- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
997-998

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lindqvist ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

997

Lindqvist—Lindö

998

Lindqvist, Selim Arvid (s. 1867), suom.
arkkitehti (v:sta 1888), teki F. A. Sjöströmin
stipendillä opintomatkan ulkomaille 1893-94,
työskenteli arkkitehtitoimistossa Berliinissä 1894-95,
oli o.-y. Granitin isännöitsijänä 1896-98 ja on
sittemmin yksinomaan toiminut
yksityis-arkki-tehtina Helsingissä. Uudenipain
asuinrakennusten ja etenkin liike- ja puotihuoneistojemme
kehittämisessä L:llii on huomattavat ansiot. L:n
monista töistä mainittakoon: monet liiketalot
Helsingin keskikaupungilla (Aleksanterink. 13,
U, 7, 38, 48. 54; Mikonkatu 1, 7), Luodon
ravintola (1901), Sailors Home (1905),
Hietalahden ja Kasarmitorin kauppahallit (1906-07);
Kaupungin sähkö- ja kaasulaitoksen
rakennukset (1909-10), Maanviljelijäin maitosentraali o.-y.:
maaseudulla Mikkelin kaupungintalo, vesitorni
ja kauppahalli (1912).

Lindschöld [söld], Erik (1634-90), kreivi,
ruots. valtiomies, runoilija; porvarillista
syntyperää, esiintyi kirjailijana latinaksi ja ruotsiksi.
Oleskeli kreivi Gustaf Carlsonin, Kaarle X:n
Kustaan äpäräpojan, opettajana kauan ulkomailla:
mieltyi varsinkin Ludvik XIV:n aikuiseen
ranskalaiseen sivistykseen ja myös yksinvaltaiseen
hallitustapaan. Tuli 1668 kanslian sihteeriksi.
Ollen leskikuningatar Hedvig Eleonoran suosiossa
L. tähän aikaan toimi varsinkin hovijuhlain
järjestäjänä ja tilapäärunoilijana. Aateloitiin 1609.
—- Kaarle XI :n otettua hallitusohjakset omiin
käsiinsä L:n varsinainen valtiollinen ura alkoi.
Sihteerinä valtiokansleri M. G. de la Gardien
muodostamassa kabinetti-neuvostossa hän pääsi
kuninkaan suosioon. V:sta 1675 L. jonkun ajan
täytti johtavan ministerin tehtäviä; puuhasi
innokkaasti kuninkaan tekemistä itsevaltiaaksi.
Tanskan sodan aikana L. teki Kaarle XI:lle
suuria palveluksia, mutta hänet tunki joksikin
ajaksi syrjään J. Gyllenstjerna: tämän kuoltua
1680 L. kuitenkin sai takaisin entisen
vaikutusvaltansa. Vv:n 1680 ja 1682 valtiopäivillä
hänen arvellaan suuresti vaikuttaneen aatelittomien
säätyjen kantaan; tuli reduktsioni-toimikunnan
jäseneksi. V:n 1686 valtiopäivillä L.
maamar-salkkana tehokkaasti toimi reduktsionin hyväksi;
oli puheenjohtajana yleisen lain tarkistamista
varten asetetussa toimikunnassa; otti osaa 1686
v:n kirkkolain valmistamiseen. Tuli 1665
hovi-kansleriksi, 1687 kuninkaalliseksi neuvokseksi,
samalla kertaa vapaaherraksi ja kreiviksi sekä
Lundin yliopiston kansleriksi; 16S8
kruununprinssin (sittemmin Kaarle XII:n) kuvernööriksi.
— Valtiomiehenä L. oli monessa suhteessa aikansa
edellä ja virkamiehenä hyvin kelvollinen: hän
oli kyllä kunnianhimoinen ja turhamainen, mutta

^ j

osasi voittaa vastustajansakin miellyttävällä
käytöksellään. Runoilijana L. liittyi ranskalaiseen
suuntaan; oli etevä puhujana; avusti anteliaasti
kirjailijoita ja taiteilijoita. L:n ..Samlade
vitter-hetsarbeten" julkaistiin 1864. [Ingers, „E. L."]

G. 7f.

Lindstedt, Anders (s. 1854), ruots.
tähtitieteilijä ja vakuutusmatemaatikko, tuli 1879
obser-vaattoriksi Tarton tähtitorniin, 1883 Tarton
yliopiston matematiikan professoriksi, oli 1886-1909
Tukholman teknillisen korkeakoulun professorina.
1890-1902 Ruotsin vakuutustarkastajana. V. 1902
Teknillisen korkeakoulun rehtori. L. on
toiminut sekä sfäärillisen että teoreettisen astronomian

alalla, etenkin on mainittava hänen kolmen
kappaleen probleemia koskevat tutkimuksensa.
Va-kuutustekniikan alalla on L:n työkykyä käytetty
useissa valtion asettamissa komiteoissa, ja
virkamiehenä hän on innokkaasti edistänyt
korkeakoulun kehitystä. II. U.

Lindström, Gustaf (1829-1901), ruots.
paleontologi, v:sta 1S56 Visbyn alkeiskoulun opet
taja, kunnes hän 1876 kutsuttiin Ruotsin
valtion-museon paleontologisen osaston intendentiksi. L:n
erikoisalana oli hänen kotisaarensa Gotlannin
yläsiluurilainen fossiilimaailma. Tärkeimmät
hänen lukuisista tätä ainetta käsittelevistä
tutkimuksistaan ovat „Bidrag tili käunedomen om
Gottlands brachiopoder" (1860). ,,On the silurian
Gastropoda and Pteropoda of Gotland" (1884).
„The Ascoceratidæ and Lituitidæ of tlie upper
silurian formation of Gotland" (1890). Toisissa
tutkimuksissaan hän käsittelee myös muitten
seutujen ja muodostumien fossiileja tai yleisiä
paleontologisia kysymyksiä, esim.: „Om de
paleo-zoiska formationernas operkelbärande koraller"
(1883) ja ,,Researches on the visual organs of the
Triloliites" (1901), ja myös nykyajan eläinkuntaa,
kuten ,.Contrihutions to the actinology of the
Atlantic ocean" (1878). Verraten vähän on L.
puuttunut geologisiin ja stratigrafisiin probleemeiliin.
jolta alalta hän on julkaissut vain yhden teoksen
„TJeber die Schichtenfolge des Silurs auf der In
sei Gotland" (1888). V. E.

Lindström, Johan Adolf (1819-74), pappi
ja tutkija, tuli ylioppilaaksi 1844, vihittiin
papiksi 1849 ja nimitettiin 1862 Vampulan
kappalaiseksi. L. oli erittäin uuttera Suomen
muinaisuuden tutkija, liikkuen niin hyvin kielentutki
muksen kuin historian aloilla, mutta hänen
tut-kimuksiansa haittaa metodin puute ja vallaton
mielikuvitus. Hänen lukuisista, enimmäkseen
Suomi kirjaan painetuista tutkimuksistaan
mainittakoon: „Försök att bevisa grammatikaliska
formers uppkomst i finska språket, samt
för-vandtskap i andra språk" (1847), „Samling af
med finskan beslägtade ord från de Uralska.
Altaiska och Kaukasiska språken" (1852),
,.För-sök tili bevis att Rurik och lians Wariiger voro
af finsk härkomst" (1852), „Om den
Keltisk-Germaniska kulturens inverkan på finska folket"
(1859, erikseen), ,,Hafva Lappar och Finnar på
skilda tider invandrat tili Norden" (1859-60).
,,Kumo socken uti historiskt hänseende" (1861),
ja „Undersökning om svenska befolkningen i
Nyland" (1866). L:n jälkeenjättämiä kokoelmia ja
muistiinpanoja säilytetään yliopiston kirjastossa.

A". G.

Lindö [-ö], allodisäteri Tenholan pitäjässä
6 km kirkolta lounaaseen kauniilla paikalla
pitkän merenlahden rannalla. Laivaliike
Hangon-kylästä. Kartanoon ovat yhdistettyinä Högbölen
allodisäteri sekä joukko eriluontoisia tiloja, kaikki
yhteensä 4 ’/» manttaalia, n. 5,000 tynnyrinalaa.
—- Högbölen tilalla on vesimylly ja saha. -—
Vanhimmissa asiakirjoissa mainitaan kartanoa
nimellä Gulede tai Gullö, ensikerran jo 1410.
Sittemmin osti valtaneuvos Niilo Eskilinpoika
(Banér) ollessaan Raaseporin linnanisäntänä
(n. 1515-19) tilan ja häneltä se siirtyi hänen
veljelleen Knuutille, joka 1520 mestattiin
kartanon edustalla. Hänen jälkeensä tuli tilan
omistajaksi Niilo Grabbe, joka 1530 antoi sen huomen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0539.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free