Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lindqvist ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Unetti—Linja-arvioiminen
1000
lahjaksi toiselle puolisolleen Kristiina
Knuutin-tytär Kurjelle, iolta kartano periytyi hänen
pojalleen (edellisestä avioliitosta) valtaneuvos Erik
Arvidinpoika Stälarmille ja häneltä taas hänen
pojalleen, historiastamme hyvin tunnetulle Arvid
Stälarmille, joka 1600 menetti kaikki tiluksensa,
saaden ne takaisin 1602, mutta menettäen ne
jälleen 1605. L:n omistajaksi tuli nyt aluksi
eversti Alfons de Cacho y Canuto ja hänen
kuoltuaan ratsumestari Hannu Myhr, kunnes Arvid
Stålarm 1613 jälleen sai muutamiksi vuosiksi
entisten tilustensa tulot nautittavikseen. V. 1617
Kustaa II Aadolf lahjoitti L:n kansleri Aksel
Oxenstjernalle, jolta se 1643 osittain oston,
osittain vaihdon kautta siirtyi kapteeni Kaarle
Kör-ningin leskelle Anna Hästeskolle. ja oli sitten
Körning-suvulla v:een 1692, jolloiuka se
panttauksen kautta joutui kreiveille Kaarle Kustaa
ja Ture Gabriel Bielkelle, ollen kauan
riidanalaisena Körningien ja Bielkein kesken, kunnes
viimemainitut 1735 luovuttivat sen ratsumestari
Anders Sahlstedtille, jonka hallussa tila oliv:een
1760. Sen jälkeen olivat L:n omistajina
hovioikeuden neuvos P. von Törne (1760-73),
tehtaan-patruuna M. Ilageman (1773-78), asessori J. A.
Liljeqvist (1779-1806). jonka leski 1816 möi tilan
vapaaherra A. F. R. de la Chapellelle. jonka
suvulla se vieläkin on. — Högböleu säteri
kuului 1600-luvun jälkimäisellä puoliskolla ja
1700-luvulla Hästesko-Fortuna suvulle. — Päärakennus
on luultavasti ratsumestari Sahlstedtin
rakennuttama, mutta sittemmin uusittu ja lisäiltv.
A~ Es.
Linetti ks. L y netti.
Ling. 1. Pehr H e n r i k L. (1766-1839), ruots.
voimistelujärjestelmän nerokas perustaja,
syntyisin smälandilaisesta talonpoikaissuvusta.
Opiskeltuaan jonkun aikaa Lundin yliopistossa L.
siirtyi Tukholmaan, missä oleskeli 1794-99
toimien konttorialalla ja opettajana; asui sitten 5
vuotta Kööpenhaminassa, köyhyyden ja sairauden
rasittamana, harjoittaen miekkailua ja
voimistelua. V. 1804 hän siirtyi Lundiin ollen v:een
1813 yliopiston miekkailuuopettajana. Samalla
hän antoi voimistelussa yksityisopetusta ja
opiskeli anatomiaa. Lundista L. taas muutti
Tukholmaan tullen Karlbergin sota-akatemiaan
miekkai-lunopettajaksi ja hänen ehdotuksestaan
perustetun voimisteluopiston johtajaksi, jossa toimessa
oli kuolemaansa saakka. L:n voimisteluiär
jes-telmä on laadittu yksinomaan ruumiin
vaatimuksia silmällä pitäen. Sen perusajatukset ovat:
kaikkien liikkeiden tulee olla fysiologisesti
arvokkaita. järjestettyjä sen mukaan, kuinka ne
vaikuttavat elimistöön; pääasiallisesti on suoritettava
yhteisliikkeitä, niin että päivittäiset
harjoitus-sarjat muodostavat kukin oman kokonaisuutensa.
L. on myös sairasvoimistelun perustaja. Tämän
lisäksi hän on kirjoitellut runoja ja historiallisia
näytelmiä (esim. „Gylfe", allegorinen runo
Suomen menettämisen johdosta; „Tirfing eller
döds-svärdet", näytelmät ,.Den heliga Birgitta",
„En-gelbrekt Engelbrektsson", „Styrbjörn Starke",
..Visburs Söner", „Ingjald Illråda och Ivar
Vid-famne", ,.Blot-Sven"). Sekä runonsa että
voimis-telujärjestelmänsä hän tahtoi asettaa uuden
isänmaallisen kasvatussuunnan palvelukseen. Koko
elämänsä hän omisti uudelle kasvatusaatteellensa.
vrt. Voimistelu ja S a i r a s v o i m i s t e 1 u.
— 2. Hjalmar Fredrik L. (1820-86),
edellisen poika ja isänsä perustaman voimisteluopiston
opettaja sekä hänen elämäntyönsä jatkaja ja
kehittäjä. Hän on ryhmitellyt ja järjestellyt
voimisteluliikkeitä ja laatinut piirustuksia (n. 2-3
tuhatta) voimistelutelineitä varten.
Lingaiitit, intialainen uskonlahko, syntynyt
12:nnella vuosis. j. Kr. L. palvelevat
Siva-juma-laa, jonka tunnuskuvina he kantavat pienessä
kotelossa vyöllään plialluksen-muotoisia kiviä.
L:lla on omat munkit ja omat pyhät kirjat, ks.
Hindulaisuus. E. K-a.
Lingua [va] (lat. ja it.), kieli. — Lingua
f r a n c a, se romaaninen, etupäässä italian kielen
sekainen kieli, jota käytetään Välimeren
ei-eu-rooppalaisissa satamakaupungeissa; sittemmin
sekakieli yleensä. — Lingua latina,
latinan kieli. — Lingua rom an a rustica,
muinaisroomalainen (latinainen) rahvaankieli,
josta romaaniset kielet ovat lähtöisin. —
Lingua v o 1 g a r e, italian puhekieli.
Linguatulina ks. Hämähäkkieläimet
kuv. 10.
Linguet [låge’], Simon Nicolas Henri
(1736-94), ransk. lainoppinut, kirjailija, saavutti
asianajajana ja häikäilemättömänä julkisen sanan
miehenä suuren maineen, mutta myöskin paljon
vihollisia; poistettiin asianajajain luettelosta ja
pidettiin vankina Bastillessa 1780-82: kirjoitti
pian tämän jälkeen huomiota herättävät
„Mémoi-res sur la Bastille" (1783) ; julkaisi
aikakauskirjaa ,,Annales politiques et littéraires"; ylisti
Brysselissä asuessaan Jooseppi II:n uudistuksia,
mutta puolusti sittemmin Belgiassa puhjennutta
vallankumousta, minkä vuoksi hänen täytyi
lähteä Belgiasta. Palattuaan Pariisiin 1789 esiintyi
perustuslakia säätävän kansalliskokouksen
vastustajana; mestattiin hirmuvallan aikana. Hänen
teoksistaan on erityisesti huomattava „Theorie
des lois civiles" (1767), jossa hän m. m. ankarasti
arvostelee yksityisomaisuutta pitäen sitä
ahneuden ja väkivallan tuotteena. [Lichtenberger, „Le
socialisme au 18. siècle".] J. F.
Lingula, lonkerojalkaissuku, yksi niitä, joille
ominaista 011 erittäin pitkä geologinen ikä
(kambri—nykyaika). Kuori ohut, pääasiallisesti
sarveisainetta ja kalsiumfosfaattia;
kuorenpuolis-kot miltei yhtä suuret. (V. A. K-io.)
Lingvaali ks. K a k u m i n a a 1 i.
Lingvisti (lat. lingua = kieli), kielentutkija.—
Lingvistiikka, kielitiede.
Liniini ks. Solu.
Linimentti 1. linjamentti (Linimentum),
juokseva tai kiinteä, joka tapauksessa hieman
lämmitettäissä juoksevaan muotoon muuttuva,
ulkonaisesti iholle asetettava lääkemuoto. Sen
perusaineena on useimmiten rasva tai saippua.
Saippua syntyy usein vasta kuin l:iä muodostavat
aineet sekoitetaan keskenään. Y. K.
Linja (ruots. linje) ks. Kartoittaminen
ja Rajankäynti.
Linjaali (lat. linea = viiva), viivoitin; ajopelien
..vieteri" (linjaali- 1. linjaarirattaat).
Linjaarirattaat ks. Linjaali.
Linja-arvioiminen, metsänh., metsän
puuvaraston määrääminen keskenänsä
yhdensuuntaisten ja yhtä etäällä toisistaan olevien linjojen
avulla, joiden varsilta luetaan puut määrätyltä
leveydeltä kummaltakin puolen. Kun tunnetaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
