko
ehdottomasti taikka (puolustusliitoissa)
asianhaarain sitä vaatiessa on asevoimalla toteutettava.

Toisen sopimusvaltion velvollisuus ryhtyä toista
asevoimalla avustamaan riippuu siitä, että n. s.
liittotapaus (casus fcedcris) on olemassa, s. o. että
ne ehdot ovat toteutuneet, jotka liittosopimus
keskinäiseen avustamisvelvollisuuteen ja sotaiseen
yhteistoimintaan nähden määrää. Huomattavimmat
nykyaikaiset sotaliitot 1. allianssit ovat 1879 tehty
1S8S julkaistu saksalais-itävaltalainen liitto, joka,
kun Italia 1887 (tavallaan jo 1883) siihen yhtyi,
laajeni kuuluisaksi, monet vaiheet kestäneeksi
kolmiliitoksi, 1891 tehty venäläis-ranskalainen
liitto sekä Englannin ja Japanin allianssi
vuodelta 1902. [Grotius, »De jure belli et paeis"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0511.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free