- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1009-1010

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linnoitus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1009 Linnoitus—

kat, 2-neuvoiset. — a. Iletiö ja emiö erillään
toisistaan. — a. Iletiö erilelitinen. heteitä 1:
ilo-nandria, heteitä 2: Diandria. heteitä 3: Triandria,
heteitä 4: (kaikki yhtä- tai eripitkät) :
Tetrandria, heteitä 5: Pentandria, heteitä 6: Ilexandria,
heteitä 7: Heptandria, heteitä 8: Octandria,
heteitä 9: Enneandria, heteitä 10: Decandria,
heteitä 11-20: Dodecandria, heteitä enemmän kuin
20. hetiö verhoperäinen: Icosandria, hetiö
sikiäis-alainen tai -peräinen: Polyandria, heteitä 4, joista
2 pitempää. 2 lyhempää: Didynamia, heteitä 6.
joista 4 pitempää. 2 lyhempää: Tetradynamia. —
a’. Heteet yhtyneet toisiinsa 1) palhoistaan l:ksi
kimpuksi: Monadelphia, 2:ksi kimpuksi:
Pii/delphin, 3:ksi tai useammaksi kimpuksi:
Polyadel-pliia, 2) ponsistaan: Syngenesia. — a’. Heteet
yhtyneet emin vartaloon: Gynandria. — A’.
Ainakin osa kukista 1-neuvoisia. Tiede- ja emikukat
samalla varrella: Monaecia, eri varrella: Diæcia,
kasvilla sekä 1- että 2-neuvoisia kukkia:
Polyga-mia. — II. Kasveja, joilta heteet ja emit
puuttuvat (luokka 24) : Cryptogamia.

Jakaessaan luokat alaryhmiin, lahkoihin. Linné
käytti jakoperusteena vartalojen ja heteiden
lukumäärää, hedelmän laatua y. m. tuntomerkkejä. —
Käytännöllisyytensä vuoksi heimojen ja sukujen
löytämiseen pyrittäessä on Linnön siitin
järjes-telmä nykyaikoihin asti säilynyt floristisissa
käsikirjoissa. J. A. TT7.

Linnoitus, pysyvillä linnoitusvarustuksilla niin
suojattu paikka, että linnoitusväki menestyksellä
voi pitemmänkin aikaa puolustautua piiritystä
vastaan. L:t ovat siis armeian tukikohtia maan
puolustuksessa. Erotetaan maa-, rannikko-,
raja- v. m. linnoituksia, sekä varustuksen
mukaan linnoituksia, joissa on ulkolinnakkeita tai
jotka ovat niitä vailla, linnoitettuja leirejä j. n. e.

L:ten tarkoituksena on suojella kaupunkeja,
asevarastoja, joen vlimenopaikkoja, rautateiden
solmukohtia y. m. L:n pääosat ovat: 1) p ä
ä-v a M i, jossa nykyään tavallisesti on panssaroitu
ulkomuuri. 2) päävallihauta ja 3) det
a-seeratut u 1 k o 1 i n n a k k e e t. jotka ovat
4-15 km:n päässä päälinnoituksen edustalla ja
joiden tarkoituksena on estää vihollista
pommittamasta sitä kohtaa, mitä linnoituksen on määrä
suojella, ja auttaa päälinnan väkeä hvökkävksissä.

m. v. n.

Linnoitusalue (myös
linnoitusespla-naati), linnoituksen ympärillä oleva rajoitettu
maa-ala. jolla omistusoikeus, eritoten
rakentamisoikeus on erinäisten laissa määrättyjen,
sotilaallisten rajoitusten alainen. Jotta linnoituksen
tykistö voisi tehokkaasti vastustaa vihollisen
hyökkäyksiä, täytyy linnoitusta ympäröivän
maa-alueen olla vapaa kaikista turvaa tarjoavista
esineistä ja rakennuksista niin pitkälle kuin
linnoituksen tuli vaikuttaa. L. jaetaan tavallisesti
3:een vyöhykkeeseen. Saksassa vyöhyke n:o 1 on
600 m leveä laskettuna glasiissin (linnanpaltan)
juuresta. Tämän ulkopuolella on vyöhyke n:o 2.
sen leveys on 300 m. ja ulommaisin 3:s vyöhyke
on 1.275 m. Saksassa siis koko alueen leveys on
n. 2,250 m laskettuna glasiissin harjalta;
Ranskassa se ou 1,750 m. Suurten rakennusryhmäin
ja puistojen rakentaminen ja maanpinnan ja
veden tason muuttaminen 011 koko alueella kielletty.
Toiseen vyöhykkeeseen saa rakentaa vain pieniä
puurakennuksia ja ensimäiseen vyöhykkeeseen ei

-Linnunpää 1010

saa rakentaa mitään rakennuksia ilman
iinnoi-tuksenpäällikön lupaa. .1/. v. H.

Linnoitusesplanaati ks. Linnoitusalue.

Linnoitusoppi ks. Linnoitustait o.

Linnoitussota, sekä hyökkäys linnoitusta
vastaan että linnoituksen puolustus. Linnoitus
voidaan valloittaa 1) yllätyksellä, jolloin
valleille noustaan tikapuilla ja vihollinen,
käyttäen hyväkseen linnaväen puutteellista valppautta
ja vaillinaisia valmistuksia, hyökkää
linnoitukseen ilman edelläkäynyttä piiritystilaa ja
pommitusta ; 2) lyhyellä, voimakkaalla
hyökkäyksellä, s. o. linnoituksen eristämisellä,
pommituksella ja hyökkäyksellä ilman pitkällistä
piiritystä; 3) järjestelmällisellä
piirityksellä, mikä aina suoritetaan vahvoja,
hyvin puolustettuja linnoituksia vastaan. Piiritys
alkaa linnoituksen saartamisella (serneerauksella)
elintarpeiden tuonnin estämiseksi. Sitten seuraa
raskaan piiritystykistön asettaminen ensimäi
s e e n tykistöä semaan ja pommitus
puolustuskeinojen tuhoamiseksi ja säikyttämiseksi.
Tykkitulen suojassa tuodaan jalkaväki esiin ja
viedään niin lähelle kuin voidaan. Tällöin
käytetään maaperään rakennettuja suojalaitoksia.
Tykistö (myöskin keveitä tykkejä) viedään sitten
toiseen tykistölinjaan ja se koettaa
ampumalla murrosaukkoja muureihin särkeä ne
niiltä kohdin, joista valtaaminen on suunniteltu
tapahtuvaksi. Jalkaväen maavarustuksia
jatketaan öisin katkonaisviivaisesti. kunnes jalkaväki
tulee n. 200 m:n päähän glasiissista. Jos
tykistön on onnistunut riittävästi tuhota muureja,
niin että hyökkäys voidaan menestyksellä
suorittaa, aloittaa jalkaväki hyökkäyksen. Jos
linna-väen on onnistunut korjata vahingot, alkaa
miinasota. Hyökkääjä koettaa maanalaista
tietä asettaa miinoja muurien alle ja räjäyttää
ne ilmaan. Jos tämä onnistuu, lopetetaan
piiritys hyökkäyksellä.

Puolustajan tulee koettaa tykistötulella
pakottaa vihollinen pysymään niin loitolla kuin
suinkin ja tuhota ja ehkäistä sen maavarustöitä,
hyökkäyksillä häiritä sitä, estää sitä saamasta
kiinteää jalansijaa sekä v a s t a m i i n o i 1 1 a
tehdä vallien miinoitustyö mahdottomaksi.

il. v. II.

Linnoitustaito, taito rakentaa sotaa varten
tarpeellisia varustuksia. Näiden varustuksien eri
tarkoitukseen ja kestävyyteen nähden tämä taito
jaetaan k e n 11 ii f o r t i f i k a t s i o n i i n. 1 i
n-noitusfortifikatsioniin v. m.
Sotateiden ja sotasiltojen rakentaminen kuuluu myös
tähän taitoon. Niitä joukkoja, jotka rakentavat
tällaisia varustuksia, sanotaan insinöörijoukoiksi;
näihin kuuluvat myös pionieerit, pontonieerit ja
sapöörijoukot. .1/. v. H.

Linnoitustykistö, 1) kaikki piiritys- ja
lin-noitustykit. 2) miehistö, jonka hoidossa nämä
tykit ovat sekä sodassa että rauhassa. .1/. v. II.

Linnunheme ks. Ornithopu s.

Linnunkaali ks. L a m p s a n a.

Linnunkirsikka ks. Kirsikkapuu.

Linnunmaito, liljakasveihin kuuluva suku
Ornithogalum, josta O. umbellatum ja O. nutanx
lajeja toisinaan viljellään puutarhoissa varhain
kukkivina koristekasveina. J. I. L.

Linnunpesä, syötävä, ks. Salangaani.

Linnunpää, säteri Piikkiön pitäjän kaakkois-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0545.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free