- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
947-948

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liittolaissota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

947

Liittoneuvosto—Liittovaltakunta

948

luona (356 e. Kr.), syytti lian virkaveljiään
pelkuruudesta ja kavalluksesta, jonka johdosta
heidät erotettiin päällikkyydestä. Senjälkeen Ivhares
siirtyi kapinoitsevan persialaisen maaherran
Arta-bazoksen palvelukseen. Mutta tästä vihoissaan
Persian kuningas uhkasi aloittaa sodan Ateenaa
vastaan, jonka vuoksi ateenalaisten täytyi
suostua rauhaan ja sallia luopuneitten yhteiskuntien
erota liitosta (355 e. Kr.). — 2. Aitolialais-liiton
220-217 e. Kr. Makedonian Philippos V (III):tä,
Akhaian liittoa y. m. vastaan käymä sota, jonka
aitolialaisten rvöstöretket Messeniaan olivat
aiheuttaneet. Viimemainitut joutuivat siinä
alakynteen, ja heidän alueitaan hävitettiin hirveästi.
Mutta samaan aikaan sattunut Hannibalin voitto
Trasimenus-järven luona saattoi Philippoksen,
joka Karthagon liittolaisena halusi sekaantua
2:seen puunilaissotaan, tekemään rauhan. Niinpä
Naupaktoksessa pidettiin yleinen kongressi, joka
jätti Kreikassa siihen asti vallinneet
valtiolliset olot ennalleen. — 3. Rooman ja Italian
liitto-kansojen välinen sota (,,Marsilaissota", 90-88
e. Kr.). Kun kansantribuuni Marcus Livius
Dru-sus 91 e. Kr. oli uudistanut Gaius Graccliuksen
ehdotuksen kansalaisoikeuden myöntämisestä
kaikille italialaisille liittolaisille, mutta senaatti oli
sen hyljännyt ja Drusus itse oli murhattu,
tarttuivat ensin useimmat Keski- ja sitten
Etelä-Italian „italiset" kansat aseihin ja perustivat
oman liittovaltion, Corfinium (Italica)
pääkaupunkina, jonne niiden edustajista muodostunut
500-miehinen neuvosto kokoontui;
toimeenpanovalta oli 2 konsulilla (imperatorilla) ja 12
preet-torilla. Liittolaiset, jotka olivat paremmin
varustautuneet sotaan kuin roomalaiset, taistelivat
aluksi onnellisesti; heidän johtajansa marsilainen
Quintus Pompædius Silo ja samnilainen Gaius
Papius Mutilus tuottivat roomalaisille tuntuvia
tappioita. Kun myös siihen asti rauhallisina
pysyneet etruskit ja umbrilaiset näyttivät aikovan
liittyä kapinallisiin, kävi asema niin uhkaavaksi,
että Rooman täytyi antaa myöten. Niinpä
konsuli Lucius Julius Ofesarin ehdotuksesta annettiin
kansalaisoikeus kaikille uskollisina pysyneille
yhteiskunnille (Lex Julia, 90 e. Kr.), ja pian
senjälkeen kansantribuunien Plautius Silvanuksen ja
Papirius Carbon ehdottaman lain perusteella
kaikille yksityisille, jotka 60 päivän kuluessa
ilmoittautuivat preettorille (Lex Plautia Papiria
S9 e. Kr.). Seurauksena oli, että monet
kapinallisista luopuivat sodasta; liittolaisten vastustus
heikkeni, ja Mariuksen, Gnæus Pompeius Strabon
ja Sullan johtamat roomalaiset saavuttivat heistä
voittoja. Roomassa syttynyt kansalaissota esti
kuitenkin roomalaisia täydellisesti kukistamasta
liittolaisia. Mutta ne sulautuivat seuraavina
aikoina vähitellen rauhallista tietä Rooman
valtakunnan vallitsevaan kansaan. E. R-n.

Liittoneuvosto (saks. Bundesrat). 1. Saksan
valtakunnan ylin hallitusvirasto, jossa kaikki
osavaltiot ovat edustettuina ja joka korkeimpana
valtio-orgaanina käyttelee liittovaltiovaltaa. L. on
siis Saksan liittoutuneitten hallitusten"
edustajakokous eikä mikään parlamentaarinen kamari tai
ylähuone, vaikkakin se tehtäviinsä nähden
suureksi osaksi vastaa sellaista. Koska Saksan
valtiot suuruudeltaan ja merkitykseltään ovat
varsin erilaiset, ei niillä voi olla yhtäläistä
äänimäärää liittoneuvostossa. Preussilla on ääniä 17,

Baierilla 6, Saksilla ja Württembergillä 4 j. n. e.
On suuri joukko pieniä valtioita, joilla on vain
yksi ääni. Kaikkiaan on ääniä 58 (näihin on
toukok. 31 p:nä 1911 annetun lain mukaan tullut
lisäksi Elsass-Lothringenin 3 ääntä, jotka eivät
kuitenkaan ihan kaikissa tapauksissa tule
lukuun-otettaviksi). Jokainen valtio saa lähettää
äänimääräänsä vastaavan edustajaluvun. Edustajat
ovat päätöksiinsä nähden sidotut asianomaisten
hallituksen antamiin ohjeisiin; kun jollakin
valtiolla on useampia edustajia, täytyy näitten
ehdottomasti äänestää samalla tavalla, koskapa
heidän edustamansa hallituksen tahto on yksi ja
jakamaton. — L. harjoittaa valtakunnan
valtiovaltaa kaikilla aloilla, jotka eivät nimenomaan
ole uskotut jollekin muulle valtakunnan
orgaanille. Ensi sijassa 1:11a on lainsäädännöllinen
toimivalta. Valtiopäiväin (Reiclistag)
hyväksymät lakiehdotukset joutuvat l:oon, joka
yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lopullisesti
päättää asian. Kun l:n enemmistö lain hyväksyy,
on se täten saanut liittoutuneitten hallitusten"
vahvistuksen. Tämä näennäisesti omituinen
seikka, että lakien vahvistaminen on monipäisen
l:n eikä keisarin asia, johtuu siitä, että 1:lie
kuuluu korkein valta Saksan valtakunnassa. —
Liittovaltiosäännön muutos on katsottava
rauenneeksi, jos sitä l:ssa vastustaa 14 ääntä. — L:n
tehtävänä on edelleen hyväksyä
valtakunnan-lakien täytäntöönpanoa koskevia
hallintomääräyk-siä ja siis laatia valtakunnanlakien
sovelluttamista koskevia asetuksia. Eräät muutkin
hallinnolliset tehtävät kuuluvat sen toimivaltaan. —
Myöskin oikeudenhoidon alaan ulottuu sen
vaikutus sikäli, että se voipi joutua käsittelemään
osavaltioitten välisiä riitaisuuksia sekä
yksityisissä valtioissa syntyneitä valtiosääntöriitoja. —
L:n, joka pitää istuntonsa Berliinissä, kutsuu
keisari kokoon. Sen tulee aina olla
kokoontuneena silloin kuin valtiopäivätkin sekä sen
lisäksi milloin ainakin kolmasosa kaikista äänistä
sitä vaatii. Puheenjohtajana toimii
valtakunnankansleri taikka hänen sijaisensa. Keisarilla ei
muuten sellaisenaan, s. o. valtakunnan erikoisena
orgaanina, ole mitään osallisuutta l:n
toiminnassa, ainoastaan Preussin kuninkaana hän,
samalla tavalla kuin muittenkin osavaltioitten
päämiehet, on siinä edustettuna. Eräissä asioissa
(m. m. puolustuslaitosta koskevissa) Preussilla
l:ssa on re/o-oikeus, jonka avulla se voi estää
tarpeettomiksi tai vahingollisiksi katsomansa
muutokset. Liittovaltiosääntö edellyttää 7 l:n
valiokuntaa. joitten kokoonpanoon nähden Preussi ja
eräät muut suuremmat valtiot nauttivat
määrättyjä erikoisetuja.

2. Sveitsin liittovaltion (valaliiton)
hallitus-virasto, johon kuuluu puheenjohtaja sekä 6
jäsentä. Edellistä nimitetään ,,liittopresidentiksi"
(Bundespräsident) ; oikeastaan ei hän yksin, vaan
1. kokonaisuudessaan toimivaltaansa nähden
vastaa muitten tasavaltain presidenttejä. L. on
liittovaltion eduskunnan, liittokokouksen
(Bundesver-sammlung) kolmeksi vuodeksi valitsema ja
harjoittaa toimeenpanovaltaa, sikäli kuin liittokokous
ei itse käsittele näitä asioita. Liittopresidentin
sekä varapresidentin 1. keskuudestaan valitsee
3 vuodeksi.

Liittoutuminen ks. Koalitsioni.

Liittovaltakunta, valtakunta, jolla on liitto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0514.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free