Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
967
Liljegren—Liljenstrand
968
Bruno Liljefors, Merikotkia.
nopeata havaintoa. Myöhemmissä teoksissaan
90-llivulta alkaen hän on yhä enemmän pyrkinyt
suurpiirteiseen ja koristeelliseen
monumentaalisuuteen, syvempään, usein luonnon
salamyhkäisyyttä ja runollisuutta tavoittavaan tunnelmaan.
L., joka myöskin on maalannut joitakuita
henkilökuvia ja maisemia, on aikamme eteviinpiä
taiteilijoita ja nykyään kenties kaikista etevin
eläinmaalari. Hänen maalauksiaan on
Tukholmassa suurin ja parhain valikoima Thielin
kokoelmassa ja myöskin Kansallismuseossa.
Helsingissä omistavat Antellin kokoelmat taulun
»Metsoja talvimaisemassa" (1899). L. on
julkaissut ,,Karikatyrer" (2 vihk. 1884-85),
vesivärimaa-laussarjan »Från skog oeh mark" (1890-91) ja
kokoelman taulujensa värillisiä jäljennöksiä „Ute
i markerna" (1912). [Tor Hedberg, ,,B. L." (1902,
painettu uudestaan Verdandi’n kirjasissa, n:o
136), „B. L." („The Studio" 1910) ja Axel Gauffin,
,.B. L." („Ord och Bild" 1910).] E. R-r.
Liljegren [-èn], Johan Gustaf (1789 t.
1791-1837), ruots. muinais- ja historiantutkija,
tuli Ruotsin muinaistieteen dosentiksi Lundiin
1815. Arkistonhoitaja valtioarkistossa
Tukholmassa 1S23, valtioantikvaari 1827, valtioarkiston
päällikkö 1835. Julkaisi teokset »Nordiska
fornlemningar" (1818-21) sekä »Skandinaviska
fornålderns" hjältesagor" (1818-19). Aloitti
julkaisua »Svenskt diplomatarium"
(asiakirjakokoelma, 1829-37), johon liittyi »Runurkunder"
(riimukirjoitusasiakirjat, 1833). Kirjoitti
riimu-kirjoitusopin, jätti jälkeensä historiallisia ja
muinaistieteellisiä kokoelmia. G. R.
Liljeholmen, taajaväkinen yhdyskunta
Bränn-kyrkan pitäjässä Ruotsissa, Mälarin
etelärannalla, Tukholmasta lounaaseen; 9,131 as. (1910).
L. tulee luultavasti piakkoin (1913) liitettäväksi
hallinnollisesti Tukholmaan. L. on huomattava
huvila-asutus; sitäpaitsi siellä on suuri joukko
tehtaita (viinapolttimoita, kemiallisia tehtaita
m. m. Vintervikenin dynamiittitehdas,
villatehdas y. m.). ’ (E. E. K.)
Liljelund, E m an u el Arvid (1844-99),
suom. taidemaalari; synt. Uudessakaupungissa.
Oli päässyt kisälliksi isänsä harjoittamassa
rää-tälinammatissa, ennenkuin 1863 siirtyi
taiteilijan-uralle R. V. Ekmanin neuvosta ja tuli hänen
oppilaakseen Turkuun. Muutti 1864 Fredrik
Cygnæuksen kehoituksesta Helsinkiin
taideyhdistyksen piirustuskouluun ja jatkoi opintojaan
1866 69 Diisseldorfiti taideakatemiassa. Oli taide-
yhdistyksen Helsingin koulun opettajana 1869-76,
jolla välin, samoinkuin myöhemminkin, oleskeli
pitkät ajat ja usein nauttien yleisiä
matka-apu-rahoja Münchenissä, Diisseldorfissa ja Pariisissa.
Toimi v:sta 1891 kuolemaansa saakka »Viipurin
taiteenystäväin" piirustuskoulun opettajana. —
Vanhemmista lienkilökuvamaalareistamme L;lla
on K. E. Janssonin rinnalla huomattava sija
dusseldorf ilaisen kansankuvauksen edustajana, jolle
anekdoottimaiset aiheet ja niiden
kansatieteellisesi tarkka esittäminen ovat ominaisia.
Laatukuvien ohella hän maalasi muotokuviakin.
Teoksistaan L. sai m. m. hopeamitalin Helsingin
teollisuus- ja taidenäyttelyssä 1876 ja pronssimitalin
Pariisin maailmannäyttelyssä 1889. Ateneumissa
on m. m. L:n tunnetut taulut »Kansallispukujen
osto Säkylässä" (1878) ja Ferdinand von Wrightin
muotokuva (1897). E. R-r.
Liljencrantz [-krants] (Liljencrants).
Johan (1730-1815), kreivi, ruots. finanssimies;
tuli 1756 kauppakollegin virkamieheksi ja
nimitettiin ulkomaiselta opintomatkalta palattuaan 1761
kauppa-intendentiksi, v. 1770 kauppaneuvokseksi.
Kustaa lIT:n vallankumouksen jälkeen (1772) L.
pääsi tuntuvasti vaikuttamaan Ruotsin julkiseen
talouteen. Jotta rahaoloissa vallitseva sekasorto
saataisiin poistetuksi ehdotti L. asiaa varten
asetetun komitean jäsenenä, että pankin setelit
lunastettaisiin puolesta arvosta. Kuningas
hyväksyi tämän ehdotuksen, ja v. 1773 perustetun
kauppa- ja finanssitoimituskunnan valtiosihtee
rinä L. ajoi perille setelirealisatsionin, minkä
yhteydessä kruunu pääsi suuresta osasta velkojansa
ja valtiontulot kasvoivat. Elinkeinojen
auttamiseksi perustettiin hänen toimestansa yleinen
dis-konttolaitos, jonka lainausliike vaikutti, että
korko tuntuvasti aleni. Erityisesti L. harrasti
tätä ennen laiminlyödyn maanviljelyksen
kohottamista, ja etupäässä hänen ansiokseen on luettava
esim. viljakaupan täydellinen vapauttaminen.
Hänen suunnittelujaan oli myöskin viinanpolton
julistaminen kruunun yksinoikeudeksi, mutta
tuumaa toteutettaessa ei noudatettu hänen neuvoansa
ettei olisi perustettava suuria kruununpolttimolta,
vaan pieniä pitäjänpolttimoita, joissa rahvas
määrätystä maksusta saisi polttaa viljaansa
viinaksi; hanke joutui kuitenkin hänen
hoidettavakseen. V. 1777 hän korotettiin vapaaherraksi
ja nimitettiin 1778 myöskin valtiokonttorin
presidentiksi. Kun valtion raha-asiat 1780-luvulla
useista syistä, m. m. Kustaa III:ti
tuhlaavaisuuden tähden, alkoivat joutua epäjärjestykseen,
eikä kuninkaalla näyttänyt olevan halua ottaa
huomioon L:n kehoituksia suuremman
säästäväisyyden noudattamisesta, pyysi tämä 1784 eroa,
mikä hänelle kuitenkin myönnettiin vasta 1786.
Samalla hän nimitettiin valtaneuvokseksi, ja
neuvoskunnan tultua lakkautetuksi 1789
kauppakollegin presidentiksi. Erotessaan tästä toimesta
1812 L. korotettiin kreiviksi; oli v:sta 1767
tiedeakatemian jäsen. — L:n autobiografiset
„An-teckningar" ja joukko hänen lausuntojansa on
julkaistu kokoelmassa »Hist. handl. utg. af Samf.
för utg. af handskr. rör. Skand:s liist." VIII.
J. F.
Liljendal ks. Liljentaali.
Liljenstrand, Axel Vilhelm (1821-95),
suom. tiedemies, kotoisin Kangasalta, yliopp. 1836,
lakit. kand. 1847, lakit. lis. 1851, taloustieteen ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
