- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
953-954

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liittävät kielet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

953

Liittävät kielet—Liitukausi

954

sekä kantonien enemmistö (kullakin kantonilla
on yksi ääni, puolikantonilla puoli ääntä) että
myöskin äänestävien kansalaisten enemmistö koko
valaliitossa sitä hyväksy. Keskityspyrinnöillä ei
yleensä ole ollut varsin suurta menestystä S:ssä,
viime aikoina on kuitenkin alettu harrastaa
suurempaa lainsäädännöllistä yhteyttä.

Saksankin nyk. 1. johtaa alkunsa höllästä
valtioliitosta, joka syntyi 1815. L:ksi muodostui
ensinnä, 1866, pohjois-saksalainen liitto, joka,
tämän liiton ulkopuolelle jääneitten valtioitten
1870-71 siihen yhdyttyä, järjestäytyi nyk. Saksan
valtakunnaksi. Tässä l:ssa kuuluu, kuten edellä
on mainittu, liittovaltiovallan harjoittaminen
»liittoutuneille hallituksille", jotka sitä
käyttele-vät liittoneuvoston kautta. Yleisen äänioikeuden
nojalla valitut valtiopäivät (Reiclistag) ovat
Saksan kansan yhteinen eduskunta. Keisari ei ole
valtakunnan hallitsija varsinaisessa mielessä,
vaikka hänellä on toisenlaiset ja paljoa
laajemmat oikeudet kuin muilla ,.liittoruhtinailla".
Oikeastaan tämä hänen asemansa johtuu siitä, että
Preussille valtakunnassa kuuluu erikoisoikeuksia,
m. m. johtoasema »liitossa" ja liittoneuvostossa
(Präsidium des Buvdcs), ja että keisarina aina
on Preussin kuningas. Keisari yksin edustaa
valtakuntaa ulkovaltoihin nähden, hänelle kuuluu
hallituksen varsinainen johto, hän nimittää
valtakunnankanslerin (joka oikeastaan on ainoa
valtakunnan ministeri), julkaisee valtiopäiväin ja
liittoneuvoston hyväksymät lait y. m.
Liittoneuvoston asemasta ja tehtävistä ks.
Liittoneuvosto. -— Saksa on se 1., missä useimmat
valtiollisen toiminnan eri alat ovat joutuneet
keskus-valtiovallan toimivallan alaisiksi. Erinäiset syyt,
m. m. saksalaisten kiintymys historiallisiin
tra-ditsioneihin ja vanhoihin hallitsijasukuihinsa,
tulevat arvattavasti ainakin hyvin pitkiksi ajoiksi
turvaamaan osavaltioitten olemassaolon. Niitten
suhdetta valtakuntaan esitetään saksalaisessa
tie-teisopissa tavallisesti seuraavien näkökohtien
mukaan. 1. Osavaltiot ottavat l:n orgaaneina osaa
valtakunnanvallan harjoittamiseen. 2. Sikäli kuin
keskusvaltiovalta on jättänyt osavaltioille vapaan
toimintapiirin, toimivat nämät autonomisina
valtioina. 3. Niillä aloilla, jotka 1.-valta on
alaisikseen laskenut, osavaltiot esiintyvät joko
itsehallintoyhdyskuntina, jotka välittävät
valtakunnanvallan toimeenpanoa, taikka pelkkinä
maantieteellisinä piireinä, valtakunnan
erotukset-tornina osina.

Kansainvälisoikeudellisessa suhteessa
liittovaltio, suvereenisena valtiona, yksin esiintyy
toimivana ja sulkee osavaltioitten valtiovallan pois.
Tavallista suurempi toimivalta mainitulla alalla
on kuitenkin Saksan valtioilla, jotka voivat
lähettää ja vastaanottaa diplomaattisia agentteja
eli asiamiehiä. Erinäisistä asioista ne
myöskin voivat tehdä valtiosopimuksia.
Muutamissa muissakin liittovaltioissa osavaltiot eivät
ole kokonaan vailla kelpoisuutta tehdä
sopimuksia, mutta ulkonaista valta-asemaa koskevissa
(varsinaisessa mielessä poliittisissa) suhteissa ne
eivät missään tapauksessa voi esiintyä toimivina,
vielä vähemmin tietysti voivat l:sta riippumatta
käydä sotaa. [L:ta käsittelevästä tai
koskettelevasta tavattoman runsaasta kirjallisuudesta
mainittakoon: Jellinek, »Lehre von den
Staatenver-bindungen" (1882); Brie, »Theorie der Staaten-

verbindungen" (1886); Borel, »Sur la souveraineté
de l’état fédératif" (1886); Preuss, »Gemeinde,
Staat, Reich" (1889); Brunialti, »Unioni e
com-binazioni fra gli stati" (1891); Hänel, »Deutsches
Staatsrecht" (1892); Le Fur, »État fédéral et
Confederation d’états" (1896); v. Seydel,
»Baye-risches Staatsrecht" (2:nen pain. 1896); Zorn,
»Das Staatsrecht des Deutschen Reiches" (2:nen
pain. 1897); Jellinek, »Allgemeine Staatslehre"
(2:nen pain. 1905); Laband, »Das Staatsrecht
des Deutschen Reichs" (4:s pain. 1901, 5:s pain.
ilmestymässä); G. Meyer-G. Anschiitz,
»Lehr-buch des deutschen Staatsreclits" (6: s pain.
1905) ; H. Triepel, »Die Kompetenzen des
Bundes-staats und die geschriebene Verfassung" (1908);
O. Mayer, »Das Staatsrecht des Königreichs
Sachsen" (1909) ; Schollenberger, »Bundesverfassung
der schweizerisehen Eidgenossenschaft" (1905);
Story, »Commentaries on the constitution of the
United States" (1891); Burgess, ..Politieal science
and comparative constitutional law" (1902);
Stimson, »The law of the federal and state
consti-tutions of the United States" (1908); Willoughby,
»The constitutional law of the United States"
(1910) ; Mechelin, »Statsförbund och unioner"
(1S73); Hermanson, »Finlands statsrättsliga
ställ-ning" (1892).] ks. Valtioliitto,
Valtio-yhdistys.

2. Toisinaan, kylläkin erehdyttävästi,
liittovaltioiksi nimitetään niitä autonomisia valtioita
(osavaltioita), jotka ovat yhtyneet
liittovaltiolli-seksi kokonaisuudeksi. Niinpä Saksan
liittovaltio-sääntö nimittää Preussia, Baieria y. m.
osavaltioita »liittovaltioiksi" (Bundesstaaten) ja
kokonaisuutta valtakunnaksi (Reich)-,
valtio-oikeudellisessa terminologiassa vältetään kuitenkin tätä
nimitysten sekaannusta ja nimitetään ainoastaan
suvereenista kokonaisvaltiota liittovaltioksi, sen
vallan alle alistettuja autonomisia valtioita taas
osavaltioiksi. R. E.

Liittävät kielet 1. agglutineeraavat
kielet ks. Kieli.

Liitu, valkeanvärinen, löyhä ja multamaisesti
mureneva kalkkikivi, muodostunut pääasiallisesti
yhteenliittyneistä pienten, hyvin syvässä vedessä
elävien foraminiferien merenpohjaan
kasaantuneista kuorista. Samanlaatuisia muodostumia
syntyy nykyajan merienkin pohjaan semmoisilla
merialueilla, missä syvyys ja lämpötila ovat
noille eliöille suotuisat, mutta tämä nuori liitu
on aluksi irtonaista kalkkilietettä. Suurimmat
liitukerrostumat kuuluvat liitusysteemin yläosaan
ja ovat levinneet laajoille alueille
Englannin-kanavan kahden puolen, Luoteis-Saksassa,
Tanskassa ja Skånen lounaisosassa. L:ssa on
yleisesti limsiötä myhkyröinä ja pieninä
välikerroksina. L:ua käytetään samoihin tarkoituksiin kuin
muuta kalkkikiveä, varsinkin lasin, soodan ja
hydraulisen laastin valmistukseen, ja lisäksi
kirjoitus-, piirustus- ja maalivärinä. Kirjoitusliitu
on osaksi kaupassa semmoisena kuin se luonnosta
saadaan (palaliitu), osaksi se jauhetaan,
lietetään ja muovaillaan liimaveden avulla puikoiksi
tai kakuiksi. Sekoittamalla tähän väriaineita
saadaan väriliituja. Liitumaali on lietettyä
1.-jauhetta. P. E.

Liitukausi, se geologinen ajanjakso, jolloin
liitusysteemiin (ks. t.) kuuluvat
muodostumat syntyivät. V. A. K-io.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0517.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free