Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linnapääskynen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1007
Linnean society of London—Linnén siitinjärjestelmä
1008
Harderwijkin yliopistokaupunkiin, missä
suoritettuaan vaaditut tutkinnot puolusti väitöskirjaansa
vuorokuumeen syystä (,,Nova hypothesis de
fe-brium intermittentium causa") ja promoveerattiin
heti sen jälkeen. Hänen niukat varansa olivat
nyt melkein lopussa, mutta hän matkusti
kuitenkin edelleen Haarlemin kautta Leideniin. Täällä
hän joutui neuvosherran ja lääketieteen tohtorin
J. F. Gronoviuksen tuttavuuteen ja näytti
hänelle „Systema naturæ"nsa käsikirjoituksen,
minkä tämä ihastuneena lähetti omalla
kustannuksellaan painettavaksi. Leidenissä L. myös
oppi tuntemaan kuuluisan lääkärin ja
luonnontutkijan H. Boerhaaven. jonka suosituksesta pääsi
Amsterdamin yliopiston professorin J. Burmanin
avustajaksi suuren ceylonilaisen kasvikokoelman
selittämisessä. Sen jälkeen hän eli kaksi vuotta
(syysk. 1735- lokak. 1737) varakkaan pankkiirin
G. Cliffordin henkilääkärinä ja hänen
suurenmoisen Hartecampissa lähellä ITaarlemia olevan
kasvitieteellisen puutarhansa johtajana.
Hollannissa ollessaan L. työskenteli kuulumattoman
nopeasti ia menestyksellisesti. Täällä ilmestyivät
„Fundamenta botanica", „Bibliotheca botaniea"
(1736), ,,Hortus Cliffortianus", „Genera
planta-rum", ,.Flora lapponiea", ,,Critica botaniea",
,,Me-thodus sexualis" (1737) sekä ,,Classes plantarum",
(1738), sarja teoksia, jotka tuottivat tekijälleen
maailmanmaineen. Mutta ankarassa työssä ja
Hollannin kosteassa ilmastossa hänen terveytensä
oli heikontunut ja huolimatta houkuttelevista
tarjouksista hän nyt päätti lähteä kotimatkalle.
Käytyään ensin Pariisissa, missä tapasi Antoine
ja Bernard de Jussieu’n hän vihdoin RouenMn
kautta purjehti Ruotsiin ja asettui syysk. 1738
Tukholmaan lääkäriksi. Täällä hän pääsi
laivas-tonlääkäriksi ja oli mukana yhdessä Triewaldin,
Höpken, Bielken ja Alströmerin kanssa
perustamassa Ruotsin tiedeakatemiaa tullen sen
ensimäi-seksi esimieheksi. V. 1741 hän Robergin jälkeen
tuli käytännöllisen lääketieteen professoriksi
Upsalaan, mutta vaihtoi tämän viran toiseen
lääketieteen professorin virkaan, jossa hänen
opetus-aineikseen tulivat luonnonhistoria, lääkeaineoppi
(materia medica), tautien tuntemisoppi
(semiotiikka) ja terveysoppi (dietetiikka).
Professorina ollessaan hän kävi tutkimusmatkalla
Gotlannissa ja ölannissa 1741, Länsi-Göötanmaalla
1746. Skånèssa 1749 sepittäen niistä
matkakertomukset. jotka ovat Ruotsin kirjallisuuden
huo-matuimpia tuotteita. Muuten hänen aikansa kului
opetustyössä ja uusien teosten valmistamisessa:
„Flora suecica" (1745, 2 pain. 1755), „Fauna
sue-cica" (1746, 1761), „Flora zeylanica" (1747),
..Hortus upsaliensis" (1748). „Philosophia
botanica" (1751) ; tärkeä teos tältä ajalta on
kuitenkin „Species plantarum" (1753, 2 lait. 1762-63),
jossa lajinimiä ensi kerran johdonmukaisesti
käytetään.
Yliopiston opettajana L. oli erinomaisen
suosittu. Hänen luentojaan kuuntelivat lukuisat
ulkomaalaisetkin, ja hänen ,,herbatsioneihinsa",
luonnontieteellisiin retkeilyihinsä kaupungin
ympäristöihin otti runsas määrä ylioppilaspiireihin
kuulumattomiakin osaa. Luonnonhistoriallinen
harrastus levisi laajoihin piireihin, kuningas ja
kuningatarkin perustivat kumpikin museonsa,
jotka L. kutsuttiin järjestämään ja selittämään.
Ei kukaan uudemman ajan luonnontutkija ole
painanut omaa leimaansa tieteensä suuntaan ja
oppilaisiinsa siinä määrässä kuin L. Hän osasi
innostaa heitä uupumattomaan ahkeruuteen ja
tarkkaan ja täsmälliseen havaitsemiseen ja
lähetti heidät sitten tutkimusretkille kaikkiin maan
ääriin.
Tiedemielienä L. oli suuri järjestäjä. Jo ennen
häntä oli tehty sangen laajoja keräilytöitii ja
kasvi- ja eläinlajeja oli selitetty suuri luku, non
dattamatta kuitenkaan mitään yhteistä
suunnitelmaa, tiedesanastoa tai nimistöä. Tällä tavalla
oli syntymässä täydellinen sekasorto, toinen tiede
mies ei tietänyt, mitä toinen käyttiimillään
nimillä ja ammattisanoilla tarkoitti. Tähän L. loi
järjestyksen kaksinimisellä nimistöllään, varmalla
sanastollaan ja järjestelmillään, joiden osastoihin
hän sijoitti kasvi- ja eläinlajit niin, että muutkin
ne saattoivat jälestiipäin löytää hänen laatimainsa
tutkimiskaavojen mukaan. Kuitenkin hän oli
täysin tietoinen järjestelmiensä
keinotekoisuudesta ja väliaikaisesta arvosta asettaen
luonnollisen järjestelmän löytämisen, josta eliöiden
keske-näinen sukulaisuus paremmin kuvastuisi,
tieteensä korkeimmaksi päämääräksi.
L:n painettujen teosten luku nousee yli 180:n
Niistä useat ilmestyivät vasta hänen kuolemansa
jälkeen. Hänen kirjastonsa ja kokoelmansa
hänen leskensä möi englantilaiselle Sir J. E.
Smithille, Lontoon „Linnean society"n
ensimäi-selle puheenjohtajalle. Smithin kuoltua 1828 ne
lunastettiin seuralle, jonka haltuun L:n
käsikirjoitukset ja hänen kirjeenvaihtonsa myös
joutuivat.
Muutamien halvauskohtauksien murtamana L.
kuoli 10 p. lokak. 1778 ja haudattiin Upsalan
tuomiokirkkoon. [..Egenhändiga anteckninsrar af
Carl von Linné om sig själf" (1823, Afzeliuksen
toim.); T. M. Fries, ..Linné. Lefnadsteckning"
(1903. 2 pain. 1907); O. Hjelt, E. Lönnberg, K.
Aurivillius, C. A. M. Lindman, A. G. Nathorst.
IT. Sjögren. ,.Carl von Linnés betydelse som
na-turforskare och läkare" (1907).] ’ J. A. VV.
Linnean society of London [linian sasai’iti av
lundan/, L i n n é-s e u r a Lontoossa,
perustettiin Lontoossa 1788 kasvi- ja eläintieteen
edistämiseksi. Perustajia Joseph Banks, Sam.
Good-enough. J. E. Smith v. m. Vahvistuskirja v:lta
1802. Huoneisto Burlington House, Piccadilly.
I.änsi-Lontoo. Seura omistaa Karl v. Linnén
kokoelmat. kirjaston ja kirjeen vaihdon, vrt. L i n n é.
Julkaisuja: ,.Proceedings" (v:sta 1849),
,.Journal" (v:sta 1S56), „Transactions" (v:sta 1791).
j. A. ir.
Linneiitti (k o b o 111 i k i i s u), punertavan
hopeanvalkea oktaedreiksi kiteytynyt tai
rakeisina massoina esiintyvä kiisukivennäinen. jonka
kokoomus on CosS, (kobolttisulfidi). Tavattu
vähissä määrin m. m. Bastnäsissä Loosissa ja Glad
kammarissa Ruotsissa. P. E.
Linnén siitinjärjestelmä, Linnén v. 1732
julkaisema kasvijärjestelmä, jossa tärkeimmät
ryhmätuntomerkit ovat otetut heteistä ja emeistä.
Linnén tarkoituksena ei ollut laatia luonnollista
järjestelmää, vaan ainoastaan käytännöllinen
kaava, minkä mukaan voisi järjestää kokoelmia
ja jäsentää floristinen esitys niin. että siitä olisi
mahdollista löytää tuntemattoman kasvin nimi.—
Linnén luokat ovat seuraavat: I. Kasveja, joilla
on hetiö ja emiö (luokat 1-23). — A. Kaikki ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
