- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1019-1020

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linoleumimatto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1019

Linota—Linssi

1020

jaksi, jonka Apollon (tai Herakles) surmasi ja
jota muusat itkivät. O. E. T.

Linota ks. V i h r e ä p e i p p o n e n."

Linotyyppi 1. 1 i n o t y p e ks. Lato m a-

k o n e.

Linschoten /linsho-J, Jan Huyglien van
(n. 1563-1611). alankomaalainen matkailija; lähti
1583 Itä-Intiaan; julkaisi siellä tehtyjen
muistiinpanojen perusteella monelle kielelle
käännetyn „Itinerario, vovage ofte schipvaert naer
Oost-of Portugaels Indiën" (1595). Otti osaa Barentsin
retkikuntaan, joka 1594 lähti etsimään
koillisväylää. Löydetyksi luultua tietä lähti 1595
toinen suurempi retkikunta liikkeelle
päämääränään Kiina, mutta sen täytyi Kara-merestä
palata kotiin. Tälläkin retkellä L. oli mukana,
julkaisten siitä kertomuksen „Voyage ofte schipvaert
van J. H. van L. van by Noorden om langes
Nor-wegen, Noortcaep, Laplant, Vinlant. Ruslandt"
(1601). E. E. K.

Linsén. 1. Johan Gabriel L. (1785-1848),
professori: ylioppilas 1802, fil. tohtori 1810,
roomalaisen kirjallisuuden dosentti 1812 sekä 1813
saman tieteen apulaisopettaja ja 1828 vakinainen
professori. Liittyi Suomen kirjallisuuden
elvyttämisen harrastajiin: perusti kirjallisen „Aura"
nimisen yhdistyksen, joka 1817 ja -18 julkaisi
pari vihkoa; 1819 L. yhdessä F. Bergbomin
kanssa perusti aikakauskirjan „Mnemosyne",
joka eli v:een 1823. Näissä julkaisuissa
tavataan muutamia L:u runoja sekä suorasanaisia
kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei
ollut; huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa
ja puheensa. „Mnemosynessä" L. 1819 julkaisi
artikkelin ,.Suomalaisesta kansallisuudesta", jossa
hän selvästi esittää niitä aatteita suomen kielen
korottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja
virkakieleksi. jotka sittemmin ovat voitolle päässeet.
L. oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran
perustajia 1831 ja sen puheenjohtaja 1833-41.
Ruotsinkielisenä kaunopuhujana L. oli aikansa
ete-vimpiä.

2. Johanna Matilda L. (1831-72),
Suomen ensimäinen sokeain opettaja, edellisen tytär.
Kun ehdotettiin sokeainopiston perustamista
maahamme. otti L.. U. Cygnæuksen kehoituksesta,
valmistautuakseen sen johtajaksi. Valtion varoilla
hän 1863 matkusti ulkomaille ottaakseen selkoa
siellä olevista samanlaisista laitoksista. V. 1865
avatussa Helsingin sokeainopistossa L. sittemmin
toimi taidolla ja hartaudella. G. R.

3. Selim Gabriel L. (s. 1838), edellisen
veli, suom. laulunopettaja ja säveltäjä.
Opiskeli Leipzigin konservatorissa 1856-60 (Richterin
oppilaana) ja Kööpenhaminassa 1871-72
(ensi-mäisenä valtion stipendiaattina). Toimi
viulunsoittajana Helsingin teatteriorkesterissa 1860-65,
laulunopettajana Porvoon lukiossa ynnä muissa
kouluissa 1865-1908 sekä urkurina Porvoon suom.
kirkossa v:sta 1888. Säveltänyt soolo- ja
kuorolauluja („Valigossen", „Mä oksalla vlimmällä".
y. m.). " I. K.

Linssi ks. Kylvövirvilä.

Linssi, kahden pallonpinnan osan tai tällaisen
osan ja tasapinnan rajoittama läpinäkyvä
(tavallisesti lasista tehty) kappale. L. on kupera,
jos se on keskeltä paksumpi kuin reunoilta. K
o-v e r o 1. on keskeltä ohuempi kuin laidoiltaan.
Kumpaakin 1.-lajia on eri muotoja (kuva 1). L:n

pääakseli (lyhyesti: akseli) on suora viiva
joka yhdistää l:ä rajoittavien pallonpintojen

keskipisteet
(kaarevuu s-

[-keskipisteet).-]

{+keskipis-
teet).+} Kupera
1. taittaa sitä
kohtaavat
valosäteet samalla
tavalla kuin jos
se olisi
kokoonpantuna hyvin suuresta lukumäärästä
taittosär-mänsä pääakselista poispäin kääntävistä
(fysikaalisista) prismoista (ks. t.). L.-puolikkaan agk:n
(kuva 2) voidaan
siten likipitäen
katsoa olevan
kokoonpantuna prismoista
adb, dcebfaj ja cgke.
Niitten taittokulmat
a, o, j. n. e. ovat
sitä suuremmat kuta
ulompana ne ovat.
L:n reunimmaiset
osat taittavat
sen-tähden enemmän
valoa kuin sen keskus. Koska prisman läpi kulkeva
valosäde taittuu asemaan päin (jos sen aine on
ympäröivää ainetta tiiviimpää), niin kaikki l:n
lävitse tunkeutuneet säteet kääntyvät siis
taittuessaan pääakselia kohti. Kuperaa l:iä sanotaan
sentähden k o k o o j a-l:ksi. Valopisteestä tulevat
säteet yhtyvät taituttuaan kuperassa l:ssä jälleen
samassa pisteessä, jos linssi on tarpeeksi pieni ja
ohut. Taittuneitten säteitten tai niitten
taaksepäin jatkettujen suuntaviivojen leikkauspiste on
valopisteen kuva. Se on edellisessä tapauksessa
todellinen, jälkimäisessä valekuva.
Ak-selinsuuntaiset säteet yhtyvät sillä olevassa
pisteessä P (kuva 2), jota sanotaan
pääpoltto-pisteeksi 1. prinsipaalifokukseksi
(lyhyesti: polttopiste). Jos pallonpintojen
keskipisteistä a:sta ja (Z:stä (kuva 3) piirretään

yhdensuuntaiset
säteet ac ja de,
niin niitten
pääte-pisteitten c:n ja
e: n yhdistysjana
ce leikkaa
akselia pisteessä O,
jota sanotaan l:n

[-valo-opilliseksi keskipisteeksi.-]

{+valo-opilli-
seksi keski-
pisteeksi.+}
Tällä on se
ominaisuus, että
kaikki sen läpi kulkevat säteet ovat l:stä
lähtiessään samansuuntaiset kuin sitä
kohdatessaan. sillä pisteisiin c:hen ja e:hen
piirretyt pallojen sivuntopinnat ovat
yhdensuuntaiset, joten säde tunkee l:n lävitse samoin kuin
yhdensuuntaisten tasojen rajoittaman levyn läpi.
l:n ollessa ohut, siis taittumatta kuten säde
mon. Valo-opillisen keskipisteen ja
pääpoltto-pisteen väliä sanotaan pää poltto väliksi
(lyhyesti = p o 1 11 o v ä 1 i). L:llä on kaksi
pää-polttopistettä yksi kummallakin puolen sitä.
Molemmat polttovälit ovat yhtä suuret. Jokainen
valo-opillisen keskipisteen läpi piirretty suora on

Kuva 2.

Kuva 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0550.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free