- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1001-1002

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linjakasööri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1001

Linjakasööri—Linna

1002

arvioimislinjojen ja koko metsäalan prosenttinen
suhde, voidaan luetusta puumäärästä laskea koko
metsän puuvarasto. L. I-o.

Linjakasööri on Suomen valtionrautateillä
ollut nimityksenä niille kassakonttorin
virkailijoille, jotka ovat käyneet suorittamassa rautatien
puolesta maksuja sellaisilla asemilla ja rautatien
työpaikoilla, joilla ei ole ollut erityistä
asema-kasööriä. L:t, jotka kulkivat erityisillä
kasööri-junilla, on nyttemmin huomattu tarpeettomiksi
ja asetettu lielmik. 1 pistä 1913
lakkautuspalkalle. (J. n. K.)

Linjakirjuri on rautatiellä se
liikennevirkai-lija, jota ei ole asetettu palvelemaan erityisellä
asemalla, vaan joka määrätään eri paikkoihin
linjalla hoitamaan satunnaista virantekoa,
toimittamaan tutkimuksia j. n. e. Samoin 1 i n j
a-sähköttäjä.

Linjalaiva, suurten sota-alusten vanha nimi.
Ne olivat kaksikannellisia,
kolmikan-nellisia, sen mukaan kuinka monta
tykkipattereilla varustettua kantta niissä oli
päällekkäin. L:in sijalla ovat nyt panssarialukset, joita
joskus sanotaan l:iksi. .1/. v. II.

Linjaloisto, johtoloisto, joka liikkeellä
olevasta aluksesta nähden on toisen loiston
kanssa samassa suunnassa ja siten johtaa alusta
väylällä. F. W. L.

Linjarakenne (ks. Linja), ensimäistä
tais-teluasentoa seuraava toinen taisteluasento, jossa
pataljoonan komppaniat sekä rykmentin
pataljoonat erotetaan toisistaan etenemään yhdessä
tai useammassa linjassa toistensa
perässä kokonaan riippumatta maaperän laadusta
ja hyökkäyssuunnitelmasta. Linjojen välimatkaa,
joka aluksi on n. 500 askelta, pienennetään
vähitellen vihollista lähestyttäessä. M. v. II.

Linevits [-në’-], Nikolai Petrovits
(1838-1908), ven. kenraali, palveli 1850- ja
1860-luvulla Kaukaasiassa, otti osaa vv:n 1877-78
sotaan Aasian puolella, johti 1899 boksarikapinan
aikana ven. osaston Pekingiin, tuli 1903 Amurin
sotilaspiirin päälliköksi. Japanin sodan aljettua
1904 L. oli Mantsuriassa olevan armeian
päällikkönä ennen Kuropatkinin paikalle tuloa; johti
sen jälkeen Amurin alueella olevia joukkoja, sai
lokak. 1904 ensimäisen armeian päällikkyyden ja
tuli maalisk. 1905 Mukdenin tappelun jälkeen,
jossa hän piti urheasti puoliansa, Kuropatkinin
sijaan ylipäälliköksi. L. vastusti rauhantekoa,
mutta kun hän ei sodan jälkeen kyennyt
ylläpitämään järjestystä armeiassa, kutsuttiin
hänet pois. Hän oli urhoollinen upseeri, mutta ei
osoittanut erityistä päällikkökykyä. J. F.

Link, Heinrich Friedrich (1767-1811),
saks. kasvitieteilijä, varsinkin -anatomi,
professori Rostockissa 1792, Breslaussa 1811,
Berliinissä 1875, seurasi kreivi Hofmannseggiä kasvit,
tutkimusmatkalle Portugaliin 1797, määräsi 1838
ensimäisenä mikroskoopin avulla kivihiilen
luonteen, kirjoitti ,,Flore portugaise" (1809-40),
„Ele-menta philosophi® botanicæ" (1824, 2 lait.
1837), „Anatomie der Pflanzen in Abbildungen"
(1843-47). J. A. 1\\

Linko. 1. Sauvamainen ase, jolla sen päähän
tehtyyn halkeimeen kiinnitetty kivi tai muu sen
tapainen esine heitetään. — 2. ks.
Hunaja-linko. U. T. S.

Linkolaiset ks. F r o n d e.

Linköping f-tiöpir]], kaupunki Ruotsissa,
öster-götlandin läänin pääkaupunki, sijaitsee läänin
keskellä, laajalla tasangolla Stångån vas.
rannalla. n. 5 km sen laskusta Roxen-järveen; 22.157
as. (1910). - L. on säännöllisesti ja kauniisti
rakennettu. puistoja on monta (suurin
Trädgårds-föreningens park). L:n tuomiokirkko (rakennus
alettu 1200-luvulla) on Ruotsin huomattavimpia
keskiaikaisia rakennuksia. Entisajan piispojen
linna (rak. 1400-luvun lopulla) on nyt maaherran
asuntona. Kirkko S:t Larskyrkan on luultavasti
1100-luvulta. Oppi-ja sivistyslaitoksia: korkeampi
yleinen oppilaitos (muodostettu 1627 perustetusta
lukiosta), hiippakunnankirjasto (Ruotsin suurin,
100.000 nid. ja 1.600 käsikirjoitusta), teatteri
(komea talo; vihitty 1903), 2 seminaaria y. m. —
Teollisuuden tuotantoarvo 3,8 milj. mk. (1910);
suurin tehtaista sokeritehdas. Roxenin sekä
Göö-tan-kanavan kautta L. on meren yhteydessä;
laivaliikenteessä selvitettiin 108.666 rek.-ton.
aluksia (1910); kaupungin oma kauppalaivasto
mitätön. Useita rautateitä haarautuu L:stii. —
L., vanhaan aikaan Liongaköpunger, oli jo
aikaisin maakunnan huomattavin kaupunki;
piispanistuin (per. 1100-luvulla) oli luultavasti Ruotsin
rikkain uskonpuhdistukseen asti. Kaupungin
ulkopuolella Stångebron taistelussa Kaarle herttua
voitti kuningas Sigismundin 1598. L:ssä Kaarle
mestautti useita Sigismundin puoluelaisia (L:n
verilöyly 1600). (E. E. K.)

Linna. Jo hyvin varhaisina aikoina ihmiset
ovat katsoneet tarpeelliseksi ryhtyä erikoisiin
varustus- ja puolustustoimenpiteisiin
turvallisuutensa vuoksi. Asuinpaikat on usein valittu
tätäkin näkökohtaa silmällä pitäen, joten on
muodostunut luola-asuntoja, järvien paalu-asumuksia
y. m. — Varsinaiset linnat taas ovat 1) tilapäisiä
pako- ja puolustuspaikkoja, 2) linnamaisia
alinomaa asuttuja yksityisrakennuksia tai
kyläkau-punkeja. Sopivimmin jaamme linnat kumminkin
esihistoriallisiin ja keskiaikaisiin, erottaen
kummassakin äsken mainitsemamme alaryhmät.

Esihistoriallisista linnoista, ks.
Muinaislinnat. Keskiaikuisten linnojen rakentamistapaan
nähden erotetaan kolme eri aikakautta, 1) aika
ristiretkien jälkeiseen aikaan, n. v:een 1200, 2)
tästä ajasta n. v:een 1450. jolloin tuliaseet tulivat
yleisesti käytäntöön, ja 3) varsinaisen
linnakau-den loppujakso, n. v:een 1530.

Keskiajan linnat olivat rakennetut joko jyrkille
vuorenhuipuille (vuorilinnat) tai veden
lähettyville, saarelle
tai
niemekkeelle —
vesi-linnat. —
Edellistä muotoa
meidän
maassamme edustavat Liedon

Vanhalinna,
Uskelan
Hakosta ro,
Janakkalan liukoisten linna,
Maskun
Tein-peri, Porvoon

Linnamäki
sekä
luultavasti Turun

Viipurin linnan pohjapiirros.
« Olavin torni, b sisimmäinen
linnanpiha, c etulinna, /"terassimuuri, d portti,
t silta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0541.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free