Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lillo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
973
Iiillo [lilou], George (1693-1739), engl.
näy-telmänkirjoittaja. Hänen näytelmiensä
itsetietoisena päätarkoituksena on siveyden ja uskonnon
edistäminen. Aiheet ovat otetut todellisesta
elämästä; mutta näytelmissä ei ole varsinaista
luonteenkuvausta eikä sielullisia ristiriitoja,
henkilöt ovat tyyppejä kuten keskiajan draamassa.
Hänen nimensä teki kuuluisaksi proosadraama
„The London merehant, or the history of George
Barnwell" (1731), josta hyviä tapoja saarnaava
ja liikuttava porvarillinen näytelmä sai alkunsa.
L: n kuudesta muusta
näytelmästä mainittakoon ,,The
fa-tal curiosity" (1736).
Lillpernoviken ks. V
ä-häpernajanlahti.
Lillstrand, Eerik ks.
Jäykkä, Erkki.
Lillukka (Rubus
saxati-lis) kasvaa kivisissä
lehtimetsissä, pensaikoissa j. n. e.
yleisesti koko maassamme
kuten kaikissa muissakin
pohjoisissa maissa. Varressa
pitkiä suikertavia lonkeroita.
valkeat, vähäpätöiset kukat
pystyn haaran latvassa,
lehdet 3-sormiset, hedelmässä
aniharvoja, kypsinä
punaisia, hapahkoja luumarjoja. •/. A. TV.
Lilly (Ly li e, Lyly) [lili], John
(1551?-1606), engl. romaanin- ja draamankirjoittaja.
Lontoon P. Paavalin kirkon näyttelijöinäkin
suosittujen kuoropoikien johtaja. L. tuli ensin
tunnetuksi julkaistuaan kasvatusromaanin ,,Euphues,
or the anatomy of wit" (1579), jonka jatkona
oli romaani „Euphues and his England" (1580).
Nämä kuvaavat lemmen aiheuttamaa pettymystä
ja filosofian tuottamaa lohdutusta. Sisällys ja
tyyli, täynnä alkusointua ja tarunomaista
luonnontiedettä sekä keinotekoisen pyöristettyjä
käänteitä, ovat kotoisin espanjalaisen Guevaran
toimittamasta Marcus Aureliuksen ,.Kultaisen kirjan"
mukaelmasta. Tätä pyöristettyä tyyliä,
nimeltään „eufuismi’’, jäljittelivät m. m. Greene ja
Lodge. L. on sitäpaitsi kirjoittanut
kreikkalais-romantillisia huvinäytelmiä, kuten „Alexander
and Campaspe" (1584), „Sappho and Phao",
„En-dymion" y. m., jotka esitytti kuoropojillaan. Ne
olivat valmistavana portaana Shakespearen
huvinäytelmille. L:n kootut teokset julkaisi K. W.
Bond (1902). [Landmann, ,.Euphuismus" (1883);
Child, „John L. and euphuism" (1894) ; G.
Ba-kers, biografill. johdanto näyt. „Endvmion".]
J. H-l.
Lilybæum /-ë’-/ (kreik. Lilybaion, oik.
foinikialainen sana = Libyaan päin katsova), Sisilian
läntisimmän niemen entinen nimi (nyt Kap Boeo).
Karthagolaiset perustivat sinne n. 397 e. Kr.
samannimisen kaupungin, joka kauan oli heidän
valtansa tukipaikkoja Sisiliassa ja joka vasta
en-simäisen puunilaissodan loputtua v. 241 e. Kr.
joutui roomalaisten haltuun. Ollen
ylimenopaik-kana Afrikkaan se kauan pysyi varakkaana. Sen
raunioille syntyi arabialaisvallan aikana M a
r-salan kaupunki.
Lima (mucus), limakalvojen tai niissä
löytyväin limarauhasten erittämä sitkeä, väritön,
emäksinen neste, jonka pääaines on eräs munanval-
974
kuaisaine. lima-aine (musiini). Paitsi sitä on
limassa epitelisoluja, valkoisia verisoluja ja
suoloja. Useissa sairaloisissa tiloissa, tulehduksissa,
erittyy limaa tavallista runsaammin, tällöin se
voi myös sisältää paljon valkoisia verisoluja, n. s.
märkäsoluja, ja olla sen vuoksi paksumpaa, kel
taista, märkämäistä. Y. K.
Lima (väännös ketsuan sanasta rimac =
oraakkeli). 1. Rannikkodepartementti Perussa; 34,482
km2, 298,106 as. (arv. 1896). Se on lännessä
alankoa, idässä Kordillierien vuoristoa. — 2. Perun
tasavallan ja edellisen departementin
pääkaupunki (alkuperäinen nimi Ciudad de los Reyes),
rantatasangon itäreunassa Rimac-joen varrella, n.
12 km Callao nimisestä satamakaupungistaan;
140.884 as. (1908), enimmäkseen intiaaneja ja
sekarotuisia. — Lissa on monta komeaa, vaikka
taajojen maanjäristysten (tuhoisin 1746)
vahingoittamaa rakennusta ajoilta, jolloin se oli
varakuninkaan hallituskaupunki ja kaikkien
Espanjaan maasta vietävien aarteitten satamapaikka.
Ison, suihkukaivolla kaunistetun Plaza Major-torin
äärellä on tuomiokirkko (F. Pizarron perustama
1535, uusittu yllämainitun maanjäristyksen
jälkeen), arkkipiispan sekä presidentin palatsi.
Lukuisasti on muita kirkkoja ja luostareita.
Muistomerkkejä on Bolivarin ratsupatsas ja
Kolumbuksen marmorista veistetty patsas. Kadut ovat
leveät ja säännölliset; avonaisia paikkoja on Plaza.
Majoria lukuunottamatta 32. Sivistyslaitokset
ovat enimmäkseen rappiolla. Yliopisto San
Marcos perustettiin jo 1551; siinä on 6 tiedekuntaa.
Lisäksi on insinöörikorkeakoulu ja pari muuta
oppilaitosta. Kirjastoista on mainittava
ainoastaan kansalliskirjasto (n. 50,000 nid.).
Huvittelun-haluisella väestöllä on käytettävinään m. m.
härkätaisteluita varten rakennettu sirkus (8,000
paikkaa) ja teatteri. — Teollisuus on viime vuosina
tuntuvasti kehittynyt; laitokset sijaitsevat
etupäässä kaupungin rajojen ulkopuolella.
Huomattavimmat tuotteet ovat puuvilla-, villa- ja
tupakka-teokset, sokeri, suklaa, kokaiini, hatut,
makaroni, saippua. Rautateitä haarautuu neljälle
suunnalle rannikolle, viides rata kulkee sisämaahan.
Kauppa käy etupäässä Callaon kautta
ranskalaisten, italialaisten, englantilaisten ja saksalaisten
välittämänä. — L:n perusti 1535 Pizarro.
Maanjäristykset, sota Espanjaa vastaan, kapinat ja
taistelut naapurivaltojen kanssa ovat tämän
tästä tuottaneet suuria vaurioita. Ollessaan
chileläisen armeian hallussa 1881-83 kaupunki sai
maksaa suunnatonta sotaveroa, ja lähtiessään
vihollisjoukko tarvitsi 3.000 rautatievaunua
ryöstösaaliin kuljettamiseksi. E. E. K.
Limaani (ven. lima’n < kreik. li m cv, satama,
mutka), lahden kaltaiseksi levinnyt joen suu
Venäjän Mustan-meren sekä Asovan-meren
rannikoilla. Paikoitellen matalavetisten jokien
laskiessa niihin suulle kasaantuneet lietteet ovat
kokonaan eristäneet ne merestä, jolloin niiden pinta
kuivassa ilmastossa on laskenut meren pintaa
alemmaksi. Liien vesi on tavallisesti puoleksi
suolaista. Useimmiten ne ovat matalia, mutta
muutamat (kuten Dneprin ja Bugin) Iit ovat
hyviä satamia. E. E. K.
Limacidæ, etanoihin kuuluva
keuhkokotilo-heimo.
Limakala (Lumpenus lampetriformis) on
30-40 cm pitkä, limakalau (Blenniidae) heimoon kuu-
Lillo—Limakala
Lillukka. 1 kukka,
2 hedelmä, 3
hedelmän osa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
