- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
969-970

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liljentaali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

969

talousoikeuden professori 1857, julkaistuaan
väitöskirjan „Om skifte af jord". Oli jäsenenä
useissa hallituksen asettamissa komiteoissa (m. m.
uuden merilain ja metsälain aikaansaamiseksi).
Julkaisuja: „Finlands jordnaturer och äldre
skatteväsende jemte ett blad ur dess
kultur-historia" (1879), ,.De nordiska
byggningabal-karna" (1881-82), valtiollinen lentokirja
„Kultur-kampen i Biarmaland" (1891) sekä osasto
,,Juri-diken" (1890) teoksessa „Äbo universitets
lärdoms-historia". Otti 1871 täysinpalvelleena eron
professorinvirasta.

Liljentaali (ruots. Liljendal). 1. K u n t a,
Uudenmaan 1., Pernajan kihlak.,
Pernajan-Lil-jentaalin nimismiesp.; kirkolle Eskilomin
pysäkiltä 4 km, Mickelspiltomin asemalta 6,5
(molemmat Loviisan-Vesijärven radalla) ; Loviisan
kaupunkiin 20 km. Pinta-ala 109,4 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 3,236 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 418 ha). Manttaalimäärä 25,9103,
talonsavuja 121. torpansavuja 11 ja muita savuja
173 (1907). 1,909 asukasta (1911), joista
ruotsinkielisiä 1,718 ja suomenkielisiä 191; 365
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 181 (1901). 316 hevosta, 1.297
nautaa (1910). — Kansakouluja (1912) 4
ruotsalaista ja 1 suomalainen (yhteinen Myrskylän
kunnan kanssa). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Säfträskin saha, mylly ja meijeri,
Liljentaa-lin kartanon mylly, LTmpalan (Mielielspiltomin)
saha ja mylly, Huomaninkylän (Hommansbyn)
meijeri. — Kirkonkylän yleisesti käytännössä
oleva nimi on Säfträsk (sitä nimeä
käytetään myös koko L:n kunnasta). — 2.
Seurakunta, Porvoon hiippak., Tuomiorovastikuntaa:
kuuluu kappelina Pernajaan, jonka
rukoushuonekunnaksi se muodostettiin 1740 ja kappeliksi
1791. Kirkko puusta, rak. 1886. L. R-nen.

Liljentaalin kartano, valtion omistama,
vuokralle annettu 3 manttaalin suuruinen
everstin säteritila Liljentaalin kappelin Säfträskin
kylässä. 1,901,5 tynnyrinalaa. — Vesimylly. —
Säfträskin kylä kuului aikoinaan Jaakkima
Berndesin ja hänen sukunsa saamiin
lahjoituksiin. A. Es.

Liljevik ks. Kutisten kartano.

Lill-Abborfors ks. V ä h ä-A livenkoski.

Lille [lii] (flaam. Ryssel), lujasti linnoitettu
kaupunki Pohjois-Ranskassa, lähellä Belgian
rajaa, Nord-departementin pääkaupunki: 205,602
as. (1906). L. on viljavalla tasangolla kanavoidun
DeOle-joen varrella, Ranskan kukoistavimman
teollisuusseudun keskustana. Kaupungin vanha,
v:een 1858 vallitusten ympäröimä pääosa on
synkkä, ahdaskujainen, pohjoista ylimystön
asumaa korttelia lukuunottamatta. Mainittuna v.
etelävallien paikalle laitetun Boulevard de la
Li-bertén eteläpuolelle on sittemmin syntynyt uusi
komea kaupunginosa, samoinkuin pohjoisessa ja
idässä vallien ulkopuolelle useita suuria
esikaupunkeja. L:n luoteisreunassa on viisikulmainen
linnoitus, Vaubanin mestarityö.
Rakennustaiteellisesti huomattavia kirkkoja on verrattain vähän
(Église S :t Maurice, É. de la Madelaine ovat
vanhempia, É. Notre-Dame de la Treille et S:t Pierre
uudempi). Maallikkorakennuksista mainittakoon
monumenttaalinen kaupungintalo (1847-59) ja
pörssi (1650-luvulta). Muistopatsaita ja
-merk-kejä on pystytetty L:n 1792 tapahtuneen piiri-

Lillianiitti 970

tyksen muistoksi, Napoleon I:n, kenraalien
Nég-rierin ja Faidherben. Pasteurin v. m. kunniaksi.
Sivistyslaitoksia: 4-tiedekuntainen yliopisto (1.675
ylioppilasta 1910), katolilainen Université libre,
johon on liitetty teollisuus- ja
kauppakorkeakoulu, taide-, taideteollisuus- ja musiikkikoulu.
Taulukokoelma runsaine taideaarteineen on
sijoitettu komeaan Palais des Beaux-arts-rakennukseen.
jossa on myös Wicar-museo; se käsittää
kokoelman vanhain italialaisten mestarien alkuperäisiä
piirroksia. Muita kokoelmia on kansatieteellinen,
kauppa- ja siirtomaa-, teollisuusmuseo. arkistoja
y. m. — L:n teollisuus on Ranskan
kukoistavim-pia; etenkin ovat edustettuina pellavateollisuuden
kaikki haarat. Yksinään kehräämöissä
työskentelee n. 12.000 henkeä. Monipuolinen on myös
puuvillateollisuus. Mainittakoon vielä olut-,
kemiallinen-, tupakka-, öljy-, sokeri-, rauta-,
koneja kirjapainoteollisuus. — Liikennettä
välittävät hyvät kanavat (sekä Sheldeen että suoraan
mereen) ja monelle suunnalle haarautuva
rautatieverkko. Kauppaa käydään osittain suoraan
ulkomaiden kanssa. — L:n perustajana pidetään
Flanderin kreiviä Balduin IV:ttä, joka 1030
varusti muureilla pienen, erään linnan ympärille
syntyneen kaupungin. L. kuului sitten Flanderin
kreiveille, Burgundin herttuoille ja
Habsburg-suvulle. V. 1667 Ludvik XIV valloitti L:n ja 1713
Habsburgien tävtvi lopullisesti luovuttaa se
Ranskalle. ’ E. E. K.

Lille. 1. Bengt Olof L. (1807-75),
professori; yliopp. 1822, teol. lis. 1836: teologian
dosentti 1839, kirkkohistorian professori 1840;
lauantaiseuran, Suom. kirj. seuran ja Helsingin
lyseon perustajia; savo-karjalaisen osakunnan
kuraattorina 1834-40, inspehtorina 1845-52.
Suomessa käytetyssä ruots. virsikirjassa 011 useita
hänen sepittämiänsä virsiä.

2. A x e 1 J o h a n L. (s. 1848). edellisen poika,
sanomalehtimies, yliopp. 1866. lakit, tohtori 1882.
..Vikingen" lehden perustajia ja julkaisijoita v:sta
1870; on „Nya Pressen" lehden perustamisesta
asti (1883) ollut sen päätoimittajana;
edustajana porvarissäädyssä 1885-1900. Kun ..Nya
Pressen" 1900 lakkautettiin, toimitti L. sen
sijalle perustettua ..Dagligt Allehanda" lehteä,
kunnes tämäkin lakkautettiin 1901: muutti 1902
Tukholmaan, missä rupesi Ruotsin alamaiseksi,
mutta palasi v:n 1905 suurlakon jälkeen Suomeen
ryhtyen v. 1906 toimittamaan uudelleen
perustettua ..Nva Pressen"iä; v:sta 1906 ruots.
kansanpuolueen keskushallituksen puheenjohtaja. J. F.

Lillehammer, kaupunki Etelä-Norjan keski
osassa, Kristianian amtissa, Mjosenin
pohjoispäässä; 3.804 as. (1910). Suuri ulkoilmamuseo
arvokkaine sivistvshistoriallisine kokoelmineen
(m. m. 25 vanhaa rakennusta). — Melkoinen
teollisuus. — L:n ympäristö on paljon käytetty
rinta-tautisten parantolaseutu. (E. E. K.)

Lillianiitti, harvinainen kivennäinen,
kokoomukseltaan lyijyvismuttisulfidi (Pb.Bi-S,,).
väriltään vaaleanlyijynharmaa. Sitä on tavattu
ainoastaan Lillian Minessa Kaliforniassa,
Glad-hammarissa Ruotsissa ja Iilijärven kaivoksessa
Kiskon pitäjässä Suomessa. Viimemainitussa 1.
esiintyy epäselvästi kiteytyneinä yksilöinä ja
sisältää mainittujen alkuaineitten lisäksi vähissä
määrin seleeniä, antimonia, hopeaa, vaskea ja
sinkkiä. P. E.

Liljentaali—

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0525.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free