- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1017-1018

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linoleumimatto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1017

Linoleumimatto — Linos

1018

ilmapusseja laajentaen ja supistaen tekee muut
hengi tysliikkeet tarpeettomiksi.

Verisuonisto. Sydän on rintaontelon
kes-kessä; täydellisesti neliosainen. Nisäkästen
verenkierrosta l:n verenkierto poikkeaa siinä, että
aorta kääntyy oikealle puolelle. Verenkierto ja
siis koko aineenvaihto on nopea, ruumiinlämpö
yleensä suurempi kuin nisäkkäillä, 38-44,5°,
useimmilla 40,5-43° C. — Lämpöä säilyttävällä
höyhenpeitteellä on tässä suhteessa suuri merkitys.

Munuaiset sijaitsevat vatsaontelon
selkäpuolella selkärangan kummankin puolin. Ne ovat
tavallisesti kaksi- tahi kolmeliuskaiset, suuret ja
samankokoiset. Ylimmän liuskan edessä on pieni
n. s. „lisämunuainen".

Sukupuolielimet. Koiraalla on
vatsaontelossa, tavallisesti munuaisten yläosan kohdalla
kaksi kivestä, joiden koko
vaihtelee vuodenaikojen
mukaan, ollen soidinaikaan
suurimmillaan.
Siittiötie-liyet avautuvat, kuten edellä
mainittiin, kloaakkiin,
harvoin erityiseen ulkopuoliseen
paritteluelimeen. Naaraan
sukupuolielimistä ovat yleensä
vain vasemmanpuoleiset
kehittyneet. Munasarja
(ova-rium), joka on hieman
selkärangan vasemmalla puolella,
muistuttaa rypäleterttua,
suu-rempine ja pienempine
munineen. Munajohdin, joka
niinikään on vatsaontelon
vasemmalla puolella, alkaa
suppilonmuotoisella aukolla
(ostiurn tubce), ja kulkee
sitten alaspäin suurentuen
mu-nimisaikaan laajaksi,
runsaasti rauhasia sisältäväksi
osaksi. Tässä valmistuvat
muuan valkuainen ja kuori
väreineen. — Parittelu
tapah-pahtuu siten, että koiras
pusertaa siittiönsä naaraan
kloaakkiin, josta siittiöt
kulkevat munajohtimeen. Täällä
tapahtuu hedelmöittyminen.
Valmistuneen munan naaras
laskee erityisesti laatimaansa
pesään tahi usein paljaalle maalle, ilman
minkäänlaista pesänpohjaa. Hautominen (ks. t.) aloitetaan
tavallisesti sitten kun kaikki munat (luku
vaihtelee 1-24, useimmilla on 4-6 munaa) ovat lasketut,
harvoin (pöllöt, petolinnut) jo ensimäisen munan
tultua munituksi. Hautomisessa kehittyvä linnun
ruumiinlämpö on tavallista suurempi.
Useimmiten naaras toimittaa yksinään hautomisen:
toisinaan koiraskin ottaa siihen osaa, vain harvoin
hautominen jää yksinomaan koiraan tehtäväksi.
Erikoistapauksissa munat hautuvat
auringonläm-mössä. Maahan pesiväin lintujen poikaset voivat
yleensä heti synnyttyään seurata emojaan
ravinnon etsintään, mutta puihin ja puiden koloihin
pesivät lajit ruokkivat kauan poikasiaan pesässä.
Poikaset kehittyvät täysikasvuisiksi ja
siitoskykyisiksi yleensä vajaassa vuodessa, useat lajit
tarvitsevat pitemmänkin ajan (esim. monet
petolinnut. lokit, kuikat, strutsi, kasuaarit).

Täysikasvuisiksi tultuaan linnut lähtevät
kiertelemään (k i e r t o 1 i n n u t), useat muuttavat
kvlmemmistä seuduista talveksi lämpimämpiin,
joista taas keväällä palaavat (muuttolinnut),
monet jäävät pesimäpaikoilleen koko vuodeksikin
(paikkal innut).

Lintujen leveneminen maapallon eri
seutuihin riippuu ennen kaikkea ilmasto- ja
ravinto-suhteista. Lajiköyhimmät alueet ovat, arktista
ja antarktista aluetta lukuunottamatta, joissa on
vain kymmenkunta pesivää lajia, joskin suuri
yk-silörikkaus, palearktinen ja nearktinen alue,
joiden lajiluku on 650-660, austraalialaisella alueella
pesii noin 1,000, etiooppialaisella alueella 1.250.
intialaisella alueella 1,500 lajia; rikkain on
neo-trooppinen alue, jossa pesivien lintulajien luku
arvioidaan 2,250 :ksi. Tämän laskelman mukaan
olisi koko maapallon lajien kokonaismäärä n.
7,300, mutta se lienee aivan liian alhainen. Niinpä
esim. British Museumin laajan luettelon mukaan
on mainitussa kokoelmassa 12,228 lintulajia,
niistä kuitenkin useita epäitsenäisiä, eikä
yleisesti eri lajeiksi tunnustettuja.

Nykyaikaisten lintujen (Neornithes) luokka
jaetaan hyvin monella tavalla, mitään
vakaantunutta järjestelmää ei toistaiseksi ole.
Uudenaikaisempia on seuraava, Gadowin laatima:

Neornithes (Nykyajan linnut):
Ratitæ (Sileälastaiset): Ratites (Sileälastaiset)
Carinatæ (Harjalastaiset):

I Colymbiformes (Sukeltajalinnut)
I Colymboraorphæ Sphenisciformes (Pingviinilinnut)
I Pr^cellariiformes (Myrskylinnut)
I Ciconiiformcs (Haikaralinnut)
I Pelargomorphæ Anxeriformes (Hanhilinnut)

I Falconiformcs (Haukkalinnut)
I Tinnmifnrmes (Tinarailinnut)
I Galliformes (Kanalinnut)
I Grttifomies (Kurkilinnut)
1 Charadrifornies (Kurniitsalinnut)
I Cucultfvrmes (Käkilinnut)
I Coraciirormcs (Pöllöt,
kirskulin-I nut. kolibrit, tikat y. m.)
I Passeriformes (Varpuslinnut)

E. W. S.

Linoleumimatto (lat. llnum = pellava, ja oleum
= öljy), engl. Waltonin 1860 keksimä seinän ja
permannon peite, korkkimatto. Sitä
valmistetaan karkeasta juuttikankaasta siten, että
tämän pinnalle sivellään hapetetusta
pellavaöljystä 1. vernissasta, korkkijaulioista. hartseista
(tav. kopaalihartseja, mutta myös kolofoniumia
y. m.) ja väriaineista (enimmäkseen vain
maavärejä) valmistettu paksu kerros. Kankaan
nurjalle puolelle sivellään taasen ohut kerros
vernissaan sekoitettuja maavärejä. Kuviot saadaan
korkkimattoon joko erikoisella painokoneella tai
sovittamalla eriväristä peittomassaa geometrisinä
kuvioina kankaan pinnalle. Linoleumille on
ominaista sen suuri kestävyys ja joustavuus sekä
kyky ehkäistä ääntä. F. V.

Linos, eräs kreik. laululaji. Homeroksen
Ilia-dissa mainitaan l:ta, jota nuorukainen laulaa
viininkorjuussa, kitliaralla säestäen, nuoren väen
hyppiessä tahdin mukaan. Myöhemmin l:ta
melkein aina mainitaan surulauluna; ailinon, ailinon
esiintyy kertosäkeentapaisena valitushuutona.
He-rodotoksen mukaan l:ta laulettiin myös Egyptissä
ja Phoinikiassa; sen on arveltu olevan
seemiläistä alkuperää (ailinon muka = ai lanu 1. lenu).
— Tarustossa l.ta olennoitiin tavallisesti laula-

Alectroraorphæ

Coracioraorpha

Kanan munasarja ja
munajohdin. a
munasarja, b munajohtimen
suppilomainen aukko
(ostium tubæ), c
munajohdin. d laajennus,
jossa munankuori
muodostuu, e peräsuoli, f
yh-teissuoien eli
kloaa-kin aukko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0549.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free