- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
987-988

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lind ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

987

Lindberg—Lindegren

988

niikkaa käsitteleviä teoksia. [Hadlich, „Paul L.
als dramatischer Dichter" (2:nen pain. 1876).]

J. n-i.

Lindberg [-bärj], Aleksandra (s. 1849),
suom. pianisti, Tausigin ja Lisztin oppilas. Toimi
1872-78 piano-opettajana Lontoossa, Harkovassa,
Pietarissa ja Helsingissä. Teki senjälkeen
konserttimatkoja Skandinaaviassa ja meni 1882
naimisiin norj. laulajan E. Larsen in kanssa,
jatkaen toimintaansa sekä esiintyvänä taiteilijana
että opettajana. I. K.

Lindberg [-bärj], Karl Johan (s. 1837),
suom. viulutaiteilija, Paciuksen, Davidin ja
Joachimin oppilas. Toimi konserttimestarina
Helsingin ruots. teatterissa 1864-68 ja sittemmin
Tukholman hoviorkesterissa sekä opettajana
musikaalisen akatemian konservatorissa. Sai
pro-fessorinarvon 1897. Julkaisi useita
musiikkipeda-gogisia teoksia, etenkin viuluusoitonopetusta
varten. I. K.

Lindberg [-bärj], Sextus Otto (1835-89),
kasvitieteilijä, sammaltentutkija, synnyltään
ruotsalainen, yliopp. 1855 Upsalassa, lääket. toht. 1865,
s. v. kasvitieteen professori Helsingissä.
Sammal-systemaatikkona ja -tuntijana L. oli aikansa
ensimäinen auktoriteetti ja lukuisilla
tutkimusret-killään hän enemmän kuin kukaan muu kartutti
tietoja pohjoismaiden sammalkasvistosta.
Societas pro fauna et flora fennica seuran
puheenjohtajana ja yliopiston opettajana hän osasi koota
ympärilleen taitavan ja innokkaan oppilaspiirin.
L. julkaisi suuren joukon tutkielmia ja
monogra-fioja koti- ja ulkomaisissa aikakauslehdissä
kuvaillen uusia lajeja ja käsitellen sammalten
sukulaisuussuhteita ja synonymiikkaa. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: „Om de europeiska
Tri-chostomeæ" (1864, prof. väit.), „Musci
scandina-vici in systemate novo naturali dispositi" (1879),
,.Utkast tili en naturlig gruppering af Europas
bladmossor med toppsittande frukt" (1878),
maksasammaleksikkaattiteos ..Hepaticæ
Skandi-naviæ exsiccateæ" (1874. E. F. Lackströmin
avustamana). L:n suuren herbaarion. hänen
pääteoksensa, yliopisto lunasti. V. 1885 Pariisin
tiedeakatemia antoi hänelle ,,Prix Desmazières"
palkinnon. [J. P. Norrlin, „Minnesord ..."
(Tiedeseuran Acta XVII).]

Lindblad [-ä], Adolf Fredrik (1801-78),
ruots. säveltäjä, Häffnerin ja Zelterin oppilas.
Toimi 1827-61 musiikkiopiston johtajana
Tukholmassa. Sävelsi yli 200 laulua („Ruotsin
Schubert"), joista useat Jenny Lindin esittäminä
saavuttivat laajan maineen, sekä sinfonioja, oopperan
(,.Frondörerna") y. m. I. K.

Lindblad [-ä], Otto Jonas (1809-64),
ruots. mieskvartettien säveltäjä. Perusti 1838
Lundin ylioppilaslaulukunnan. Fil. toht. 1844.
Toimi v:sta 1847 lukkari-urkurina Mellbyssä.

’ I. K.

Lindblom [-llum], Gustaf Adolf
(1828-89), kauppaneuvos, lahjoittaja, rupesi 1849
kauppiaaksi Turussa, missä hän sittemmin harjoitti
laajaa liiketoimintaa, m. m.
laivanvarustuslii-kettä: kaupunginvaltuusmiesten puheenjohtajana
v:sta 1885: jäsenenä useassa komiteassa, m. m.
tulliasetusten tarkastamista varten ja viljakaupan
järjestämistä varten asetetuissa: edustajana
por-varissäädvssä 1867-88; lahjoitti 50,000 mk.
köyhien turkulaisten kansakoululasten maalla oles-

kelua varten ja saman verran Auran
sokeritehtaan työväen sairas- ja apukassalle. J. F.

Lindé, Erik von der (1611-66), ruots.
vapaaherra, virkamies; oltuaan erinäisissä
diplomaattisissa toimissa, tuli Svean hovioikeuden
asessoriksi ja 1655 Turun ja Porin läänin
maaherraksi; antoi Turkua 1656 kohdanneen suuren
palon jälkeen kaupungille uuden asemakaavan,
joka järjesteli tuomiokirkonpuoleisen osan
kaupunkia. J. F.

Lindeberg [-bärj], Anders (1789-1849).
ruots. sotilas, kirjailija, meni ylioppilaana
ollessaan innokkaana isänmaanystävänä sotaväkeen
1808 ja oli mukana useissa saarilaivaston
taisteluissa. Otti myös osaa Saksan ja Norjan retkiin,
sai 1821 eron kapteenin arvolla. — Esiintyi myös
valtiollisten lentokirjasten tekijänä; herätti
silloisen kruununprinssin Kaarle Juhanan huomion
ja rupesi hänen kirjalliseksi kannattajakseen.
Julkaisi 1821-33 .,Stockholmsposten" nimistä
sanomalehteä; toimi samalla kaunokirjailijana. Kun
L:n uudistettuihin pyyntöihin saada perustaa
yksityinen teatteri Tukholmaan tuli kieltävä
vastaus. kääntyi hän hallituksen vastustajaksi.
Arvellen sen menetelleen laittomasti L.
oikeusasiamiehelle jättämässään kirjoitelmassa käytti niin
loukkaavaa kieltä, että häntä syytettiin
majes-teetinrikoksesta (1834). Oikeudenkäynti, joka
herätti suurta huomiota, päättyi niin, että L.
tuomittiin mestattavaksi: kuolemanrangaistus tosin
lievennettiin kolmen vuoden vankeudeksi, mutta
L., jota yleinen mielipide suosi, kieltäytyi
lujasti vastaanottamasta armoa, joten hallitus, joka
ei tahtonut panna rangaistusta toimeen, joutui
pahaan pulaan. Vihdoin julistettiin yleinen
valtiollisten rikosten anteeksianto, jolloin L:kin
laskettiin vapaaksi. — L. uudisti senkin jälkeen
hyökkäyksiään hallitusta vastaan ja avasi
vihdoin 1842 luvatta yksityisen teatterin, n. s. „Nya
teatern", jota ei suljettu. — L. jatkoi kuolemaansa
saakka kirjallista tointansa sekä sanomalehdissä
että kaunokirjallisuuden alalla. G. R.

Lindeblad /-«-/, Assar (1800-48), ruots. ru
noilija, yliopp. 1818. vihittiin papiksi 1823,
nimitettiin estetiikan dosentiksi 1831, hoiti jonkun
aikaa estetiikan professorin virkaa, myöhemmin
kirjailemisen ohella yksinomaan papillisia
toimiaan. L. on kuuluisin Tegnérin lukuisista
opetuslapsista, monelta luonteenpiirteeltään
suureen opettajaansa vivahtava; hänen runoutensn
oli samalla tavoin kaksinaista, vallattoman
elämänhaluista ja syvästi vakavaa, ulkonaiselta
muodoltaan sointuvaa ja kaunista. L:n tuotannosta
mainittakoon romanttinen esikoisrunoelma
„Cy-linda" (1824), ,.Månskensqvällarne" (1825),
„Ble-kingsblommor" (1828), „Dikter" (1832-33),
,.Reli-giösa sånger" (1843), „Fosterländska sånger"
(sam. v.) sekä erinäisiä tilapäärunoja, muutamia
novelleja ja pari saarnakokoelmaa. A.-M. Tn.

Lindegren [Sn]. 1. August (Agi) L.
(s. 1858), ruots. arkkitehti, piirtäjä ja
kaiver-taja, opiskeli Tekn. korkeakoulussa ja
Taideakatemiassa ja täydensi ulkomaanmatkoilla
opintojaan, tuli 1885 yli-intendenttivirastoon ja 1894
Drottningholmin linnan arkkitehdiksi. L:n
suurin ja tunnetuin työ on Tukholman Kustaa
Vaasan kirkon rakennus (valm. 1906), mutta
häntä on etenkin käytetty kirkkojen uusinta- ja
koristustöissä (Vesteråsin, Upsalan, Hernösan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0534.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free