Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lindgren ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
995
Lindholm en—Lindqvist
996
B. Lindholm, Aaltoja.
taideopetusta J. Knutsonilta Porvoossa ja R. V.
Ekmanilta taideylidistyksen piirustuskoulussa
Turussa, jonka lukiosta tuli ylioppilaaksi 1862.
Antautui W. Holmbergin vaikutuksesta
maisemamaalariksi, matkusti 1863 Diisseldorfiin ja 1864
Baieriin, jossa Philip Röth opasti häntä
maisemamaalauksessa, jatkoi v:sta 1865 opintojaan H.
Gu-den johdolla Karlsruhessa. Kävi 1867 Pariisissa
(maailmannäyttelyssä), oleskeli siellä valtion
matkarahalla 1868-70 ja palasi sinne pariksi
vuodeksi 1873, opiskellen piirustusta Bonnafn
atelierissa. Siirryttyään 1875 Gööteporiin, jonka
museon taideosaston intendenttinä L. oli
1878-1906, hän on vain lyhytaikaisesti silloin tällöin
käynyt Suomessa, ottaen kuitenkin kauan
säännöllisesti osaa täkäläisiin taidenäyttelyihin.
Maalauksistaan L. on saanut kunniapalkintoja m. m.
Philadelphiassa, Pariisissa ja Berliinissä:
kutsuttiin 1873 Pietarin ja 1881 Tukholman
taideikate-mian jäseneksi. — Suomen taiteessa olivat L. ja
Hj. Munsterhjelm etevimmät maisemamaalarit
Holmbergin kuoleman jälkeen. Kovin runsaassa
tuotannossaan L. on enimmäkseen valinnut
aiheensa Etelä-Suomesta, Ruotsin länsirannikolta
ja Norjasta ja hän on niissä pääasiallisesti
esittänyt kirkasilmaisia, päivänsäteiden valaisemia
inetsänsisustoja ja kallioisia, aaltoilevan meren
rannikoita. Aikaisin L. luopui düsseldorfilaisesta
maalaustavasta, kääntyi ransk.
valöörimaalauk-seen ja oli meillä ensimäisiä luonnon
naturalistisia kuvaajia, jonka taiteella, tavattoman
yksityiskohtaisesta tarkkuudesta huolimatta, on
yleensä reippaan miehekäs leima, eritoten
verrattuna Munsterhjelmin hempeän idyllimäiseen
maalaukseen. L:n suurta suosiota saavuttaneet
teokset ovat levinneet laajalle sekä Suomessa että
ulkomailla. Suomen taideyhdistyksen ja Antellin
kokoelmissa 13 maalausta monipuolisesti edustaa
L:n taidetta. [J. J. Tikkanen, „Finska
konst-föreningen 1846-96" ja „Finsk biografisk [-hand-bok".]-] {+hand-
bok".]+} ’ E. R-r.
Liridliolmen, Ruotsin suurimpia
laivaveistä-möitä, Gööta-joen varrella, vastapäätä Gööteporia
olevalla Ilisingen nimisellä saarella, perust. 1851.
Suuri osa Ruotsin sota-aluksista on täältä
lähtenyt, samoin ensimäiset Ruotsissa rakennetut
valtamerialukset. Vv. 1859-1910 rakennettiin
kaikkiaan 406 höyryalusta, vetotelakoille otettiin
4.643, kuivaan telakkaan 1.044 alusta.
Valmistusarvo nykyään 3,s milj. mk. (E. E. K.)
Lindley [-li], John (1799-1865), engl.
kasvitieteilijä, oli nuorena puutarhurina ja siemen-
kauppiaana, 1818 Joseph Banksin
kirjastonapu-lainen. 1822 Lontoon „Horticultural cociety"n
apulaissihteeri. 1829 »University college"n kasvi
tieteen opettaja, Lontoon yliopiston kasvitieteen
professori 1861. Julkaisi useita monografioja
(ruusuista, kämmekkäistä, Victoria regiasta,
Digitaliksesta), sitä paitsi: „The vegetable kingdom"
(1846, 3 laitosta), „The fossil flora of Great
Britain" (1831-37), ,,Theory of horticulture" (2 lait.
1855). J. A.
Lindman, Adolf (1821-74), pappi,
historiantutkija. Ylioppilas 1846. vihittiin papiksi 1849.
Toimittuaan pappisviroissa sekä opettajana L.
tuli vankilansaarnaajaksi Turkuun 1862. Hoiti
edelleen muitakin papillisia sekä kunnallisia
toimia. — Varsinkin L. harrasti Turun kaupungin
historiaa; hän sai toimeen melkoisia kokoelmia,
jotka käsittivät kirjoja, käsikirjoituksia,
muinaisesineitä, rahoja, taide- ja luonnontieteellisiä
esineitä; yliopisto ne sittemmin osaksi osti.
Kokosi aineksia Turun historiaan v:teen 1789
saakka; julkaisi teoksen: ,,Bidrag tili Abo städs
historia. I. Anteekningar om Abo domkyrka och
dess fornminnen" (1869), sekä historiallisia
kirjoituksia sanomalehdissä. G. R.
Lindman, Salomon Arvid Achates
(s. 1862). ruots. valtiomies; tuli meriupseeriksi
1882, siirtyi 1892 laivaston reserviin kohoten 1907
konteramiraaliksi; toimi v:sta 1889 liikealalla
m. m. Iggesundin tehtaan johtajana 1892-1903; oli
1904-11 ensimäisen kamarin jäsenenä ja valittiin
1911 toiseen kamariin; nimitettiin 1904
sähkö-lennätinhallituksen päälliköksi; oli 1905
meri-asiainmiliisterinä ja 1906-11 pääministerinä
oi-keistoministeristössä; L., joka ministerinä osoitti
suurta tarmoa ja aloitekykyä, ajoi 1907 perille
uuden vaalilain, jonka perustuksena on yleinen
äänioikeus (miesten) ja suhteellinen vaalitapa.
J. F.
Lindner. Theodor (s. 1843), saks.
historioitsija; v:sta 18S8 professorina Haliessa. L. on
tutkijana liikkunut etupäässä Saksan keskiajan
historian alalla; julkaissut m. m. »Geschichte des
Deutschen Reiches unter König Wenzel" (1875.
1880), »Deutsche Geschichte unter den
Habsbur-gern und Luxenburgen" (1890, 1893), »Geschichte
des dcutschen Volkes" (1894),
»Geschichtsphilo-sophie" (1901), »Weltgeschichte seit der
Völker-wanderung" (1901 ja seur.); toimittaa v:sta 1893
»Hallisclie Beiträge zur Geschichtsforscliung".
J. F.
Lindnäs ks. L i n n a n e n.
Lindqvist, Johan Henrik (1743-98).
suom. matemaatikko, s. Uudessakaupungissa, tuli
ylioppilaaksi Turussa 1758, maisteriksi 1769,
matematiikan dosentiksi 1771, saman aineen ylim.
professoriksi 1779 ja vakinaiseksi professoriksi
Lexellin jälkeen 1781. L. oli kyvykäs
matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka julkaisi useita,
matemaattisia ja tähtitieteellisiä probleemeja
koskevia kirjoituksia tiedeakatemian toimituksissa ja
sitä paitsi 26 väitöskirjaa samalta alalta. Hänen
matemaattiset julkaisunsa koskettelevat m. m.
differentsiaaliyhtälöitä, käännettyä
tangenttime-netelmää ja ellipsoidileikkauksia; tähtitieteelliset
taas auringonpimennyksiä, tähtien kätkeytymisiä
j. n. e. L. oli etevä opettaja ja hän ahkeroitsi
suuresti matemaattisten opintojen parantamista
Turun yliopistossa. (U. 8:n.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
