- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1039-1040

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lissajous ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1039

Lista—

Listera

1040

ja perustaen rautatiekysymysten käsittelyä
varten oman äänenkannattajan .,Eisenbahnjournal".
Myöskin kauppapoliittiset kysymykset
kiinnittivät edelleen hänen levotonta mieltään; hän
julkaisi niistä useita kirjoituksia, ja 1840 ilmestyi
hänen pääteoksensa ,.Das nationale System der
politischen Oekonomie"; toimi samalla
tulliyhdis-tyksen laajentamiseksi ja tehtailijayhdistysten
muodostamiseksi ja perusti 1843 lehden ..Deutsche
Zollvereinsblatt", y. m. Kun L:n isänmaallinen
ja ansiokas toiminta ei saanut osakseen muuta
kuin kiittämättömyyttä, niin hän leipäliuolien ja
sairauden ahdistamana päätti itse päivänsä 1846.
Vasta myöhempi aika on osannut oikein
arvostella hänen elämäntyötänsä.

L:n taloustieteelliselle järjestelmälle on
luonteenomaista hänen kansallinen katsomuskantansa,
jonka hän asettaa Adam Smithin yksilöllisyyden
ja kosmopolitismin vastakohdaksi. Kansakunnan
edun kannalta hän vaatii myöskin
kauppavapau-den rajoittamista. Samaan tulokseen vie
myöskin hänen oppinsa tuotantovoimista.
Kansakunnan rikkaus ei ole kasatuissa aineellisissa
hyödykkeissä eli ..vaihtoarvoissa", vaan
kansakunnan tuotantovoimissa, joita kehitetään paraiten
taloudellisen toiminnan monipuolisuudella: sen
tähden on teollisuutta kehitettävä
maanviljelyksen rinnalla. Siellä, missä teollisuus on
kehittynyt niin korkealle kannalle, ettei sen tarvitse
pelätä ulkomaista kilpailua, niinkuin esim.
Englannissa, on vapaa kauppa paikallaan, mutta
maassa, jossa teollisuus vielä on takapajulla,
niinkuin Saksassa, tarvitaan välttämättömästi
kasvattavia suojelustulleja siksi kunnes on päästy
Englannin tasalle. L:llekin oli siis lopullisena
päämääränä täydellinen vapaa kauppa.
Maanvil-jelystulleja hän piti tarpeettomina, vieläpä
teollisuudelle vahingollisina. L:n kirjoituksista
suo-jelustullien kannattajat yhä edelleen hakevat
itselleen tukea. Osa hänen teoksiansa on julkaistu
kokoelmassa .,F. L:s gesammelte Schriften" (1850).
Eheberg on julkaissut uudelleen hänen
pääteoksensa ja varustanut sen johdannolla. [Jentsch,
..F. L."; Hirst. „Life of F. L."]

Lista, kaita, useimmiten profiileilla
(ks. t.) varustettu kappale, jota puusepäntöissä
käytetään rakojen peittämiseen sekä sittemmin
yleensä rajoituksena pintain reunassa t. pintain
välillä niitä toisistaan erottamassa. Niin esim.
rakennustaiteessa j a 1 k a-1. erottaa seinän lattiasta
samalla suojaten seinän aliosaa, rintamus-1.
seinällä rinnan korkeudella kulkien erottaa
seinän aliosan paneleiksi, kerro s-1. (välilista)
rakennuksen eri kerrokset toisistaan; k a 11 o-l. on
ylimmän kerran ja samalla koko rakennuksen
päätteenä ja suojana, ks. S i m s s i, vrt. Kehys.

Listavaalit (ransk. scrutin de liste), vaalitapa,
jonka mukaan valitsijan on äänestettävä
useampaa kuin yhtä henkilöä, joista äänestyslipussa
tulee olla luettelo, lista. Tätä vaalitapaa
noudatetaan silloin kun maa jaetaan suuriin
vaalipiireihin, joista kustakin on valittava useampia
henkilöitä; jokaisessa äänilipussa tulee olla niin
monta nimeä, kuin vaalipiiristä on valittava
edustajia. Ranskassa valittiin esim. edustajakamarin
jäsenet departementittain listavaaleilla 1885-89,
sitä ennen ja sen jälkeen arrondissementittain,
jotka ovat yhden miehen vaalipiirejä. Suomessa
käytetään listavaaleja esim. kunnallisissa vaa-

Jospph Lister.

leissa. Listavaaleista suhteellisen vaalitavan
vallitessa ks. S u h t e e 1 1 i s e t v a a 1 i t. J. F.

Lista yAragon [-o’n], Alberto (1775-1848),
esp. kirjailija ja lyyrikko, rikas
mielikuvitukseltaan, hienomakuinen ja syväaatteinen. L:n
runot „PoesIas" ilmestyivät 1822 (2 nid.). L:n
kriitillisistä teoksista mainittakoon „Lecciones de
li-teratura dramatica espanola" (1839) ja „Ensayos
literarios y crlticos" (1844). J. H-l

Lister [lista], Joseph, lordi (1827-1912), engl.
kirurgi, nimitettiin 1860 kirurgian professoriksi
Glasgow’n yliopistoon, oli
senjälkeen samanlaisessa ]
toimessa Edinburgh’ssä ja
Kings collegessa Lontoossa
v:een 1895. Sai baronetin
arvon 1883 ja päärin arvon
1897. Paitsi että L. oli
aikansa etevimpiä kirurgia, ;
on hän ikuistuttanut
nimensä keksimällä
antiseptisen liaavahoidon. Aikana
(1860-luvulla), jolloin ei
tautien aiheutuminen
bakteereista ollut vielä täysin
todennettu, hän tuli
teoreettista ja
kokemuksellista tietä siihen
vakaumukseen, että
leikkaushaavojen märkiminen
useimmiten aiheutui ilmassa leijailevista pienoiseliöisU,.
Tämän estämiseksi hän rupesi ruiskulla tihkutta
maan karboliliappoa haavaan ja sen ympäristöön
sekä peittämään haavan antiseptisessä aineessa
kostutetuilla sideaineksilla (vrt. A n t i s e
p-t iikka). Tästä hoitotavasta oli erinomaiset
tulokset ja se sai aikaan täydellisen kumouksen
sekä kirurgiassa että sairashuoneoloissa yleensä.
1870-80 se oli käytännössä useimmissa Euroopan
maissa. Sittemmin on siinä tehty muutoksia
antiseptisten aineitten suhteen ja viimeaikoina
on siitä luopumalla siirrytty enemmän ja enem
män aseptiseen haavahoitoon. — Ilänen
lukuisista julkaisuistaan mainittakoon: ..Early stages
of inflammation" (1859); ,.On exeision of the
wrist for earies" (1865) ; „Ligature of arteries
and the antiseptic system" (1869); „On the effects
of the antiseptic system of treatment upon the
salubrity of a surgical hospital" (1870).

E. Th-n.

Lister [lista], Samuel Cunliffe. lörd
M a s h a m (1815-1906), engl. keksijä ja teollisuu
denharjoittaja. V. 1838 L. alkoi vanhemman
veljensä kanssa hoitaa isänsä teettämää
villakelirää-möä Manninghamissa. Täällä hän keksi
villan-karstauskoneen. Myöhemmin L. osti useita
kilpailevia patentteja ja sommitteli näistä yleisesti
käytetyn koneen. Villanmenekki kasvoi
keksinnön johdosta tuntuvasti. V. 1855 L. alkoi
miettiä silkkijätteiden karstauskonetta ja oli jo
melkein vararikon partaalla, kun vihdoin onnistui
yrityksessään. Tämä kone ja hänen myöhemmin
keksimänsä silkinkudontakone tuottivat hänelle
Manninghamin tehtaassa 500,000 mk:n vuositulot.
V. 1891 L. aateloitiin, jolloin hän otti nimekseen
Masham. L. oli myös innokas urheilun ja taiteen
suosija. V". L.

Listera, kämmekkäissuku, vihertävän kukan
huuli kärjestään syvästi 2-liuskainen. kapea, alas

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0562.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free