- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1047-1048

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Litania ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1047

Litografi—Litteäkavioiset

1048

seosta. Niitä tavataau lasirikkaissa lipariiteissa
ja lipariittiobsidiaaneissa. P. E.

Litografi (kreik. lithos = kivi, ja graphein =
piirtää), kivenpiirtäjä. kivipainotaituri. — L i t
o-grafinen, kivipainoa koskeva, kivipainon
avulla valmistettu.

Litografia (kreik. lithos = kivi, ja graphein =
piirtää) ks. Kivipaino.

Litoinen ks. Littoinen.

Litoklaasit (kreik. lithos = kivi ja A-iöein =
särkeä), yleensä kaikki vuorilajien raot ja halkeamat.

Litokromia (kreik. lithos = kivi, ja klirönia =
väri), litografinen väripaino.

Litolff, Henry (1818-91), engl. (saks.)
pianisti ja säveltäjä, elsassilaista sukuperää. Toimi
kapellimestarina Varsovassa 1841-44. jätti 1850
taiteilijauransa ja perusti Braunsehweigissa
kustannusliikkeen. jota hänen poikapuolensa,
Theodor L., sitten on jatkanut („Kollektion Litolff".
1864. helppohintainen sarja klassikkojen
sävellyksiä). Sävelsi oopperoita, operetteja,
konsertto-sinfonioja pianolle ja orkesterille, taiturimaisia
pianokappaleita („Spinnlied") v. m. 7. K.

Litopedion (kreik. lithos = kivi, ja paide’ion =
sikiö), k i v i 1 a p s i, kalkkisuolojen kivettämä
sikiö. Tällainen sikiön kivettyminen tapaiituu
ulko-kohtuisessa raskaudessa, kun sikiö on esim.
munatorvesta joutunut äidin vatsaonteloon, jossa se
on kuollut. Jos sikiö on siksi suuri, ettei se
enää voi resorbeerautua, asettuvat kalkkisuolat
vähitellen sen kudoksiin kivettäen sikiön
muumioksi. Y. K.

Litoraalinen eläimistö ja kasvisto (lat.
litorä’lis = ranta-) asustaa litoraalivyöhykkeen
alueella: maantiet, aseman, rannikon laadun
v. m. s. mukaan se vaihtelee suuresti
runsauteensa ja ulkomuotoonsa nähden. Erittäin
huomattava 1. e. ja k. on kallioisilla, kova-aallokkoisilla
merenrannoilla lukuisien
mukautumisominaisuuk-siensa vuoksi. Kasveilla, esim. levillä on vahvat
kiinnityselimet, useilla eläimillä samoin;
eläimillä yleensä vahvat kuoret j. n. e. ks. L i t
o-raalivyöhyke.

Litoraalivyöhyke (lat. litorä’lis = rantaa
koskeva, rannalla oleva). Maant. ja geol.,
korkeimman nousuveden ja alhaisimman pakoveden
välinen rannikon osa. (J. A. W.)

Litorale /-«’-/> ’t., rantakaistale, etenkin se
osa, joka vuoksen aikana peittyy. Sitä
käytetään myös merkitsemään Kiistenland nimistä
val-tiollis-maantieteellistä aluetta Itävallassa.

Litorella lacustris, järviraani, pieni
vesikasvi Playitaginacece-heimoss-i. Lehdet
ruusukkeessa. tasasoukkia, kukat 1-neuvoiset.
Harvinainen Etelä-Suomessa. J. A. IV.

Litorina ks. L i t o r i n a-m eri.

Litorina-aika [-rt-], se osa jääkauden jälkeistä
aikaa, jolloin Li/orina-suvun lajeja on elänyt
Itämeren sisäosissa sekä Suomen- ja Pohjanlahdessa.
ks. L i t o r i n a-m eri.

Litorina-meri [-rl-]. Itämeri lahtineen sillä
jääkaudenjälkeisellä ajalla, jolloin Fennoskandian
maankohoamisalueen reunaosat olivat vajonneina
syvemmälle kuin mitä ne nykyään ovat. Tanskan
salmet olivat nykyistä syvemmät, suolaisia
pohjavirtoja pääsi runsain määrin Pohjanmerestä, ja
suolanpitoisuus sen johdosta oli Litorina-meressä
suurempi kuin nykyisessä Itämeressä. Kotilot
Litorina litorea ja L. rudis, jotka nykyään Itä-

meren alueella menestyvät ainoastaan lounais
osassa Rügeniin ja Bornholmiin saakka, missä
meren suolanpitoisuus on ainakin 0,8 ovat L: n
aikana eläneet Pohjanlahden sisäosissakin, missä
nyt merivedessä on vain n. 0,» % suolaa. L. peitti
Suomen rannikoilla vielä laajat alueet nykyistä
maata. Siitä kerrostui n. s. ylempi
pelto-savi (myös nimitetty 1 i t o r i n a s a v e k s i)\
jossa juuri Lt<ort?io-lajien kuoria sekä suolaisen
veden pii-levien jäännöksiä tavataan, ks. K v a r
täärisysteemi. P. E.

Litosfääri (kreik. lithos = kivi, ja sphaira
pallo) ks. Maankuori.

Litotes [lito’tës], lausemuoto, joka näennäisesti
vähentävän lisäsanan muodossa enentää kyseessä
olevan sanan merkitystä, esim.: hän ei ole mi
kään huono (s. o. hän on jotenkin hyvä)
runoilija. ’ j. u i.

Litotomia (kreik. lithos = kivi, ja tomc’ = leik
kaus). leikkaus, joka tehdään virtsarakkoon
tarkoituksella poistaa siitä rakkokivi. Paitsi
leikkaamalla voidaan rakkokivi poistaa murskaamalla
se hienoksi jauhoksi, joka pumputaan
virtsaputken kautta ulos. Tätä murskaamista, joka teh
dään erityisesti sitä varten laaditulla koneella n. s.
litotryptonilla, kutsutaan 1 i t o t r y
p-siaksi. Y. K.

Litotrypsia ks. Litotomia.

Litotrypton ks. Litotomia.

Litra (ransk. litre, lyli. I), metrijärjestelmässä
(ks. t.) astiamittojeu yksikkö = 1 dm3. 1. on = 10
desilitraa (dl) = 100 sentilitraa (cl) =
1,000 millilitraa (ml) = ’/,„ dekalitraa
(dkl) =’/,«, hehtolitraa (hl).

Litraprosentti, Itävallassa ja Saksassa
käytännössä oleva raa’an viinan ja väkiviinan
alkoholin-pitoisuuden ilmoittamismenettely. 1 litraprosentti
= 30 cm3 absoluuttista alkoholia. 10.000 litrapro
senttiä = 1 hl absoluuttista alkoholia. Korkeam
paa litraprosenttia kuin 10.000 ei käytetä, joten
tämä luku ilmoittaa siis, että myytävänä oleva
1 hl alkoholia — kun alkoholia myydään
hehto-litrottain — on 100-prosenttista. S. V. II.

Litsou, lääni eli piirikunta Kiinassa Hunanin
maakunnan pohjoisimmassa osassa. Muodostaa
yhdessä sen länsipuolella olevan Jungsunfun
piirin kanssa Suomen Lähetysseuran lähetysalan
Kiinassa. Litsoun piirissä, jonka asukasluku lie
nee n. 2 milj., on Suomen lähetyksellä 4 pää- ja
26 sivu-asemaa. Piirin samannimisessä
pääkaupungissa (n. 30,000 as.) asuu piirin ylin
mandariini; room.-katol. lähetysasema ja S. Lähetys
seuran sivuasema. U. P.

Littera, mon. litteræ (lat.), kirjain.

Litteraturblad för allmän medborgerlig
bildning [-tiirbläd -jerlig], kerta kuukaudessa il
mestyvä aikakauskirja kirjallisia ja yhteiskunnal
lisiä kysymyksiä varten, jonka J. V. Snellman
perusti 1847 ja jonka päätoimittajana hän sitten
oli enimmän osan sen elinajasta (vv. 1850-54 oli
toimittajana S. G. Elmgren). Aikakauskirja
ilmestyi ensin Kuopiossa, mutta v:sta 1850 Hei
singissä, ja lakkasi vuosikertaan 1863. K. G.

Litteratuuri (lat. litterata’ra), kirjallisuus.

Litteroiminen (ks. L i 11 e r a),
järjestyskirjai-mella varustaminen.

Litteäkavioiset (Lamnungia), pieni
imettäväis-lahko, johon kuuluu vain yksi suku, T a m a
a-nit (Hyrax). L. ovat jäniksenkokoisia, paksu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0566.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free