- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1049-1050

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Litteänenäiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1049

Litteänenäiset—Liturgia

1050

turkkisia, lyhythäntäisiä, isopäisiä eläimiä. Kaula
ja kuono lyhyt, ylähuuli halkonainen. Raajat ovat
keskinkertaisen pitkät, heikonlaiset; etujaloissa
on 4, takajaloissa 3 litteäin kaviømaisten kynsien
peittämää varvasta; vain sisin takajalan varvas
on muista erillään ja käyrällä kynnellä
varustettu. Hampaat ovat samanlaiset kuin jyrsijöillä;
kulmahampaat puuttuvat. P. B.

Litteänenäiset, leveänenäiset 1.
länsi-apinat (Platyrrhini) ovat Uuden maailman
(Etelä-Ameriikan) apinoita, joilla sierainten
väliseinä on leveä, joten sieraimet aukenevat sivulle
päin. Leukapusseja ja istuinkamaroita l:llä ei
ole. Häntä useimmiten hyvin pitkä, joskus
kier-teishäntä. Kynnet kaikissa varpaissa, peukalo ei
ole täydellisesti muita sormia vastaan liikkuva;
voi puuttuakin. Hampaita 36, sillä kussakin
leukapielessä on 3 välihammasta. L:iiti apinoihin
luetaan mölyapinat (Mycetes), h ä m
ä-häkkiapinat (Ateles), kapusiiniapinat
iCebidæ), ketunhäntä apinat (Pithecia),
lyhythäntäiset apinat (Bracliyurus),
s a i m i r i t (Crysothrix) ja y ö a p i n a t
(Nycti-pithecus). P■ B-

Litteärauta, venyttämällä eli valssaamalla
valmistettu kankirauta, jonka leveys on melkoista
suurempi kuin paksuus. Kun l:n leveys on
200-700 mm (poikkeustapauksessa 1.000:kin mm),
sanotaan sitä myös universaaliraudaksi ja
valmistetaan universaali valssissa, jossa on kaksi
valssiparia, joista toinen vaakasuorassa oleva
muokkaa raudan leveät pinnat ja toinen pystyssä
oleva pari sen kapeat sivupinnat. J. C-én.

Little Rock [iitl rokj, kaupunki Yhdysvalloissa,
Arkansasin valtion pääkaupunki, jotenkin
keskellä maata Arkansas-joen oik. rannalla, usean
rautatien risteyskohdassa; 45,941 as. (1910;
1900 oli asukkaista 38% neekereitä). L. R:ssa
ovat valtion keskusvirastot, protestanttisen ja
katolilaisen piispan istuimet, valtion yliopisto
(per. 1872; 1,410 oppilasta, 126 opettajaa 1909).
pari oppilaitosta neekereitä varten y. m.
Melkoinen teollisuus (puuvlllaöljyn puristus,
öljykakku-jen valmistus, sahateollisuus); lähettyvillä
Yhdysvaltain suurimmat bauxiittilouhimot. — L. R:iin
uutisasukkaat saapuivat 1814; 1821 siitä
tehtiin Arkansasin pääkaupunki. E. E. K.

Littoinen (1. L i t o i n e n, ruots. L i 11 o i s),
omist. v:sta 1899 Littoisten verkate
Iida s-o.-y., pääoma 2,2 milj. mk., villatehdas
Liedon pitäjässä. 10 km Turusta itään
Ilelsingin-Tu-run rautatiellä olevalta Listen asemalta n.
1 km pohjoiseen Listen järven kaakkoisrannalla.
L. on vanhimpia Suomessa nyk. toimivia
teollisuuslaitoksia. Ensimäinen tunnettu oikeuskirja on
viita 1739, annettu kauppias H. Rungénille
Turusta, joka sinne rakensi veranvalmistuslaitoksen.
Laitos oli kuitenkin aivan vähäpätöinen (v:een
1805 siitä puuttuu tietoja) ja vaihtoi 1800-luvulla
tavantakaa omistajaa. V. 1836 liike alkoi
kellittyä, 1844 käyttövoimaksi otettiin höyry, 1846
työntekijäin lukumäärä oli 130. V. 1861 tehtaan
silloinen omistaja C. U. Fritsch 205,400 mk: 11
hinnasta möi sen Littois vllemanufakturbolag
nimiselle yhtiölle, joka 1863 teki vararikon.
Villa-teollisuuspulan takia L. sitten seisoi melkein
vuosikymmenen. Sen omistajaksi oli 1864 tullut
saksalainen Louis Schnitt, joka sam. v. kahden
toverinsa kanssa muodosti Littois fabriksbolag nimi-

sen yhtiön; 1870-luvulla yhtiö sai tehtaan
uudelleen hyvään käyntiin (1872 työntekijöitä 130,
valmistusarvo 360,000 mk.), ja pian L. oli Suomen
etevin villatehdas, jommoisena se pysyi
1890-lu-vulle asti. Nyk. yhtiön toimitusjohtajana (v:sta
1899) on Louis Schnitt nuor. L:ssa valmistetaan
villalankaa (11 kehruukonetta, 4,120 kehrää),
villakankaita (148 kutomokonetta), erikoisalana
verka, trikootavaroita. Valmistusarvo 1911 lähes
2 milj. mk. (1907 l.t milj. mk.); villaa
kulutetaan n. 3lt milj. kg (josta vain 5,000-10,000 kg
saadaan kotimaasta). Valmisteet myydään kaikki
Suomessa. — Työväkeä on kolmatta sataa;
asuvat tehtaan huoneistoissa. Sairasraliasto, apu
rahasto raajarikkoja ja iäkkäitä henkilöitä
varten ; kansakoulu, rukoushuone. E. E. K.

Littré [-<?], Maximilien Paul Émile
(1801-81), ransk. kielentutkija ja filosofi,
opiskeli aluksi lääketiedettä, senjälkeen kielitiedettä
ja historiaa, kuului usean sekä lääketieteellisen
että kirjallisen ja valtiollisen aikakauskirjan
toimitukseen (m. m. „National"issa 1831-51). Oli
helmikuunvallankumouksen jälkeen jonkun aikaa
Pariisin kaupungin munisipaalineuvoksena; välit
tiin 1871 kansalliskokouksen jäseneksi ja kuului
tällöin tasavaltalaiseen vasemmistoon; valittiin
1875 senaatin elinkautiseksi jäseneksi. Julkaisuja:
Hippokrateen kootut teokset (1839-61,
käännöksilleen, selityksineen), erinomainen ,.Dictionnaire
de la langue fraugaise" (4 osaa, 1863-72,
suple-mentti 1878), .,Histoire de la langue frangaise"
(2 osaa, 1862), „Littérature et histoire" (1875),
,,Études et glanures pour faire suite à 1’Ilistoire
de la langue frangaise" (1880) y. m. Filosofina L.
liittyi A. Comte’iin (ks. t.), jonka oppeja hän
innokkaasti kannatti; filosofisia julkaisuja:
„App-lication de la philosophie positive au
gouverne-ment des sociétés" (1849), „Conservation.
révolu-tion et positivisme" (1852), „Paroles de
philosophie positive" (1859), ..Auguste Comte et la
philosophie positive" (1863) y. m. Perusti myös 1857
aikakauskirjan ..Revue de philosophie positive".
[Sainte-Beuve, „Notice sur L., sa vie et ses
tra-vaux" (1863); l)u Saussois, ..L., écrivain et
philo-sophe frangais" (1883).]

Litu ks. H e d e 1 m ä.

Liturgi, liturgian (ks. t.) suorittaja,
jumalanpalveluksen johtaja.

Liturgia (kreik. leiturgi’a oik. = yleinen,
virallinen toimitus; U:ssa T:ssa palvelustoimi,
varsinkin papillinen) merkitsee oikeastaan kaikkia
julkisia jumalanpalvelustoimituksia, mutta
käytetään tavallisimmin merkitsemään sitä
jumalanpalveluksen osaa, joka on kirkkokäsikirjan eli
agendan kautta määrätty, saarnan vastakohtana.

Kirkon ensi aikoina ei jumalanpalvelusta
vietetty määrätyn Iin mukaan. Mutta sangen pian
muodostui määrätty järjestys, jota sitten
noudatettiin. Kreikkalaiskatolisen kirkon piirissä
noudatetaan n. s. Basiliuksen ja Krysostomuksen
li-turgioja, jotka ovat syntyneet useiden edellisten
l:in perustuksella. Roomalainen kirkko käyttää
kaikkialla nykyään sitä l:aa, joka on julkaistu
1634 ilmestyneeessä „Missale romanum"issa, joka
samalla muodostaa mainitun kirkon liturgisen
kehityksen tuloksen. Luterilaisen kirkon l:in esi
kuvina ovat olleet Lutherin julkaisemat liturgiset
teokset „Formula missæ" (1523) ja ,.Deutsche
Messe" (1526). Niihin perustuu alkuaan myöskin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0567.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free