- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
991-992

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lindelöf ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

991

Lindeman n —Lindgren

992

den högre analysen", joka myös on ilmestynyt
suomennettuna. J. L-g.

Lindemann. 1. Ole Andreas L.
(1769-1859), norj. urkuri, jonka toimittama
koraalikirja on Norjassa nykyäänkin käytännössä. —
2. Ludvig Mathias L. (1812-87), edellisen
poika, laulunsäveltäjä, urkuri Kristiaaniassa.
Toimitti kokoelman norj. „tunturisävelmiä" (540
laulua ja tanssia). I. K.

Lindenschmit, Ludwig (1809-93), saks.
muinaistutkija, „Römisch-Germanisches
Central-museum"in johtaja. L. on m. m. julkaissut 4 osaa
huomattavaa kuvateosta „Alterthümer unserer
heidnischen Vorzeit" (1858-91). L. oli jyrkkä
pohjoismaisen muinaistieteen ja
kolmikausijärjestel-män vastustaja. A. M. T.

Lindeqvist, Carl Johan (1834-1900),
koulumies, yliopp. 1854, fil. kand. 1858 ja maisteri
1860, nimitettiin Helsingin normaalikoulun
(sitten ruots. normaalilyseon) kielten yliopettajaksi
1864, tuli saman normaalilyseon rehtoriksi 1895,
saatuaan professorin arvonimen 1889. L. oli hyvä
klassillisten kielten tuntija ja etevä opettaja sekä
julkaisi useita oppikirjoja, m. m.
„Alkuharjoi-tuksia latinan kielessä" I TI (1890), „Kreikan
kielioppi" (1881). K. J. 77.

Lindeqvist, Kaarle Olavi (s. 1858), suom.
historiantutkija, tuli fil. maisteriksi 1882,
tohtoriksi 1886, dosentiksi Pohjoismaiden historiassa
1886, historian lehtoriksi Hämeenlinnan lyseoon
1888 ja lehtoriksi Helsingin suom. tyttökoulun
jatkoluokille 1909. L. on julkaissut useita
historiallisia tutkimuksia ja esityksiä sekä
oppikirjoja niinkuin .,Suomen oloista Ison vihan aikana"
(1S86), „Pikku vihan aika Suomessa" (1889),
„Pie-tari Suuri" (1896), ,,Yleinen historia" (2 osaa
1902-05, uusi painos 1912), „Suomen historia"
(1906, laajempi esitys itseoppimista varten),
y. m.

Linder, suom. aatelissuku.

1. Konstantin L. (1836-1908), virkamies,
tilanomistaja. Palveli ensin sotilaana, asettui
sitten viljelemään suurta Kytäjän tilaa
Nurmijärvellä. Sai ylihovijahtimestarin arvon. Otti
osaa valtiopäiviin vista 1863; nimitettiin 1900
senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi ja
1905 Suomen ministerivaltiosihteeriksi; poistui
tästä virasta sam. vin lopulla suurlakon jälkeen,
ja nimitettiin Venäjän valtakunnanneuvoston
jäseneksi. Toiminnastaan näissä tärkeissä viroissa
valtiollisen ristiriitamme aikana Liiä
arvosteltiin perustuslaillisella taholla ankarasti.

2. Kristoffer Alexander Ernst L.
(1838-68), tilanomistaja, kirjailija,
valtiopäivä-mies, edellisen veli; opiskeli (ominpäin)
varsinkin taloustiedettä ja maanviljelystä; esiintyi
1850-luvun lopulta alkaen sanomalehtikirjailijana.
Li iin vaikutti herättävästi etenkin n. s.
„Tammi-kuun valiokunnan" kokoonkutsuminen 1861; hän
liittyi silloin vallitsevaan vapaamieliseen
suuntaan. Yhteiskunnallisten ja taloudellisten
uudistusten ajamiseksi hän perusti sam. v.
„Baro-metern" nimisen sanomalehden sekä, harrastaen
myös suuresti suomen kielen kehitystä, 1863
„Päivätär" nimisen suomenkielisen lehden;
kum-painenkaan ei elänyt kauan. Pankkiasioita hän
esitti kirjasessa „Om penningar och banker",
1866. Otti huomattavalla tavalla osaa 1863-64
ja 1867 vuosien valtiopäiviin.

3. M a r i e L. (1840-70), synt. kreivitär
Mussin-Puskin; kirjailija, L. Iin puoliso. Kasvatettiin
jonkun aikaa Suomessa sukulaisensa
everstinrou-van A. Karamzinin hoidossa. Pääsi Pietarin
hoviin, jossa hän herätti huomiota kauneudellaan
ja älyllään. Harjoitti suurta hyväntekeväisyyttä;
suosi vapaamielisiä aatteita; harrasti etenkin
naisen yhteiskunnallisen aseman parantamista.
Esitti ajatuksensa kertomuksessa „En qvinna af
vär tid, karaktärsteckning af Stella" (1867).

Lindesnæs [-ncs] (keskiajalla Lidandesnes),
Norjan eteläisin niemi, 57°58’43" et. lev.
Skagerrakin suulla. Sen luona on usein myrskyjä, sillä
niillä seuduin leikkaavat toisensa luoteesta ja
lounaasta tulevat syklooniradat. — Lillä on 50 m
korkea valotorni. E. E. K.

Lindfors, AdolfErik (s. 1857), suom.
näyttelijä, syntyisin Porvoosta. Kävi Helsingissä
G. Mallanderin yksityisessä teatterikoulussa ja
oli sitten Ruots. teatterin palveluksessa 1873-81,
jonka jälkeen yritti merimieheksi, mutta liittyi
jo syksyllä 1881, esiinnyttyään sitä ennen lyhyen
aikaa Gööteporissa kiertävässä seurueessa,
Fiori-ni:n it. oopperaan Helsingissä; kuului Suom.
teatteriin 1882-92; oli Helsingin dramaattisen
yhdistyksen oppilaskoulun johtajana 1892-94;
sittemmin toiminut Kansallisteatterin näyttelijänä ja
vista 1907 sen johtajana. — Lin pääalana on
klassillinen komedia, ennen kaikkea Moliëren,
Holbergin ja Beaumarchais’n suuret luonneosat,
joiden tulkitsijana hänellä suom.
näyttämötaiteessa ei ole vertaistaan. Lin taiteelle on aina
ominaista väsymätön ja perinpohjainen
tehtäväänsä syventyminen, jonka samoinkuin suurten
luontaisten näyttelijälahjainsa avulla hän on
ete-västi suoriutunut muistakin mitä erilaisimmista
osista, ollen epäilemättä Suomen tähän saakka
monipuolisin ja merkittävin miesnäyttelijä.

Lindfors, Martti Juhana (1800-é9),
lääkäri; yliopp. 1818, lääketiet, tohtori 1832; oli
piirilääkärinä 1836-47 Kuopiossa, 1860-66
Pielis-järvellä; toimi myöskin ylimääräisenä suomen
kielen opettajana Kuopion lukiossa. Lin varsinainen
kuuluisuus on siinä, että hän ensimäisenä
ehdotti (1831) Suomalaisen kirjallisuuden seuran
perustamista. J. F.

Lind-Goldschmidt, Jenny ks. Lind,
Jenny.

Lindgren [-ën], Adolf (1846-1905), ruots.
mu-siikkikirjailija. Käänsi ruotsiksi oopperoita ja
kuoroteoksia. Julkaisi i „Om Wagnerismen" (1881),
„Svenske hofkapellmästare" (1882), ..Musikaliska
studier" (1896), y. m. Toimitti musiikkileliteä
„Svensk Musiktidning" 1881-85. 7. A’.

Lindgren [-ën], Albert Helien Gustaf
Benedikt (1857-1904), ruots.
kirjallishisto-rioitsija. Julkaissut: „Vittra stormän" (1894),
„Sveriges vittra storhetstid" (3 os., 1895-96),
,.Skalder och tänkare" (1900), „Henrik Ibsen i
hans lifskamp och hans verk" (1903), „Johan
Ludvig Runeberg" (1904), kuoleman jälkeen
painettu „Några diktareporträtt" (1907). Lin
kirjailijakuvat ovat älykkäitä tutkielmia, joissa
ilmenee selvä engl. vaikutus.

Lindgren [-en], Armas Eliel (s. 1874),
suomal. arkkitehti, yliopp. 1892, arkkit. 1897,
perusti sam. v. yhdessä E. Saarisen ja H.
Ge-selliuksen kanssa arkkitehtitoimiston (sen
huomattavimmat rakennukset: Palovakuutus o.-y.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0536.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free