Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lintuhämähäkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1021
Lintuhämähäkki—Lintujensuojelus
1022
l:r. akseli. Suora, joka ei yhdy pääakseliin
on s i v n a k s e 1 i. Sensuuntaiset säteet yhtyvät
tällä akselilla olevassa
polttopisteessä,
jonka etäisyys
valo-opillisesta keskipisteestä on suunnilleen
yhtäsuuri kuin
pää-polttoväli. — Koska
kovero-1 :ä voidaan pi
tää sellaisten
prismojen yhdistelmänä, jotka
kääntävät taittosärmänsä pääakseliin päin. niin
tällainen 1. taittaa akselin suuntaiset säteet
toisistaan hajoaviksi (kuva 4). Taittuneitten
säteitten suuntaviivat taaksepäin jatkettuina
leikkaavat toisensa valepolttopisteessä
F,. Siidekimpun kovero-1. taittaa enemmän
hajoavaksi. Sitä sanotaan sentäliden h a j o i
t-taja-l:ksi. Sanotusta selviää, etteivät
valopisteestä tulevat säteet kulettuaan koveron l:n
lävitse koskaan voi yhtyä samassa pisteessä, toisin
sanoen kovero-lillii ei voi saada todellista kuvaa.
— Sekä kuperaan että koveroon 1:iin nähden on
voimassa kaava —+ Tr = -r (ks. Kuvastin),
a b f
jossa a merkitsee esineen etäisyyttä, b kuvan
etäisyyttä l:stä ja f polttoväliä, f on merkittävä
positiiviseksi kupera-l:ssä ja negatiiviseksi
kovero-1 :ssä. Polttovälin f saattaa laskea kaavasta
-j-= (n — 1) (— + —), jossa n on taite-eksponentti
r ja r, rajoittavien pallonpintojen säteet.
Jälkimäiset varustetaan + tai — merkillä sen mukaan,
onko pinta kupera vai kovero. Kuperan l:n
polttoväli saadaan suunnilleen siten määrätyksi, että
hyvin etäällä olevan valopisteen, kuten tähden tai
auringon jonkun pisteen l:n pääakselilla
synnyttämän kuvan väli Iistä mitataan. Ensinmainitun
kaavan avulla voidaan päätellä minkälainen
kuva esineestä milloinkin syntyy. Jos a tehdään
suuremmaksi kuin f, saa b positiivisen arvon
kuperassa Iissä. Polttopisteen ulkopuolella olevasta
esineestä
saadaan siis
todellinen kuva.
Polttovälillä
(a pienempi
kuin f)
olevan esineen
kuva on
valekuva (f negatiivinen). Kovero-1. antaa aina
valekuvia esineistä. — Pääakselin cd:n (kuva 5 ja
kuva 6) ulkopuolella olevan pisteen ,4:n
kuvan paikka määrätään piirtämällä kahden A:sta
lähteneen ja l:ssä
taittuneen säteen
leikkauspiste (A’
kuva 5) tai se piste,
jossa kahden
sellaisen säteen
suuntaviivat taaksepäin
jatkettuina
yhtyvät (A’ kuva G).
Kuvan paikan määräämistä varten valitaan
mieluimmin akselin suuntainen säde AE ja
valo-opillista keskipistettä 0:ta kohti suunnattu säde AO.
Edellinen taittuu polttopisteeseen P:hen, toinen
kulkee taittumatta l:n läpi. A:n kuva on -4’. Sa-
Kuva 4.
Kuva 5.
Kuva 6.
Kuva 7.
moin saadaan B.n kuva B’. Esineen AB in kuva
A’B’. Esineen ollessa polttopisteen /’,
ulkopuolella saadaan siitä niinmuodoin todellinen,
ylösalasin käännetty kuva (kuva 5).
Polttovälillä olevan esineen kuva 011
oikein-seisova v a 1 e k u v a (kuva 6). Todellinen kuva
on suurempi, yhtäsuuri tai pienempi kuin esine
sitä myöten, onko esine lähempänä, yhtä kaukana
tai kauempana Iistä kuin kaksinkertaisen poltto
välin päässä. Valekuva on aina suurennettu.
Sitä varten kuperaa liä voidaan käyttää
suurennuslasina 1.
luppina
asettamalla suurennettava
esine polttovälille ja
tarkkaamalla sitä Iin
läpi. — Kovero-1 :nco:n
(kuva 7) esineestä AA’
synnyttämä kuva
saadaan samoin kuin edellä kupera-l:n kuvat. -4’C
on pääakselin -40:n suuntainen säde. joka
taittuu. niin että se näyttää lähteneen polttopisteestä
F, :stä. Valo-opillista keskipistettä 0:ta kohti
tuleva säde kulkee taittumatta. Taittuneitten
sä-teitlen suuntaviivat taaksepäin jatkettuina
leikkaavat toisensa pisteessä B’. Esineen A’A .n kuva
on B’B. Se on o i k e i n s e i s o v a.
pienennetty valekuva, olkoon esine missä paikassa
tahansa. Edellä selostetuista piirustuksista
nähdään myös. että. jos esine siirretään kuvan
paikalle, tämä joutuu esineen paikalle. —
Tähänastinen tarkastelu kuvien synnystä on tapahtunut
edellytyksellä, että 1. on pieni ja ohut. Jos 1.
sitävastoin on suuri kuten uudenaikaisissa
tähtitieteellisissä kaukoputkissa (refraktoreissa), niin liä
kohtaavat sädekimpun reunimaiset valosäteet
taittuvat suhteellisestikin enemmän kuin
keski-mäiset. joten ne leikkaavat pääakselin lähempänä
Iiii kuin jälkimäiset. Samasta pisteestä tulevat
valosäteet eivät silloin enää yhdy yhteen
pisteeseen, eikä sentäliden kuvakaan ole selvä. Tällaista
1 :n virhettä sanotaan pallo ah
erratsio-niksi. Peräkkäin seuraavien lähekkäisten
säteitten leikkauspisteet sijaitsevat pinnalla, jota
sanotaan diakaustikaksi. Refraktoreissa
palloaberratsionin aiheuttamaa haittaa
vähennetään keskuksessaan aukolla varustetun, mustan
varjostimen avulla, joka estää reunimaisia
säteitä tunkeutumasta paikkaan, missä kuva
syntyy. — Kromaattiseksi
aberratsio-niksi sanotaan sitä selvän kuvan syntymiselle
haitallisesti vaikuttavaa Iin ominaisuutta, että
eriväriset säteet siinä taittuvat eri paljon, joten
kuva tulee värillinen. Yhdistämällä eri lasilajista
tehtyjä l:ejä voidaan valmistaa n. s. a k r o m a a
t-tisia l:ejä, joilla mainittua virhettä ei ole.
Sekä pallo- että kromaattisesta aberratsionista
vapaata l:ä sanotaan aplanaattiseksi.
S i 1 m li ii linssi ks. Silmä. U. S:n.
Lintuhämähäkki ks. H ä m ä h ä k i t.
Lintujensuojelus, erikoisala luonnonsuojelusta,
kohdistuu yleensä hyödyllisiin pikkulintuihin ja
syötäviin lintuihin. Suojeluskeinoja edellisiin
nähden ovat ensi sijassa sopivien pesimäpaikkojen
säästäminen ja uusien hankkiminen
keinotekoisesti lintupönttöjä valmistamalla, pensaikkoja
istuttamalla j. n. e. sekä vahingollisten
petoeläinten ja -lintujen ahdistaminen. Säädöksiä
lintujen suojelemiseksi annetaan metsästysasetuksissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
