- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
981-982

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Limnæa stagnalis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

981

Limnæa stagnalis— Limosella aquatica

982

limityksistä mainittakoot: juoksu-1. (kuva 1),
s i d e-1. (2), vuoro-1. (3), risti-1. (4),
puolalainen 1. goottilainen 1. (5) ja
keskiajalla yleinen m u n k k i-1. (6). Paitsi näitä on
vielä erilaisia savupiippulimityksiä y. m. T. S.

Limnæa stagnalis ks. L i m a k o t i 1 o.

Limnell, Per Emanuel (n. 1764-1861),
ruots. taidemaalari. Työskenteli koristemaalarina
ja v:sta 1812 Tukholman taideakatemian
professorina. Maalannut varsinkin vesiväreillä
antiki-seeraavaan tyyliin historiallisia, romanttisia ja
allegorisia aiheita. E. R-r.

Limnigrafi (kreik. limnc = järvi, ja graphein =
piirtää), itsetoimiva vedenkorkeuden
mittauslaite. Paitsi tavallisia asteikkopaaluja käytetään

Mareografin piirtävä osa."

Mareografin
alaosa.

Suomen hydrografisissa vedenkorkëusmitta uksissa
prof. A. Petreliuksen keksimää m a r e o g r a f i a.
Tavallisissa l:issa vedenkorkeuden vaihtelun
mukaisesti nouseva ja laskeva koho, joka vaikuttaa
rnerkitsemiskoneistoon, lepää suoraan
vedenpinnalla, mareografissa taas elohopeapinnalla.
Vedenpaine vaikuttaa ensin parafiiniöljyyn sekä
tämän ja kolmessa osaksi sisäkkäisessä putkessa
olevan elohopean välityksellä haulilla täytettyyn,
ylä- ja alapäästään eboniittilevyllä suljettuun
lasikohoon, josta lähtee piirtävään kynään
juokseva nikkelilanka. Kynä piirtää pystysuoran
silinterin pinnalla olevaan paperiin
vedenkorkeus-käyrän korkeuskaavassa 1: 20. Kellokoneiston
käyttämä silinteri pyörii kierroksen viikossa.

Limniset muodostumat (kreik. limnë = lampi),
suolattomasta vedestä asettuneet kerrostumat, ks.
Järvikerrostumat.

Limnologia I kreik. limnë = lampi, järvi),
järvitiede, ks. Järvi.

Limoges [ mö’z], kaupunki Ranskassa,
Haut-Viennen departementin ja entisen Limousin
nimisen maakunnan pääkaupunki. Loireen vas.
laskevan Vientien varrella; 88,507 as. (1906;
kuntana). L. on ylimalkaan vanhanaikaisesti
rakennettu. Piispanistuin. Rakennuksista
huomattavimmat: kaunis, goottilaistyylinen katedraali
(aloitettu 1273, valmis 1890). piispanpalatsi. useita
kirkkoja. Jourdain’in, Gay-Lussacin, presidentti
Carnot’n muistopatsaat. Teollisuus vilkas. L:sta
etelään olevan St. Yrieix’n lähellä oleviin
runsaisiin kaoliinikerroksiin perustuu kukoistava
posliini- ja fajanssiteollisuus (n. 6,000 työmiestä) :

sen kehittämiseksi on valtionkoulu koristeellista
taidetta varten ja keraminen museo.
Emaljiteol-lisuus (émaux de L.), aikoinaan kuuluisa, on
viime vuosisadalla uudelleen herätetty eloon
oltuaan 1700-luvulta asti unhotuksissa. Kirja-,
kehruu-, kutomo- y. m. teollisuutta. Kauppa
vilkas. —• L. oli Cæsarin aikaan Lcmovices nimisen
kansan keskuksena, myöhempi Augustoritum.

E. E. K.

Limonaati (ruots. limonad), virkistävä juonia,
jota valmistetaan erilaisista aineista, esim.
vedestä, sokerista, sitruunanmehusta, johon
seokseen puristetaan hiilihappoa kuten
kivennäisvesiinkin. Limonaateja valmistetaan paljon
myöskin keinotekoisista, usein terveydelle vaarallisesta
haju-, maku- ja väriaineista y. m. S. V. II.

Limonaatipulveri, kuoliupulveri (ks. t.),
johon on lisätty sokeria y. m.

Limoni ks. C i t r u s.

Limoniitti (ruskea rautamalmi), emäksinen
rautahydroksidi [Fe, (CH)„03], sisältävä
puhtaana 59.9 °J0 rautaa. Tätä kemiallist i yhdistystä
tavataan luonnossa sekä kiteisenä että amorfisena.
Ensinmainittu kuuluu ronibiseen
kidejärjestel-mään ja esiintyy kuituisina massoina, ei
milloinkaan kiteinä. Tähän kuuluu n. s. „ruskea
Glas-kopf", vuorilajien onteloissa tavattava
säteittäis-kuituinen 1. Muuten l:ia tavataan tiiviinä
massana, erimuotoisina myhkyröinä (järvimalmi), ja
multamaisena rautaokrana. Nämä muunnokset
ovat enimmäkseen amorfisia muotoja ja ovat
oikeastaan vain kuivunutta ja (toisissa tapauksissa)
kovettunutta liyytelömäistä rautahydroksidia.
Niinkuin useimmat kyytelömäiset aineet, sisältää
tällainen l:kin suurin määrin vieraita
sekaantumia, etenkin saviaineita ja piihappoa, ja myös
sen vedenpitoisuus vaihtelee niin, ettei kokoomus
aina läheskään vastaa kaavaa. — Kaikille l:eille
yhteistä on ruskea väri. joka tiiviissä kappaleissa
lähenee mustaa mutta jauheessa ja multamaisissa
muunnoksissa on luonteenomaisen kellanruskea
(ruosteen väri). Om.-p. on 3,6-4, kovuus 5-5.5.
Aine liukenee helposti happoihin.
Kuumennettaessa siitä poistuu vesi ja väri muuttuu
punaiseksi. L:ia syntyy rapautumistuloksena
kaikenlaisista raudanpitoisista aineista: sulfideista.
karbonaateista, oksideista ja silikaateista.
Rautametallista kosteuden vaikutuksesta syntyvä ruoste
on sekin 1:ia. Raudanpitoisia rikkiylidistvksiä
sisältäväin malmijuonien pintaosissa se esiintyy
„Eiserner Hut" muodostuksena, ja vuorilajeissa,
joissa on vähäisenkään kiisuja lisäaineksina, on
pinta aina l:sta ruosteinen. Raudanpitoisesta
pohjavedestä rauta saostuu joko lähteissä tai
järvien ja soiden pohjalla, ja näin syntyneitä
kerrostumia on muutamin seuduin niin suuria, että
niitä käytetään raudanvalmistukseen, kuten
Baie-rissa, Lothringenissa Saksassa ja ylisen Marnen
departementissa Ranskassa. Meidän
järvimalmiamme niinikään nostetaan masuuneissa
sulatettavaksi. Paitsi malmina käytetään 1:ia
jauhettuna maaliaineeksi (k e 11 a m u 11 a). P. E.

Limosa ks. Pitkänokan suku.

Limosella aquatica, mutayrtti, pieni,
tavallisesti veden alla. pehmeällä pohjalla kasvava,
naamakukkaisten heimoon kuuluva vesikasvi.
Kukat pienet, valkeat, lehdet ruusukkeiset,
pitkä-ruotiset. niiden hangoista lähtee pitkiä lonkeroita.

J. A. W.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0531.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free