- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1037-1038

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lissajous ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1037

Lissajous—List

1038

vallan aikana (1580-1640) se pahasti rappeutui.
V. 1755 tuhosi puolet kaupunkia kauhea
maanjäristys ja sitä seurannut maanjäristysaalto;
30.000 henkeä sai surmansa ja taloudellinen
vahinko arvioitiin miljaardiksi mk:ksi.
Maanjäristys tuntui Skotlantiin ja Vähään-Aasiaan.
Pombalin toimenpiteet hankkivat kaupungille
vain hetkellisen kukoistuksen, sillä pian seuraava
ranskalaisvalta (1807-08). sodat Pyreneitten
niemimaalla ja Brasilian menetys tuotti L:lle tuhon,
josta se vasta 1850-luvun jälkeen vähitellen on
noussut. — Portugalin vallankumous pantiin
täällä toimeen verrattain vähällä
verenvuodatuksella 1910. E. E. K.

Lissajous [-zlV], Jules Antoine (1822-80).
ransk. fyysikko, sai ..docteur ès scieuces" arvon
1850 ja oli sen jälkeen Pariisin ..Saint-Louis"
lyseon opettajana. Vv. 1874-75 hän oli
Chain-béryn ja 1875-79 Besaneoniti akatemian rehtorina.
Hän on tehnyt joukon mielenkiintoisia havaintoja
ääniaalloista valo-opillisia keinoja käyttämällä
(ks. L i s s a j o u s’n kuviot). L:n keksimän
komparaattorin avulla voidaan verrata jonkun
sävelraudan värähdyslukua tietyn säveleen
antavan normaalisävelraudan värähdyslukuun. L.
keksi myös valo-opillisen merkinantojärjestelmän,
jota käytettiin Pariisin piirityksen aikana 1870

U. 8:ti.

Lissajous’n [-zü’n] kuviot. Kun
valopisteestä A (kuva 1, L i s s a j o u s’n
komppa-r a a 11 o r i) lähteneet
säteet heijastuvat
väräjävään vaakasuoraan
sävelmittään S
kiinnitetystä pienestä
kuvastimesta Ii. kohtaavat
pystysuoran niinikään
väräjävän sävelraudan
R:n kuvastimen C ja
heijastuttuaan siitä
jatkavat matkaansa D: n
kohdalla olevalle
varjostimelle, niin tähän syntyy valoviiva, jota
sanotaan L:n kuvioksi. Kun molemmat
sävel-raudat ovat levossa, huomataan I):ssä vain
valopilkku. Sävelraudan 8 yksin soidessa valopilkku
pitkistyy vaakasuoraksi valoviivaksi ja
sävelraudan R:n yksin soidessa pystysuoraksi viivaksi.
Molempien soidessa yhtaikaa vaakasuora ja
pystysuora liike yhtyvät muodoltaan sävelrautojen
antamien sävelten akustillisesta intervallista ja niit
ten värähdyksien vaihe-erosta riippuvaksi
käyräksi (poikkeustapauksissa suoraksi). Tällaisista

Kuva 1.

Kuva 2.

viivoista, n. s. L. kiista (kuva 2), voidaan
päätellä, minkälainen sävelraudan värähdysaika on
jonkun mallisävelraudan värähdysaikaan
verraten. Vain silloin kuin sävelraudat ovat
viritetyt keskenään soiutuisiksi, ovat L. k. kaiken
aikaa muuttumattomat niin muodoltaan kuin
paikkaansa nähden. Intervallin ollessa
epäpuhdas kuvio vaihtaa alituisesti ulkonäköä ja
paikkaa. Jos sävelraudat antavat saman sävelen, on
kuvio vaihe-eron vaihdellessa enemmän tai
vähemmän soikea ellipsi, joka muuttuu ympyräksi,
kun vaihe-ero on ]/4 tai 3/4 (kuva 2. ensi rivissä
keskimäinen viiva) sekä suoraksi, jos vaihe-ero
on 0 tai ’/= aaltoväliä (ensi rivin äärimäiset
viivat). — Lissajous’n kompparaattorin Helmholtz
tävdellisenti n. s. vibratsionimikroskoopiksi.

17. S: n.

Lissauer, A b r a h a m (1832-1908). saks.
antropologi ja muinaistutkija: toimi kauan lääkärinä
Danzigissa; oli ..Berliner Gesellschaft fiir
Anthro-pologie, Ethnologie und Urgeschichte" seuran
johtavia miehiä ja otti osaa aikakauskirjan
..Zeitschrift fiir Ethnologie" toimittamiseen: teoksia:
..Die prähistorisehen Denkmäler der Provinz
Westpreussen" (1887), ..Altertümer der
Bronze-zeit (ler Provinz Westpreussen und der
angrenzen-den Länder" (1S91). „Prähistorische Typenkarten
der deutschen anthropologischen Gesellschaft".

J. F.

List, F r i ed r i c h (1789-1846). saks.
taloustieteilijä, toimi aluksi isänsä nahkuriliikkeessä.
sittemmin
kansliavirka-niiehenä ja nimitettiin
1817 valtiotiedon ja
„val-tiopraksiksen" professoriksi Tiibingenin
yliopistoon: sai 1819 joukon
keski- ja eteläsaksalaisia
liikemiehiä perustamaan

Frankfurtissa ,,Saksan
kauppa- ja
teollisuusyh-distyksen", jonka puolesta
hän antoi
liittokokoukselle esityksen sisämaisten
tullirajojen poistamisesta
ja yhteisen
tullilainsäädännön toimeenpanemisesta koko Saksassa, mutta
joutui tämän toimintansa

johdosta vallanpitäjien epäsuosioon ja oli
pakotettu luopumaan professorinvirastaan: valittiin
1820 Wiirttenbergin edustajakamariin, mutta
menetti erään anomuksen johdosta, jota hallitus piti
loukkaavana, edusmiessijansa ja tuomittiin
kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen; paettuaan
ensin maasta palasi kahden vuoden kuluttua ja
suoritti osan rangaistustaan, mutta pääsi
vapaaksi. kun lupasi lähteä maasta. V. 1825 L.
saapui Yhdysvaltoihin, missä toimi ensin
maanviljelijänä. sittemmin kirjailijana: julkaisi 1827
kirjoituksen ..Outlines of american political
eco-nomy", jossa hän jo puolusti suojelustulleja.
1S30-luvun alussa L. palasi Saksaan; suunnitteli
suuren valtiotieteellisen kckoelmateoksen
julkaisua (se alkoi ilmestyä nimellä ..Staatslexikon"
v. Rotteckin ja Welckerin johdolla 1834). mutta
antautui pian suurella innolla ajamaan
rautatie-laitoksen kehitystä ollen ensimäisiä. joka oivalsi
rautateiden suuren taloudellisen merkitvksen.

Friedrich List.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0561.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free