- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
965-966

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lila ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

965

Lila—Liljefors

966

via öljyjä tai kirpeitä, aromaattisia aiDeita, joista
1. saa erikoismakunsa. Muutamat l:t, kuten
ab-sintti, bonekamp of maagbitter y. m., eivät sisällä
sokeria. Tavallisesti kuitenkin l:ien
sokerinpitoi-suus on suuri, 30-47 %. Alkoliolinpitoisuus on
40-50 tilavuusprosenttia (absiutissa 60%; punssissa
25%).

Lila (ransk. lilas, < arab. lilak), oik.
sireeni-pensas, sireenin väri, vaalean sinipunertava.

Liliaceæ ks. Liljakasvit.

Liliencron [lilienkrön], Det lev von
(1844-1909), saks. runoilija ja novellisti, astui
preussilaiseen armeiaan, otti osaa vv:n 1866 ja 1870
sotaretkiin, erosi sittemmin sotapalveluksesta ja eli
loppuiällään Alt-Rahlstedtissa lähellä Hampuria.
L;n runoteokset ovat alkuperäisen raikkaita,
kuvaavan havainnollisia ja etevämuotoisia. Hänen
rikkaasta tuotannostaan mainittakoon
„Adjutan-tenritte und andre Gedichte" (runoja, 1883),
„Breide Hummelsbüttel" (romaani, 1887), ,.Eine
Sommerschlacht" (novellikokoelma, 1886),
draamat „Knut der Herr" (1885), „Der Trifels und
Palermo" (1886), murhenäytelmät ,,Die
Mero-vinger" (1888) ja „Pokahuntas" (1905),
kertomukset ..Unter flatternden Fahnen" (1888), „Der
Mäeen" (1889), ,.Krieg und Frieden" (1891),
runokokoelmat „Gedichte (1889), „Der
Haidengän-ger und andre Gedichte" (1889), ,.Neue Gedichte"
(1893), „Kampf und Spiele" (1897), ,.Bunte Beute"
(1903). [O. J. Bierbaum, ..Freiherr D. v. L."
(1892); F. Oppenheimer, „D. v. L." (1898);
F. Böckel, „D. v. L. im Urteile zeitgenössischer
Dichter" (1904).] J. H-l.

Liliencron flilienkrönj, B o c h u s (1820-1912).
saks. filologi ja musiikintutkija, toimi 1852-55
Jenassa saksan kielen ja kirjallisuuden
professorina. Siirtyi 1869 Miincheniin, 1876
Schleswi-giin. L:n julkaisut ovat olleet uraa uurtavia
saks. kansanlaulun ja evank. kirkkolaulun
historian alalla (,.Die historischen Volkslieder der
Deutschen vom 13.-16. Jalirh.", I-IV, 1865-69,
..Liturgisch-musikalische Geschiclite der evang.
Gottesdienste von 1523 bis 1700". 1893). Toimi
myös evank. kirkkomusiikin uudistuspyrinnöissä
(„Chorordnung für die Sonn- und Festtage des
evang. Kirchenjalires", 1900) sekä
puheenjohtajana vanhain musiikkiteosten julkaisukomiteassa
(„Denkmäler deutsclier Tonkunst", 1-41, v:sta
1892). L. oli yleisesti kunnioitettu saks.
musiikkitieteen Nestorina. 7. 7T.

Lilienthal [lilientäl], Otto ks. 11 m a p u
r-j e h d u s.

Liiiifloræ ks. Liljakukkaiset.

Liliput, J. Swiftin ..Gulliverin matkoissa"
esiintyvä kääpiöiden maa.

Lilith, babylonilaiseen tarustoon kuuluva
olento, myrskyn hengetär, esiintyy myöskin
Eaa-matussa Jes. 34H raunioiden asukkaana.
Myöhempi juutalaisuus kuvaili Lilithiä naisdemoniksi.
joka pitkillä hiuksillaan vangitsee ja viettelee
miehiä. Toisen perintätiedon mukaan L. on
Aatamin ensimäinen vaimo, jonka kanssa Aatami on
siittänyt demoneja. Tällaisena L. esiintyy
Faustissa Walpurgis-yökuvaelmassa. E. K-a.

Lilium, lilja, kasvisuku liljakasvien
heimossa, n. 45 lajia pohjoisessa lauhkeassa
vyöhykkeessä. Lehdet kapeita, tasasoukkia, kukat
suppilomaiset tai melkein kellomaiset, kaikilla
maanalainen sipulivarsi. Etelä-Suomessa viljellään

kukkatarhoissa joks. yleisesti r u s k o-l :a a
(„kei-sarinkruunua") (L. bulbiferum), jolla on isot,
kellanruskeat kukat ja ruskeita itusilmuja
ylemmissä lehtihangoissa. Harvinaisempi on m a
r-t a g o n-1. (L. martapon). Useita muita lajeja
(b. auratuin y. m.) pidetään ruukkukasveina.

«7. A. W.

Lilius [-ljus]. 1. Henrik L. (1683-1745),
pappi ja runoilija. Yliopp. 1699, maisteri 1707.
Palveli pappina Pirkkalassa, Längelmäellä ja
syntymäpitäjässään Messukylässä, jossa kuoli. L.
oli kuuluisa opistansa sekä puhe- ja
runotaidos-tansa. Runoja hän sepitteli latinaksi ja suomeksi.
V. 1728 hän julkaisi (suomeksi) kaksi häärunoa
ja kiitetyt „Kehto-Bunot". Mainittava on myös
hänen onnentoivotuksensa Jusleniuksen
sanakirjaan. L. on 1700-luvun etevimpiä suomenkielisiä
runoilijoita. Hän on aikansa parhaita
kielenkäyttäjiä, ja hänen runonsa ovat sisällyksenkin
puolesta mielenkiintoisia. TI. O.

2. Juhana L. (1724-1S03), kirjallisuuden
harrastaja, hovioikeudenneuvos, oli toimiva jäsen
Aurora-seurassa, kuului jonkun aikaa „Äbo
tid-ningar" lehden toimitukseen, julkaisten tässä
lehdessä runoja, oikaisuja Suomen maantieteeseen
y. m. sekä erikseen runokokoelman.

3. August L. (1820-76), koulumies ja pappi,
yliopp. 1839. fil. kand. 1843; v:sta 1846 lukion
apulainen. v:sta 1853 jumaluusopin lehtori Vaasassa,
tuli kirkkoherraksi Kokemäelle 1865, Ulvilaan
1873; Vaasan kauppakoulun johtajana
1846-65; edustajana valtiopäivillä 1872, Turun
tuomiokapitulin asessorina v:sta 1873; julkaissut
m. m. useita oppikirjoja, joista mainittakoon:
,,Suomenkielinen lukemisto" (1850),
..Käytännöllinen opastus yksinkertaisessa kirjanpidossa"
(1862). J. F.

Lilja ks. Lilium. Colchicum, F r i t i
1-1 a r i a. H e m e r o c a 1 1 i s, M u s c a r i, S c i 1 1 a.

Liljakasvit (Liliaceæ), yksisirkkaislieimo:
kukat yleistä liljakukkaistyyppiä, kehä
sikiäisalai-nen, terämäinen. hedelmä kota. harvoin marja,
siemenvalkuainen rustomainen. tärkkelystä vailla.
L:eja tavataan etenkin lauhkeiden vyöhykkeiden
lämpimissä osissa, päivänpaahteisilla tasangoilla,
ilmastossa, missä lyhyt sade- ja pitempi kuiva
aika vuorottelevat (Välimeren seudut.
Keski-Aa-sian arot, Kapmaa). L. kukkivat sadeaikana,
kuivana aikana maanpäälliset osat lakastuvat ja
kasvi säilyy seuraavaan sadeaikaan juurakkonsa
tai sipulinsa avulla. Lajiluku n. 2,600; useita
alaheimoja. .7. A. IV.

Liljakukkaiset (Liiiifloræ), parvi
vksisirk-kaisten kasvien luokassa. Kukissa 5
vuorottelevaa. enimmäkseen 3-lukuista lehtikiehkuraa,
si-kiäin 3-lokeroinen, siemenessä aina valkuainen.

Liljefors, Bruno Andreas (s. 1860|. ruots.
taidemaalari; synt. Upsalassa, opiskeli
Tukholman taideakatemiassa 1879-82. oli 1882-83
matkoilla m. ra. Diisseldorfissa, jossa opiskeli
eläin-maalari K. F. Deikerin johdolla, sekä Pariisissa,
jossa sai suurta vaikutusta uudenaikaisesta ransk.
ulkoilmamaalauksesta ja etenkin jap. taiteesta.
Ollen innokas metsästäjä. L. on
taiteilijatoimin-tansa alusta alkaen kuvannut Buotsin
eläinmaailmaa, erittäinkin lintujen elämää. L:n
ensi-mäisillä maalauksilla oli realistinen, miltei
tie-teellis-biologinen luonne, ja ne osoittivat
valokuvauksen tapaista terävyyttä, sattuvaisuutta ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0523.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free