- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1025-1026

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1025

ja Grönlannissa sekä Huippuvuorilla ovat
maapallon suurimmat lintuvuoret. E. VV. S.

Linum ks. Pellava.

Linz [lints]. 1. Ylä-Itävallan pääkaupunki;
Tonavan oik. rannalla; 67,859 as. (1910).
Tonavan yli vievä silta yhdistää L:n vas. rannalla
olevaan Uhrfahrin kauppalaan. — Kaksi
tuomiokirkkoa. toinen rokokotyyliä (1669-82), toinen
goottilaista tyyliä (alettu 1862). muutamia muita
kirkkoja, ent. linna, piispan palatsi y. m. Useita
oppilaitoksia, teatteri, maakunnanmuseo,
maa-arkisto, pari kirjastoa. — Huomattavaa tupakka-,
jokialus-, maanviljelyskone- ja veturiteollisuutta.
Liikenne Tonavalla ja rautateitse vilkas. — L. on
Ala-Itävallan maapäivien kokoontumispaikka ja
hallituksen istuin. — L., joka lienee samalla
paikalla kuin roomalaisten leiripaikka Lentium 1.
Lentia, mainitaan ensi kerran 799; sai
kaupungin-oikeudet 1324. —- 2. Kaupunki (L. am Rhein)
preussilaisessa Koblenzin hallitusalueessa, Reinin
varrella; 3,873 as. (1905). Basalttilouhimoita.

E. E. K.

Lion, Justus Karl (1829-1901), saks.
voimistelija, v:sta 1862 kouluvoimistelulaitoksen
johtaja Leipzigissä ja v:sta 1874 Saksin
useimpien oppilaitosten voimisteluopetuksen
ylitarkastaja. L:n päämääränä oli saada saks.
kouluvoimistelu (turnen) sovitetuksi järjestelmään. Hän
julkaisi useita kirjoituksia, joissa hän vastusti
ruotsalaisen Lingin järjestelmää. Toimitti v:een
1875 aikakauskirjaa „Deutsche Turnzeitung".

Lionardo da Vinci ks. Leonardo da
Vinci.

Lionin-lahti [liöin-J (ransk. Golfe du Lion,
väännös kreik. Kolpos tön Ligyihi =
ligurialais-ten lahti; väärin Lyonin lahti; roomalaisten
Sinus Gallicus), laaja mutka Välimeren
luoteisrannikolla, ulottuu Cabo de Creusista Espanjassa
ITyères-saariin Ranskassa. Rannikon läntinen osa
on matalaa, hiekkaista, lukuisine
rannikkojärvi-ueen (étang). Rhönen suistamon itäpuolella maa
muuttuu vuoriseksi ja täällä on useita hyviä
satamia, joita rannikon länsiosa kokonaan
puuttuu.

Lionne [-o’n], Hugues de, B e r n y* n
markiisi (1611-71), ransk. valtiomies, oli Mazarinin
aikana m. m. lähettiläänä Roomassa ja
Madridissa ottaen 1659 osaa Pyrenain rauhantekoon;
tuli Mazarinin kuoleman jälkeen 1661
ulkoasiainministeriksi. J. F.

Liopelma on ainoa Uudessa-Seelannissa tavattu
sa mmakkoeläin.

Liotard [-tä’r], Jean Étienne (1702-89),
sveits. taidemaalari ja vaskenpiirtäjä; synt.
Genevessä, tuli 1725 Pariisiin ja opiskeli siellä
Massén ja Le Moinen johdolla. Oleskeli paljon
matkoilla m. m. Napoli’ssa ja Roomassa, toimi
muotokuvaajana Konstantinopolissa 1738-42 sekä
sittemmin Ranskassa, Englannissa ja Hollannissa.
L. oli aikansa suosituimpia ja taitavimpia
pas-tellikuvien maalaajia. Hänen tunnetuin
teoksensa on „Suklaatityttö" (Dresdenin museossa).
[Humbert. Revilliod ja Tilanus, ,.La vie et 1’oeuvre
de J. E. L." (1897).J E. R-r.

Lipaniini, sekoitus, joka sisältää 94 °/0
oliiviöljyä ja 6 % öljyliappoa. Se on hyvin ravitsevaa,
minkävuoksi sitä käytetään silloin kun
tahdotaan saada sairas, esim. tuberkeli- tai
risatauti-nen, nopeasti lihoamaan. Sen maku on paljon
33. V. Painettu "/613.

1026

miellyttävämpi kuin yleisesti tunnetun
kalan-maksaöljvn. jota korvaamaan sitä käytetään.

y. K.

Lipariitti (nimitetty Liparin-saarien mukaan),
vulkaaninen vuorilaji, jonka kemiallinen
kokoomus vaihtelee samoissa rajoissa kuin graniitin.
Se siis on maanpinnassa jähmettynyt samasta
magmasta, josta syvemmällä jähmettyessä tulee
viimemainittua vuorilajia. Useimmat l:t ovat
porfyyrisiä. Niissä on kokonaan tai osittain
lasinen tai myös tiiviskiteinen perustilassa.
Viimemainitussa tapauksessa saattaa mikroskoopin
avulla nähdä sen olevan kvartsi- ja
maasälpä-rakeista muodostunutta. Tämmöistä massaa
sanotaan felsiitiksi. Perusmassassa on hajarakeina
maasälpä- ja kvartsiyksilöitä, joitten koko
vaihtelee mikroskooppisen pienistä parinkin cm
läpimittaisiin. R y o 1 i i t i k s i nimitetyistä
muunnoksista hajarakeet puuttuvat, ja kivi on joko
kokonaan felsiittiä tai myös siinä on vulkaanista
lasia. Kokonaan lasiksi (obsidiaaniksi)
jähmettynyt l.-laava on myös yleistä, samaten
hohka-kiveksi muodostunut 1. Kaupaksi oleva liohkakivi
on kotoisin juuri Liparin-saaren 1.-laavoista. —
L:a tavataan sekä nykyisten että muinaisaikojen
tulivuorien tuotteena. Suomessakin on l:a monin
paikoin alkuvuoressa, missä se aina on enemmän
tai vähemmän metamorfista, ja Suursaarella,
niissä se geologisesti kuuluu rapakiven
purkautu-misseurueeseen. Näitä ja yleensä kaikkia
tertiääri-kautta vanhempia l:eja nimitetään
kvartsi-porfyyreiksi, jos niissä on hajarakeina sekä
maasälpää että kvartsia. Toisissa tähän
kuuluvissa vuorilajeissa on hajarakeina vain
maasälpää, vaikka perusmassa on kvartsinpitoista
felsiittiä. Silloin niitä nimitetään
felsiittiporfyy-reiksi. Tällaisia ovat enimmät Taalain porfyyrit.
Nuorien hien perusmassa on tavallisesti harmaan
tai vihertävän väristä, ja maasälpärakeet ovat
valkean läpikuultavia (sanidiinia).
Kvartsipor-fyyrit taas ovat perusmassaltaan useimmiten
tummanruskeita ja maasälpähajarakeet himmeätä,
punertavaa ortoklaasia. — Muutamista
kauniin-värisistä kvartsiporfyyreistä tehdään hienoja
kiillotettuja kiviesineitä, kuten pylväitä ja
maljoja. Etenkin n. s. Elfdalin porfyyrit
Taalainmaalta ovat näihin tarkoituksiin paljon
käytetyttä. P. E.

Liparin-saaret 1. Eoliset saaret (it. Isole
Lipari 1. Isole Eolie; edellinen nimitys
taruperäi-sestä Lipara kuninkaasta, jälkimäinen
Aiolok-sesta. jonka tyyssijaksi saaret luultiin;
kreikkalaiset tunsivat L. nimellä Hephaistiades,
roomalaiset Vulraniæ Insulce, koska eräässä niiden
tulivuoressa Hephaistoksen oletettiin asustavan),
tuliperäinen saariryhmä Tyrrhenan-meressä Sisilian
pohjoispuolella käsittäen 7 pääsaarta; 117 km1;
20.224 as. (1901). Ne kohoavat 300-962 m:iin
suoraan 1,000 m syvästä merestä. Suurin niistä ou
Lipari (37 km’). Sillä on kuumia lähteitä;
hedelmiä, liohkakiveä ja malvasia-viiniä viedään
ulos. Saariston tärkein kaupunki Lipari on
itärannikolla (5,855 as.; 1901). Siellä on
piispanistuin, jätteitä vanhan ajan tliermeistä, satama.
V u 1 c a n o- ja S t r o m b o 1 i-saarilla on vielä
toimivat tulivuoret; viimemainittu on Euroopan
ainoa säännöllisesti toimessa oleva. Sen punainen
kajastus on etäälle merkkinä merenkulkijoille.
S a 1 i n a’lla on merisuolan kuivaamoita; mal-

Linum—Liparin-saaret

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0553.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free