- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1041-1042

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lister og Mandel amt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1041

Lister og Mandel amt—Liszt

1042

riippuva, kannukseton, kukkaperä kiertynyt. Si
kiäin suora, juurakosta nousevassa varressa 2 vas
takkaista lehteä. Meillä 2 lajia, joista
isompi L. ovata kasvaa kosteilla
leh-dikkoniityillä, pienempi L. cordata
kosteassa sammalikossa. ■— Suom. nimi
kaksikko. J. A. IV7.

Lister og Mandal amt, Norjan
eteläisin amti; 7,204 knr, 82,551 as. (1910).
Maa on matalampaa kuin muualla
Norjassa, tuntureita ei ole. Pääelinkeinot
karjanhoito, maanviljelys (peltoa ja
niittyä on 3,s fc pinta-alasta), kalastus
(saaliin arvo 1,5 milj. mk. 1909),
merenkulku ja metsänhoito (metsiä on 25.6 <J0
pinta-alasta). Amtin neljässä
kaupungissa, Kristian s and (pääkaupunki),
Mandal, Farsund ja Flekkefjord asuu ’/,
asukkaista. E. E. K.

Listonmäki, korkea vuori keskisen Keiteleen
itärannikolla, n. s. Listonniemen kärjessä,
Konginkankaan pitäjän koillisrajoilla; L. on
pohjoisemman Keski-Suomen korkeimpia paikkoja,
n. 213 m yi. merenp. (114 m yi. Keiteleen pintaa).

h. U-nen

Liszt [list], 1. Ferenez L. (1811-86), unk.
säveltäjä ja pianotaituri. Esiintyi 9-vuotiaana
ihmelapsena Pressburgissa,
sillä seurauksella, että
muutamat unk. ylimykset
suostuivat yhteisesti
kustantamaan hänen
opintonsa 6 v:n ajan.
Opiskeli Wienissä 1821-23,
Czernyn ja Salierin
johdolla., sitten Pariisissa,
Paerin ja Reichan
oppilaana, esiintyen
hienoimmissa piireissä kaikkien
suosikkina. Isänsä
kuoltua (1827) L. jäi äitinsä
kanssa Pariisiin, toimien
musiikinopettajana ja
pianistina huomiota
herättävällä tavalla. L. kehitti
pianotekniikan aivan uudelle taituruuden tasolle,
jäljitellen Paganini’n viulunsoiton rohkeita otteita.
L:n taiteelliseen kehitykseen vaikutti tuntuvasti
myös Chopin, johon hän liittyi ystävyyden
siteillä, sekä Berlioz, jonka asetoverina hän ajoi
ohjelmamusiikin asiaa. Mutta Fètisin
teoreettiset luennot „tulevaisuuden musiikista" ja
sävel-lajirajojen poistamisesta viittasivat tien L:n
sä-vellystyylille. Vv. 1835-39 L. eli Sveitsissä,
Italiassa v. m., kreivitär d’Agoult’in kanssa
(tunnettu kirjailijana salanimellä Daniel Stern), joka
jätti miehensä hänen tähtensä. Heidän kolmesta
lapsestaan tuli yksi, C o s i m a, Bülowin ja
sittemmin Wagnerin puolisoksi. Vv. 1840-47 L. teki
konserttimatkoja ympäri Euroopan, kreivittären
ja lasten oleskellessa Pariisissa L:n äidin luona.
Vv. 1848-61 hän toimi hovikapellimestarina
Wei-marissa, missä ruhtinatar Sayn-Wittgenstein
(hänkin jättäen miehensä) tuli hänen
kehitykseensä ratkaisevasti vaikuttamaan. Näihin
aikoihin L. luopui virtuoosiurastaan ja antautui
kokonaan sävellykseen; pian kertyi hänen
ympärilleen etevä piiri „uussaksalaisen" tyylin
kannattajia ja lukemattomia ihailijoita ja oppilaita.

Ferenez Liszt.

Tavalliseen yksityisopetukseen oli L:llä harvoin
aikaa. Yhteisen piirin keskuudessa kukin sai
esittää soitettavansa, minkä jälkeen mestari
lausui huomautuksensa ja itse soittaen toi ilmi
tarkoituksensa. Etevimmät pianistit pitivät
kunnianaan täten saada L:n „oppilaan" nimen ja
keskinkertaisille se tuli muotiasiaksi. V. 1S61 L.
siirtyi Roomaan; ja kun ruhtinatar
Sayn-Witt-gensteinin ei onnistunut saada laillista avioeroa,
vihitytti L. itsensä papiksi (apotiksi).
Senjäl-keen hän sävelsi etupäässä kirkkomusiikkia.
Nimitettiin 1875 unk. musiikkiakatemian
presidentiksi. ja oleskeli siitä lähtien vuoroin
Budapestissa (joulusta pääsiäiseen), Weimarissa (keväästä
syksyyn) ja Roomassa (yli syyskauden), kulkien
oppilaitten ja ihaili jäin seuraamana paikasta toi
seeu, kaikilta tahoilta saaden kunnianosoituksia,
arvonimiä y. m. ehkä enemmän kuin koskaan
kukaan muu musiikkimies. L:n elämäkertoja on
kirjoitettu monilla tahoilla (Ramann, „Franz L.".
I-III, 1880-94), ja hellässä muistossa pitivät
häntä monilukuiset varattomat musiikinopiskelu
jat ja nuoret säveltäjät, joita hän oli avustanut
ja tukenut harvinaisella auliudella ja
hienotunteisuudella. — Sävelsi sinfonioja (Dante, Faust),
sinfonisia runoelmia (Préliules, Tasso, Hamlet.
Mazeppa, Hungaria y. m.), orkesterisovitelmia
Schubertin marsseista, pianoteoksia (2 konserttoa.
19 unk. rapsodiaa, sovitelmia Bachin
urkusävel-Iyksistä, Schubertin y. m. lauluista, "Beethovenin
sinfonioista j. n. e., parafraaseja etenkin
Wagnerin säveldraamojen motiiveista), oratoreja
(Chris-tus, Pyhä Elisabeth), messuja, psalmeja,
kantaatteja (m. m. Beethovenin, Herderin ja Goethen
100-vuotisjuhliksi), mieskuorolauluja (useita
vihkoja), noin 60 soololaulua. L:ti omintakeisuus
esiintyy selvimpänä hänen sinfonisissa
runoelmissaan. — Julkaisi myös tutkielmia Unkarin
mustalaisten musiikista, Wagnerin oopperoista.
Chopinista, Franzista y. m. [Ramann, L:n kootut
kirjoitelmat. 1-6, 1880-83. La Mara. L:n
kirjeet, 1-8, 1893-1905, Breitkopf & Härtel, L:n
kootut sävellykset.] /. K.

2. Franz Eduard von L. (s. 1851), saks.
lakimies, edellisen serkku, synt. Wienissä,
nykyään rikosoikeuden professori Berliinin
yliopistossa ja mainitussa kaupungissa olevan
rikosoikeudellisen seminaarin johtaja, on
Internationale kriminalistische Vereinigung" nimisen
yhdistyksen perustajia ja johtavia henkilöitä. L. on
n. s. sosiologisen 1.
yhteiskunnallisen koulun innokkaampia kannattajia ja sen
Keski- ja Pohjois-Euroopassa vielä vallitsevan
rikosoikeuden vastustaja, jota tavallisesti
sanotaan klassilliseksi rikosoikeudeksi.
Sosiologisen koulun mukaan rikollisuuden syyt
ovat etupäässä haettavat yhteiskunnasta eikä,
niinkuin antropologinen oikeussuunta
ajattelee, vain yksilöstä, rikoksentekijästä.
Samoin tulee rikollisuuden vastustuskeinojen olla
yhteiskunnallista laatua. Tämän oikeusopin le
vittämistä varten „Internationale
kriminalistische Vereinigung" yhdistys L:n johdolla julkai
see tunnettuja tiedonantojaan „Mitteilungen der
Internat ionalen kriminalistischen Vereinigung".
L:n kirjoituksista mainittakoon „Lehrbuch der
österreichischen Pressreehts", ,,Das deutselie
Reichspressreeht", ,.Lehrbuch des deutschen Sträf
rechts", ,,Die Greuzgebite zwisclien Privat- und

L. cordata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0563.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free