Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lippert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1031
Lippuali upseerit—Lisenssi
1032
loukkauksena. Monella valtiolla on eri sota- ja
eri kauppalaiva-1. ks. Laiva. R. E.
Lippualiupseerit, lipunkantajan kummallakin
puolella kulkevat aliupseerit, joiden tehtävänä on
avustaa lipunkantajaa. .1/. v. E.
Lippujunkkari ks. Faa n junkkari: vrt.
Vääpeli.
Lippukuja, leirin läpi kulkeva katu, jonka
varrelle kaikki liput ovat asetetut. M. v. E.
Lippulaiva, se laivaston alus, jossa komentava
amiraali on ja jonka mastossa on hänen lippunsa.
M. v. E.
Lippuparaati, lippujen nostaminen ja
laskeminen kunnianosoitukseksi sota-aluksessa.
Lippupoiju, matalikkoa tai muuta vaarallista,
taikka määrättyä paikkaa osoittava poiju, joka
on varustettu lipulla. F. TV. L.
Lippu-upseeri, amiraali, joka on
osasto-eskaa-derin päällikkönä ja jolla on oikeus nostaa oma
lippunsa. M. v. E.
Lippuvahti, se vartijasoturi, joka leirissä ja
kenttämajoituspaikassa seisoo lippua lähinnä.
Lippuäänestys ks. Äänestys.
Lipsius, Justus (J o e s t L i p s)
(1547-1606). belg. filologi, oleskeli kardinaali
Granvel-lan sihteerinä Koomassa 1567-69, pääsi 1572
historian professoriksi Jenaan ruvettuaan
katolilaisesta luterilaiseksi, eli sitten Kölnissä ja
Löwe-nissä, siirtyi reformeerattuun kirkkoon ja tuli
historian professoriksi Leideniin 1579.
Valtiollisen ja uskonnollisen suvaitsemattomuutensa
vuoksi hänen täytyi luopua viimemainitusta
toimesta 1591, jonka jälkeen hän jälleen kääntyi
katolinuskoon ja tuli latinan professoriksi
Lö\ve-niin 1592. L., joka oli aikansa etevimpiä
lati-nantuntijoita, on roomalaisista kirjailijoista
toimittanut käänteentekeviä julkaisuja (Tacitus
1574. Velleius Paterculus 1591, Valerius Maximus
1594, Seneca 1605 y. m.) sekä kirjoittanut useita
tekstikritiikkiä koskettelevia teoksia. Myös
Rooman antikviteetteja hän on selvitellyt lukuisissa
uranuurtavissa tutkimuksissa, käsitellen niissä
etenkin sotalaitosta ja näytäntöoloja. Hänen
muista teoksistaan mainittakoon stoalaisen
filosofian henkeen sepitetty „Libri II de
constantia in publicis malis" (1584) sekä ..Politicorum
libri" (1589) ja ..De una religione" (1590).
Vihdoin L. on jättänyt jälkeensä suuren joukon
kirjeitä. L:n teokset ilmestyivät koottuina nimellä
..Opera omnia" (1586. 1637 ja 1675). [Amiel, „Un
publiciste du XVI:e siècle, Juste L." (1884), van
der Hceghen, ..Bibliographie lipsienne" (1886-88).
E. R-n.
Lipsius. 1. Richard Adelbert L.
(1830-92), saks. teologi, v:sta 1871 Jenan yliopiston
professori. L.. joka oli vanhemman vapaamielisen
jumaluusopin edustaja, kuului Ritschlin
jumaluusopin vastustajiin. Hänen pääteoksensa ovat:
„Die apokryphen Apostelgeschichten und
Apostel-legenden" (2 osaa 1883 seur.) sekä „Lehrbuch der
evang. protest. Dogmatik" (1876. 3 :s painos 1893).
E. K-a.
2. Marie L. (s. 1837), saks.
musiikkikirjaili-jatar. edellisen sisar, julkaisi salanimellä La
Mara mieltäkiinnittäviä elämäkerrallisia
kuvauksia etenkin uudemman ajan musiikkimiehistä:
..Musikalische Studienköpfe" (I-V, 1868-82,
sittemmin monessa painoksessa), .,Musikalische
Ge-dankeu-Polyphonie" (1873), ..Musikerbriefe aus 5
Jahrhunderten" (I-II. 1886), sekä useita
kokoelmia Lisztin kirjeenvaihtoa. /. K.
Lipsu ks. L i h t a.
Lipullinen. Keskiajalla ja uuden ajan alussa
1. oli joukko ratsu- tai jalkaväkeä. Siinä oli
alkuansa 300-500 miestä, mutta sen miesluku
väheni vähitellen, ja lopulta l:n sijaan tuli
komppania. Ruotsin valtakunnassa tätä nimitystä
käytettiin vain ratsuväestä; tällaisen l:n tavallinen
miesluku oli 300; se oli jaettu viiteen kortteliin,
joissa kussakin oli neljä 15-miehistä ruotua; l:n
päällikkönä oli ratsumestari. J. F.
Lipunkantaja. Ennen sotaväessä lippua kan
toi nuorin upseeri t. vänrikki. Nykyisin
lipunkantajana on luotettava aliupseeri, jolla on
rinnallaan kaksi apumiestä. M. v. E.
Liquet (lat.), on selvää, on ilmeistä; non 1.,
on epäselvää.
Liquidambar, ambrapuu, kasvisuku
Ea-majnelidaceæ-heimossa. runsaasti palsamia
sisältäviä puita, joilla on sormiliuskaiset lehdet ja yksi
neuvoiset kukat. Pohjois-Ameriikan Atlantin
rannikolle omituisesta L. styraciflua&ia. saadaan
hyvänhajuista tarvepuuta ja siitä vuotavaa stoo
r aksi a käytetään Pohj.-Ameriikassa
purupih-kana (sweet gum). Vähän-Aasian ja Syyrian
L. oricntaliksen palsamia käytetään rohdoksena,
kuorta kreik.-katol. jumalanpalveluksessa
suitsu-tusaineena. J. A. IV.
Liquor (lat.), farmakopeoissa esiintyvä nimitys,
joka osaksi tarkoittaa sekoitettuja juoksevassa
tilassa esiintyviä lääkkeitä, osaksi veteen,
väki-viinaan, etikkaan, viiniin y. m. liuotettua parin
rohdoksen sekoitusta.
Lira [-1-] (lat. libra, ks. t.), Italian
rahayksikkö, = 100 centesimiä, = 1 frangi, = 1 Smk.
vrt. Italia. III, s. 1132. — Turkin lirasta ks.
Turkki.
Liro (Totanus glareola) ks. V i k 1 a t.
Lis (lat.), riita, oikeudenkäynti. Lite p e
n-d e n t e. asian ollessa vielä oikeudessa vireillä.
Liseeni (saks. Lisene, ransk. pilastre en
li-sière), pilasterintapainen. mutta kapiteelia ja
itsenäistä jalkaa vailla oleva, sileä ulkoseinän
elvyttämis- ja vahvistamisaihe. Gotiikin
tukijärjestelmä on asteettain kehittynyt romaaniselle
ajalle luonteenomaisesta l:stä. U-o N.
Lisensiaatti (lat. lice’ntia = lupa; kesk. lat.
HcenticVtus, alkuaan baccalaureus, ks. t., joka oli
saanut luvan luennoida yliopistossa),
yliopistollinen oppiarvo, joka alkuaan oli kolmessa
korkeammassa tiedekunnassa, mutta on useimmissa
maissa saanut rajoitetumman käytännön. Saksan
ja Tanskan yliopistoissa se on olemassa vain
jumaluusopillisessa tiedekunnassa. Suomen
yliopistossa on seuraavat l:n arvot: filosofian 1..
jumaluusopin 1. teologian 1., lääke
tieteen 1., lakitiedetten 1. (ks. n.).
Lisenssi (lat. lice’ntia), vapaus, lupa, myös
vapauskirja, lupakirja. Englannissa
rekisteriviranomaisen avioituville antama naimalupakirja,
kun laissa säädetty kuuluttamisaika ei vielä ole
mennyt umpeen; se lupatodistus, joka
sotilashenkilön mennessään naimisiin useitten maitten
lakien mukaan tulee hankkia esimieheltään
saadakseen kuulutusta. Patenttioikeudessa 1. on
patentin haltijan toiselle henkilölle antama lupa
määrätyllä alueella käyttää keksintöä hyväkseen.
L. on myös sellaisen elinkeinon harjoittamisesta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
