- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1023-1024

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lintuhämähäkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1023

Lintukoira— Lintuvuoret

1024

joiden nojalla hyödylliset linnut tav. ovat rauhoi- |
tettuja joko kokonaan tahi ainakin jonkun osan
vuodesta (pesimis- ja poikasten varttuniis-ajan).
Ensiksi l.-aate heräsi Saksassa, jonka monista
tienraivaajista mainittakoon Alfred Brehm ja
v. Berlepsch. Lintujen suojelust3’ötä edistävät
useimmissa maissa monet yhdistykset,
kansainväliset kongressit; Suomessa Sylvia- ja
Kevät-yhdistykset (perust. Z. Topelius) j. n. e.

E. W. S.

Lintukoira ks. Koira.

Lintula, entinen lahjoitusmaan keskustana
ollut hovitila Kivennavan pitäjässä 14 km
koilliseen Terijoen rautatieasemalta, käsittää nykyään
O.u manttaalia, n. 200 ha. Tilan omistaa
nykyään Lintulan nunnaluostari eli ,,Pyhän
kolminaisuuden naisyhdistys Suomessa". Luostarin
perusti L:n tilalle 1894 sen silloinen omistaja
sala-neuvos F. Neronov lahjoittaen sille puolet
tilastaan. Toiset puolet luostari osti 1906 Xeronovin
perillisiltä. Luostarissa on nykyään 70 nunnaa
(1912). Tilalla on 1911 perustettu venäläinen
kansakoulu. — Lintulan alainen lahjoitusmaa oli
suurimpia Suomessa. Jo Pietari Suuren aikana
olivat Kivennavalla saaneet lahjoitusmaita
Viipurin komendantti Nejelov ja hänen kuoltuaan
hovineiti Anisia Tolstoi. V. 1741 lahjoitettiin
..Kivennavan hovitila (Lintula) ja kylät"
hovi-marsalkka Dmitri Sepeleville. jolta ne joutuivat
testamentin kautta Suvalov-suvulle (v:een 1768).
Sitten lahjoitusmaa kulki kauppatavarana
kädestä käteen ollen Tsernisev-, Soltikov-,
Orlov-ja Metlev-suvuilla, kunnes se 1820 joutui
Rajajoen kivääritelitaan haltuun pysyen sen alaisena
puolisen sataa vuotta. Vv. 1879 ja 1882 Suomen
valtio lunasti Lintulan hovitilan alaiset
lahjoitusmaat, yhteensä 68’/« vanhaa manttaalia. 141.835
tynnyrinalaa, niiden silloiselta omistajalta
ruhtinas Uhtomskilta. Lunastushinta, 3,066,584 mk.,
oli tynnyrinalaa kohti suurempi kuin minkään
muun lahjoitusmaan. .4. Es.

Lintulahti, talo Karstulan pitäjässä
Kyyjärven kylässä. Paikka oli Suomen sodassa kesällä
1S08 strategisesti ylen tärkeä, se kun on Savosta
ja Jyväskylästä Kokkolaan menevän maantien
sekä Kuortaneelle, Ilämeenlinnan-Pohjanmaan
maantielle vievän poikkitien haarauksessa. 3 p.
heinäk. 1808 oli paikalla sotatappelu. jossa
everstiluutnantti Otto von Fieandtin johtama
suoma-lais-ruotsalaisen armeian vasen siipi joutui
tappiolle taistellessaan ylivoimaista venäläistä
vastaan. von Fieandt sai paikan kuitenkin pian
uudelleen haltuunsa, mutta kun se Karstulan
tappion jälkeen elokuun lopulla joutui venäläisten
haltuun, oli sota sen kautta melkein ratkaistu.

A. Es.

Lintuniisikangas on tavallisissa
kutomakoneissa kudottua tavallisimmin puuvilla-, joskus
villakangasta, jossa erityisten niisirakenteiden
avulla osa loimilangoista on asetettu hyppäämään
viereisten loimilankojen yli tai kiertämään niiden

ympäri. Kude risteilee
loimilankojen kanssa

kuten tavallisissa
kankaissa. Loimen
risteilemisen takia
muodostuu kankaan
rakenteeseen reikiä
eli aukkoja, jotka

saattavat muodostaa koko kankaan harsomaisen
harvaksi tai ovat ne järjestetyt muodostamaan
kuvioita. Lintuniisikangasta sanotaan usein
harso-1. kaasukankaaksi (saks. Gaze\ ruots. gas),
eta-miniksi (ransk. etamin) tai joskus lenokankaaksi
(engl. leno). E. J. S.

Lintuperspektiivi (ks. Perspektiivi),
kokonaiskuva, jonka saa esineestä tai maisemasta
katsellessa niitä, niin että silmän ajatellaan
olevan pystysuorasti niitten jokaisen kohdan
yläpuolella. — L.-piirustuksia käytetään, kun
taloudellisia tai sotilastarkoituksia varten tahdotaan
saada yleiskatsaus jonkun seudun
pintamuodos-tuksista.

Lintutäit, hyönteisiä
jyrsijäkoren-noisten (Corrodentia) lahkossa ja
ala-lahkossa ilallopltaga. Siivettömiä, täitä
muistuttavia loisia, joilla on purevaiset
suuosat. Jyrsivät lintujen höyheniä.

U. S-s.

Lintuvuoret ovat etenkin Pohjois-Jäämeressä
ja Atlantin-meren pohjoisosissa tavattavia
korkeita ja jyrkkiä rantakallioita, joilla linnut,
erittäinkin kiislat, ruokit, lunnit, lokit ja
merimetsot pesivät suunnattomin joukoin.
Etelä-Jäämereti vähäisemmälle 1: i Ile ovat ominaisia
pingviinit ja eräät myrskylinnut. Meitä lähinnä
on muutamia pienempiä 1:ia Ruijan rannikolla,
esim. Varanki-vuonossa. Kuuluisimpia Norjan
rannikon l:sta on Xord-Fuglø, jyrkkä ja korkea
kalliosaari Lyngenfjordin pohjoispuolella.
Färsaarilla, Skotlannin pohjoisrannikolla, Islannissa

Lintutäi.

Lintuvuori (Lofoten).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0552.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free