- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1029-1030

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lippert ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1029

Lippert

:—Lippu

1030

ja Lipperode lännessä ja Grevenhagen etelässä. —
L» jonka eteläosan halki kulkee Teutoburgerwald.
on mäkimaata (korkein kohta 502 m yi. merenp.).
Maa on huolellisesti viljeltyä (viljakasveja sekä
perunoita) ; tärkeä on myös karjanhoito (lehmiä,
sikoja). Teollisuus ja vuorityö ovat
vähänarvoi-sia. N. 15,000 miestä lähtee vuosittain L:stä
tiiliä tekemään usein hyvin kauas ulkomaille,
palaten syksyllä ansioilleen takaisin. —
Kansanvalistus ja opetusolot ovat erinomaisella kannalla.
— L:n hallitusmuoto on v:lta 1836: sen mukaan
L. on perinnöllinen, perustuslaillinen monarkkia.
Hallitsijan rinnalla 011 valtioministeriö.
Edustajat (21) valitaan yksikamarisille valtiopäiville
verotuksen perusteella kolmessa luokassa neljäksi
v:ksi erältään. Ia lähettää Saksan valtiopäiville
1 edustajan: liittoneuvostossa sillä on 1 ääni.
Valtion tuloarvio tilivuodelle 1011-12 2,95 mili.
mk., menoarvio 2.99 milj. mk.: valtiovelka 1011
2.59 milj. mk. Pääkaupunki Detmold, — L:n
ruhtinassuku polveutuu kreivi Ilooldista, joka
mainitaan n. 950. Tämän jälkeläinen Bernhard
I otti arvonimen L:n herra. V. 1789 L:n kreivi
sai valtakunnanruhtinaan arvon. V. 1815 L.
yhtyi Saksan liittoon; 1866 se asettui Preussin
puolelle. yhtyen sitten Pohjois-Saksan liittoon.
Suvun päähaaran sammuttua 1895 syttyi
pitkällinen ja huomiota herättänyt vallanperimysriita
suvun päähaarasta 1600-luvulla haarautuneitten
Schaumburg-L:n, L.-Biesterfehlin ja
viimemainitusta haarautuneen L.-Weissenfeldin sukujen
välillä. joka monien sovittelujen jälkeen ratkaistiin
(1905) L.-Biesterfehlin hyväksi, huolimatta siitä,
että keisari Vilhelm kannatti Schaumburg-L:n
vaatimuksia. E. E. K.

Lippert, Julius (1839-1909), itäv.
sivistys-historioitsija; toimi lukionopettajana ja 1868-74
Budueisin reaalikoulun johtajana; valittiin 1888
Itävallan edustajahuoneeseen, missä kuului
Böömin saksalaisten puoluehallitukseen; julkaissut
m. 111. ..Die Beligionen der europäischen
Kultur-völker etc" (1881), »Geschichteder Familie" 11885).
»Kulturgeschichte der Menschheit" (1886-87).
»Deutsche Sittengeschichte" (1889), »Sozial
geschichte Böhmens 111 vorhussitischer Zeit"
(1895-98). J. F.

Lippi. 1. Fra Filippo (di T o m m a s o) L.
(11. 1406-69). it. taidemaalari, Firenzen koulua.
Oli Firenzessä munkkina siinä karmeliittain
luostarissa. jonka Sta Maria del Carmine kirkon
Brancacci-kappeliin Masaccio maalasi kuuluisat
freskonsa, ja nimitettiin 1456 prioriksi Praton
nunnaluostariin, mistä ryösti Lucrezia Buti
nimisen nunnan, joka oli allamainitun Filippino L:n
äiti ja jonka kanssa meni paavin
suostumuksella naimisiin. Muodollisesti epätasaisessa
taiteessaan L. sulattaa yhteen Gentile da
Fabria-nolta, Fra Angelicoita, Masolinolta ja Masacciolta
saamansa vaikutukset, samalla kuin hänen
goottilaiseen romantiikkaan perustuva käsityksensä 011
kokonaan laatukuvamainen, hilpeän maallinen ja
sydämellisen lapsellinen.’ Onnistui parhaiten
kaunisvärisissä lyyrillisissä Maarian
esityksissään, joista mainittakoon taulut »Madonna ja
Jresuslapsi metsässä" (Berliinin
Kaiser-Friedrich-museossa), »Maarian kruunaus" (Firenzen
taideakatemiassa) ja ..Madonna" (pyörökuva Firenzen
Pitti-galleriassa). Praton tuomiokirkkoon L.
maalasi 1456-64 kaksi isoa. Masaecion tapaista miehe-

kästä voimaa ilmaisevaa freskosarjaa Johannes
Kastajan ja 1’. Stefanuksen elämästä sekä Spo
leton tuomiokirkkoon kuolemansa vuoksi
keskeneräisiksi jääneet freskot Maarian elämästä.
|Strutt, »Fra Filippo L." (1901) ja Supino, »Fra
Filippo L." (1902).J

2. Filippino f-pl’-] L. (n. 1457-1504), edel
lisen poika, firenzeläinen taidemaalari; isänsä, ja
tämän apulaisen Fra Diamanten oppilas sekä
Botticelli’n vaikutuksen alainen. Suoritti loppuun
Masaecion alkamat freskomaalaukset
Brancacci-kappelissa, maalasi sitäpaitsi freskoja Booman
Sta Maria sopra Minerva ja Firenzen Sta Maria
Novella kirkkoihin. L:n huomattavimpia
taulu-kuvia Firenzessä ovat »Maaria ilmestyy pyhälle
Bernhardille" (1480. Badia kirkossa), »Madonna
pyhimysten seurassa" (1485) ja »Kuninkaiden
kumarrus" (1496. molemmat Uffizi-galleriassa)
sekä S. Spiriton kirkon alttarikuva ..Madonna
ja Tanai di Nerli’11 perhe".
Nuoruudenteoksis-saan L. seurasi isänsä suuntaa, mutta joutui
pian haaveellisen tunteellisuuden valtaan, joka
teki hänen taiteensa liioittelevaksi ja levottomaksi
srkä lopulta kylmän kaavamaiseksi. E. R-r.

Lippia ks. Lappi a.

Lippman, Gabriel (s. 1845), ransk. fyysikko’.
Harjoitettuaan opintoja saksalaisissa
yliopistoissa L. väitteli palattuaan kotimaahansa
tohtorin arvoa varten Pariisissa 1875. V. 1SS4 L. tuli
matemaattisen fysiikan ja 1886 Jamin’in jälkeen
kokeellisen fysiikan professoriksi. Hänen
tohto-rinväitöskirjansa kosketteli sähkö- ja
hiusliuokoi-suus-ilmiöitten keskenäisiä suhteita. Jatketut
tutkimukset tällä alalla saattoivat hänet keksimään
herkkyydestään merkillisen hiuspillielektrometrin
(ks. t.). L:n sähkökapillaariset havainnot
johtivat hänet myös esittämään periaatteen sähkön
häviämättömyydestä. joka vei tärkeihin
johtopäätöksiin. L. 011 tutkinut galvaanista
polarisatsio-nia, nesteiden sähkö johtokykyä ja lasin
laajenemista sähköstä sekä keksinyt menetelmän ohmin
suuruuden määräämiseksi. Enimmän huomiota 011
herättänyt L:n keksimä keino luonnollisten
värien säilyttämiseksi esineestä otetussa
valokuvassa. Tämä keksintö tuotti hänelle
fysikaalisen Nobel-palkinnon 1908. L. on julkaissut
kirjoituksia »Annales de chimie et de physique"ssä,
»Comptes rendus"ssa ja ..Journal de physique"ssä.

U. S:n.

Lippo ks. K a 1 a s t u s.

Lipps, Theodor (s. 1851), saks. filosofi ja
estetikko, synt. Pfalzissa, toiminut
yliopistonopet-tajana Bonnissa. Breslaussa ja v:sta 1894
professorina Miinchenissä. Julkaissut 111. 111.
»Grund-tatsacheu des Seelenlebens" (1883). »Grundziige
der Logik" (1893), „Die ethischen Grundfragen"
(1899), »Leitfaden der Psychologie" (1903), sekä
sielutieteen pohjalle perustuvia esteettisiä
tutkimuksia, joiden tulokset hän 011 koonnut
kokonaisuudeksi teoksessaan Ȁsthetik. Psychologie des
Schönen und der Kunst" (1903-06).’ L.
koskettelee teoksissaan myös musiikin kysvmyksiä.

A. Gr.

Lippu, määrättyä muotoa oleva ja määrättyjä
värejä sisältävä vaate, jota valtiot (useasti
myöskin seurat, yhdistykset y. 111.) käyttävät juhlalli
sena merkkinään julkisissa rakennuksissa,
laivoissa y. 111. Vieraan valtion l:n häpäisemistä
pidetään hyvin pahana kansainvälis-oikeudellisena

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0555.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free