Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Limaska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
977
Liniaska—Limes
978
vat kaikissa kehitysmuodoissaan muuttua
lepääviksi p a h k a-asteiksi. — Suurin osa nykyään
tunnetuista l:stä esiintyy varjoisissa, kosteissa ja
lämpöisissä paikoissa kasvin jätteiden seassa.
Useat ovat levinneet yli koko maapallon;
Suomesta tunnetaan toista sataa lajia. Ainoastaan
muutamat lajit ovat loisina korkeammilla
kasveilla. Tärkein näistä on ristikukkaisten juurissa
elävä Plasmodiophora Brassicce, ks.
Kaali-revennäinen. [P. A. Karsten, „Mycologia
Fennica" IV. (1879) ; C. Torrend, „Les
Myxo-mvcëtes" (1907) ; A. Lister, „A monograph of
Mycetozoa" (1911).] J. I. L.
Limaska ks. Lemna.
Limasäkin tulehdus (bursitis), erilaisten
bakteerien aiheuttama tulehdus limasäkissä, joka
aiheuttaa särkyä ja turvotusta ja tuntuu
kosketettaessa aralta. Usein tulehtuu polvilumpion
etupuolella oleva limasäkki, etenkin henkilöillä, jotka
tulevat olemaan paljon polvillaan (lattian
pesijät). L. muistuttaa, silloin kuin tulehtunut
lima-säkki on lähellä niveltä, jossain määrin
nivellei-niä. Y. K.
Limasäkki (bursa mucosa), limaisen nesteen
täyttämä, ohutseinäinen, suljettu säkki, joka
sijaitsee tav. nivelten läheisyydessä jänteen ja luun,
kahden toisiaan vastaan hankaavan jänteen tai
ulkonevan luun ja ihon välissä, siis kohdissa,
joissa huomattavampi hankaus tai puristus tulee
kysymykseen. L:n tarkoituksena on estää
hankausta ja puristusta. — Muutamia jänteitä
ympäröi vastaavanlaiset, putkimaiset muodostukset
n. s. limat upet (vagince mucosce), jotka
toimivat kuten Ltkin. Tällaiset tupet ympäröivät
m. m. kädessä ja jalassa kulkevia pitkiä jänteitä.
Y. K.
Limax ks. Etanat.
Limburg. 1. Alankomaiden kaakkoisin
maakunta Belgian ja Saksan rajalla; 2.204 km2.
340,053 as. (arv. 1911), 154 km2:llä; 98 % on
katolilaisia. Suurin osa L:ia on Maasin
läpivirtaa-maa tasankoa. Etelässä Ardennien haarakkeet
ulottuvat maakuntaan: täällä ovat
Alankomait-ten ainoat kivihiilikerrokset (tuotanto nopeasti
kasvava, l,i milj. ton. 1909: lisäys edelliseltä v:lta
23%); L:n pääkaupunkiin Maastrichtiin
Ardennien juurella on keskittynyt huomattava
teollisuus. — 2. Belgian koillinen maakunta,
(ransk. Limbourg); 2,412 km2, 277,582 as. (arv.
1910), 115 km2:llä, ovat melkein yksinomaan
flaamilaisia. Eteläosa kuuluu Belgian
mäkimaa-vyöhykkeeseen, pohjoisosan täyttää hedelmätön
nummi- ja suomaa nimeltä Campine; ainoastaan
n. 2/3 maasta on viljeltyä. V. 190G tavattiin
Cam-pinella runsaita kivihiilikerroksia. Toistaiseksi
teollisuus on ollut mitätön, Belgian pienin.
Pääkaupunki on H a s s e 11. — Belgian ja
Alanko-maitten L:t ovat alkuaan muodostaneet L:n
ruhtinaskunnan. joka Westfalenin rauhassa jaettiin
Espanjan ja Alankomaitten kesken, liitettiin
jälleen yhteen 1794. joutui 1830 Belgian
vastamuodostetulle kuningaskunnalle, jaettiin toistamiseen
1839 nykyisiin osiinsa. — 3. Kaupunki (myös
Dolham-IAmbourg) Belgiassa, Liègen maakunnan
itärajalla, Vesdren varrella: 4,757 as. (1904).
L. on kuuluisa limburg-juuston kauppapaikkana.
— Oli ennen L:n herttuakunnan pääkaupunki;
herttuan linnasta on jälellä raunioita. — 4.
Kaupunki (L. an der Lalin) Preussissa Hessen-Nassaun
maakunnassa, Lahnin varrella; 10,G81 as. (1910).
Komea tuomiokirkko 1200-luvulta; piispanistuin.
Monenlainen teollisuus. — L:n lähellä Itävallan
arkkiherttua Kaarle voitti Jourdain’in johtamat
ranskalaiset 1796. E. E. K.
Limburgiitti, emäksinen vulkaaninen
vuori-laji, jonka plutonisena vastineena ovat vaaleista
aineksista vapaat essexiitit (pyrokseniitit). L:ssa
on tummanruskeassa lasisessa perusmassassa
hajarakeina augiittia ja oliviinia. Nimitys johtuu
Kaiserstuhlin lähellä Badenissa olevasta
Limbur-gista, missä tämä vuorilaji on ensinnä tullut
tunnetuksi. P. E.
Limburg-juusto ks. Juusto.
Limbus (lat. reuna, vyö), room.-katolisessa
jumaluusopissa: limbus patrum (isien paikka),
Vanhan testamentin hurskasten olosija, jossa he
odottavat pelastuksen toteutumista ja joka nyt
siis on tyhjä; limbus infantum (lasten paikka),
kastamatta kuolleiden lasten sielujen olosija.
Limenitis populi, haapaperho, suuri
(72-90 mm), mustanruskea, valko- ja keltatäpläinen
päiväperhonen, joka mielellään lentelee teitä
pitkin. Suomessa harvinainen. U. »S-s.
Limerick [-marik], 1. Kreivikunta
Lounais-Ir-lannissa, Munsterin maakunnassa. Shannonin
suu-lahden etelärannalla; 2,755 km2, 142,846 as.(1911),
joista n. 94 % katolilaisia. L. on hedelmällistä ja
hyvin viljeltyä maata (laakso Golden Vale).
Karjanhoito on pääelinkeinona (65 % maasta on
niittyä ja laidunmaata). — 2. Edellisen pääkaupunki,
samalla itsenäisen kreivikunnan muodostama
kaupunki Shannonin suulahden perukassa; 38.403 as.
(1911). L. jakaantuu Shannonin saarella olevaan
osaan English Town, oik. rannalla olevaan Irish
To\vn, sekä vas. rannalla olevaan. 1769
perustettuun Newtown Perv (perustaja E. S. Pery,
Irlannin alahuoneen puheenjohtaja), joka on
kauniisti rakennettu ja kaupungin pääosa.
Anglikaanisen ja roomalais-katolisen piispan istuin. Useita
luostareja; St Maryn tuomiokirkko (rak.
1142-80). — L. on Irlannin länsirannikon paras
satama: uiva ja kuiva telakka. Tuonti: viljaa,
sokeria, puutavaroita, kivihiiltä. Vienti:
maatalouden tuotteita. Teollisuus käsittää myllyjä,
suo-laamoita, meijereitä ja tiivistetyn maidon
valmistuslaitoksia. Lohenkalastus Shannonissa on
Irlannin huomattavin. -— L. on mahdollisesti Pto
lemaioksen Begia. Varmasti se mainitaan ensi
kerran 812. jolloin tanskalaiset sen ryöstivät:
sitten he tekivät siitä L. nimisen
kuningaskuntansa pääkaupungin. Vv. 1106-1174 L. oli
kotimaisen Thomondin kuningaskunnan
pääkaupunkina. Viimemainittuna v. sen valloittivat
englantilaiset. Nämä varustivat sen v:sta 1210 alkaen
yhä vahvemmaksi, joten se oli Irlannin lujimpia
linnoja, kunnes linnoitukset 1760 revittiin.
E. E. K.
Limes
i-J, (lat., = rajavalli), n. 550 km pitkä
suojamuuri Booman valtakunnan ja germaanein
alueitten välillä, rakennettu aina Domitianuksen
ajoilta saakka. N. s. 1. Germaniæ s u p e r i [-o-ris eli germanicus ulottui Bheinbrohlista
Reinin varrelta Lorchiin, 1. Rætiæ eli r se t
i-c u s siitä edelleen Tonavaan Begensburgin
eteläpuolelle ja 1. pan nonie u s 1. dacicus
pitkin Tonavaa. Muurin yhteydessä oli linnoituksia,
joitten jäännöksiä monin paikoin on säilynyt.
Saksan valtakunta (ja Itävalta) on erityisellä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
