- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1051-1052

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Litteänenäiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1051

Liturgiikka—Liuos

1052

Suomen kirkon jumalanpalvelusjärjestys, sekä
nykyään (v:sta 1886) voimassa oleva että sekin
ehdotus, jonka kirkkokäsikirjakomitea 1912 on
julkaissut. (vrt. Jumalanpalvelus,
Kirkkokäsikirja. Liturginen riita.) 17. P.

Liturgiikka (ks. Liturgia), se
käytännöllisen jumaluusopin haara, jonka esineenä on
liturgia. ’ U. P.

Liturginen musiikki on se osa
kirkkomusiikkia. joka liittyy määrättyihin liturgisiin
teksteihin. Tekstien suorasanaisesta muodosta ja
liturgisesta tarkoituksesta aiheutuu erikoisia
musiikillisia tyyliominaisuuksia, joiden
vaarinottami-sesta 1. m:n vaikutus pääasiassa riippuu.
Sanoihin välitön yksinkertaisuus ja tunnelman ylevä
hartaus ovat hyvän 1. m:n tuntomerkkinä.

7. K.

Liturginen riita. Katolinen taantumusliike
sai Ruotsissa kannatusta kuningas Juhana TH :lta
(ks. t.). jonka puolisona oli innokas katolilainen
Katariina Jagellonica. Täydellistä palaamista
katoliseen kirkkoon hän ei kuitenkaan tarkoittanut,
vaan hän tahtoi muodostaa kirkon järjestyksen,
opin ja jumalanpalveluksen sellaisiksi kuin
vanhat kirkon opettajat sitä kirjoituksissaan
esittivät, toivoen eri kirkkojen sillä perustuksella
voivan yhtyä. Tässä pyrkimyksessä oli hänellä
apuna varsinkin sihteerinsä Pietari Fecht (ks. t.).
Kirkolliskokouksessa Tukholmassa v. 1574
hyväksyi papisto kuninkaan vaatimuksesta kymmenen
kohtaa, joissa kuninkaan ohjelma ylimalkaisesti 011
ilmilausuttuna sekä seur. v. sen mukaisen
kirkko-järjestyksen eli ordinautian. V. 1576 ilmestyi
Juhana III:n liturgia eli n. s. punainen
kirja, joka perustuu roomalaisen kirkon
messuun. poistaen siitä kuitenkin pahimmat
väärinkäytökset ja loukkauskivet. Tämä aiheutti ankaran
riidan sekä Ruotsin että Suomen kirkossa.
Liturgian kannattajat, joihin kuuluivat m. m.
arkkipiispa. Laurentius Gothus sekä Turun piispa Eerik
Sorolainen, olivat yleensä sitä mieltä, että sen
vaatimat juhlamenot olivat n. s. adiafora-asioita,
jotka eivät varsinaisesti koskeneet uskon asiaa
ja joita sen vuoksi saattoi noudattaa tai olla
noudattamatta. Vastustajat taas. joiden
päii-tukena oli Kaarle herttua, vainusivat siinä syystä
kyllä katolilaisuuden pyrkimystä uudelleen päästä
Ruotsin ja Suomen kirkossa voimaan. Niinpä
salainen jesuiitta Laurentius Nicolai,
^Luostari-Lassi", oli liturgian innokkaimpia asianajajia
Ruotsissa. — Suoranaisia neuvotteluja Juhana
III:n kääntymisestä katolilaisuuteen ja Ruotsin
kirkon yhtymisestä Rooman kirkkoon välitti
varsinkin jesuiitta Antonio Possevino (v:sta 1577).
Mutta kun paavi ei suostunut Juhanan
asettamiin ehtoihin, m. m. että messu oli luettava
äidinkielellä, ehtoollisessa annettava sekä leipää
että viiniä, että papit saisivat elää avioliitossa
j. n. e., laimeni hänen intonsa. Tähän
laimenemiseen vaikutti myöskin osaltaan Katariina
Ja-gellonican kuolema (1583) ja kuninkaan uusi
avioliitto luterilaismielisen Gunilla Bjelken
kanssa (1584). Liturgiaa noudatettiin kuitenkin
edelleen aina Juhanan kuolemaan asti (1592).
Mutta seur. v. pidetyssä Upsalan kokouksessa
(ks. t.) Ruotsin ja Suomen kokoontunut papisto
yhtenä miehenä asettui lutherilaisen kirkon
tunnustuksen ympärille katolilaisuutta vastaan, joka
nyt kuningas Sigismundin persoonassa entistä

voimakkaammin pyrki kirkkoomme vaikuttamaan.
Itsestään syrjäytyi silloin ainaiseksi Juhanan
liturgia ja ,.liturginen riita" oli loppunut.

17. P.

Litva ks. Liettua.

Litvalaiset ks. Liettualaiset.

Litvetti, veden kuningas, pyydetään parissa
loitsurunossa auttamaan koskenlaskussa ja
kalastuksessa. On väännös nimeä Klemetti.
Paavalin mainitseman Klementin kerrottiin kärsineen
marttyyrikuoleman siten, että liän upotettiin
mereen, kaulaan sidottuna ankkuri. Tämän kera
kuvattuna hän tuli vesillä kulkijain
suojelus-pyhäksi keskiajalla. K. K.

Litviikki ks. Likviiti.

Liukiu ks. Rinki u-s aaret.

Liuksiala, kaksinaisesti ratsuvelvollinen
säteri, Kangasalan pitäjässä kirkonkylästä 5 km
etelälounaiseen. Oli ennen kokonaisuudessaan 5
manttaalia, 1,592.s; ha. joutomaita 65.i» ha. Jaettu
1911 seuraaviin lohkotiloihin: Hirvenoja,
Lehtimäki, Ahulisto, Varsamäki, Paavola ja Liuksiala,
joista 4 viimeksimainittua nykyään viljellään
yhdessä, ja ne käsittävät 4,8 manttaalia, 1.534.61 ha.
63.ti ha joutomaita. — Varsamäen tilalla
var-sankasvatuslaitos (v:sta 1907); höyrysaha ja
tiiliruukki kotitarvetta varten. — L. oli Kustaa
Vaasan karjakartanolta. V. 1577 se annettiin 26
verotalon ohella läänitykseksi ja myöhemmin
ikuiseksi omaisuudeksi Eerik XIV:n puolisolle
Katariina Malinuntyttärelle, joka eli tilalla
kuolemaansa saakka 1612. Sittemmin ovat kartanon
omistajina hänen tyttärensä poika, kuuluisa Åke
Tott (1633-40) ja tämän poika Klaus Tott, joka
viimemainittu möi tilan 1661 valtaneuvos ja
sittemmin amiraali Lauritsa Creutz vanhemmalle
(k. 1676). Reduktsionin jälkeen tila joutui pois
Creutzeilta ja määrättiin 1689 everstiluutnantti
Kustaa Mellinin asumatilaksi. Myöhemmin ovat
kartanon omistaneet ruuniin vouti Andersin,
maan-mittaustirehtööri Jack. kapteeni Meurman,
kunnallisneuvos Agaton Meurman, nykyinen
omistaja tilanomistaja Jalmari Meurman. —
Päärakennus uudistettu 1902. - - Liuksialan vainiolla
on Kangasalan vanhan kirkon n. s. Katariina
Maununtyttären kappelikirkon sija. A. Ei.

Liukujousi 1. liukuharja, joustava
metallinen (tahi joustavan varren päässä oleva hiili
nen) harja, joka välittää sähköä johtavan
yhteyden jonkun liikkuvan ja liikkumattoman paikan
välillä. 7. Krnen.

Liukumispinnat ks. Haarniskapinta.

Liukunivel ks. Nivelet.

Liuos, jähmeän tai kaasumaisen ja
nestemäisen aineen 1. liuottimen homogeeninen seos.
Jähmeät aineet yleensä liukenevat helpommin
korkeassa kuin alhaisessa lämmössä. Kaasuihin
nähden suhde on päinvastainen: kuta kylmempi
liuotin on, sitä enemmän se kykenee kaasua
liuottamaan: esim. kylmästä kaivovedestä lähtee jo
lievästi lämmitettäessä kaasukuplia, sillä
lämpimämpänä se ei kykene liuottamaan samaa
kaasumää-rää kuin kylmempänä. — Liuosta nimitetään
kyllästetyksi, jos siinä on niin paljon
liuonnutta ainetta kuin liuotin kyseessä olevassa
lämmössä kykenee liuottamaan. Jos kyllästetty
liuos jäähtyy tai jos liuotinta haihdutetaan, eroaa
osa Huolineesta aineesta kiteisenä (tai
muodottomana 1. amorfisena). Liiaksi kylläste-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0568.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free