Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liuotin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1053
Liuotin —Liuske
105-1
tyiksi nimitetään liuoksia, joissa saattaa olla
enemmänkin jähmeää ainetta liuonneena kuin
minkä liuotin säänöllisissä oloissa kykenee
liuottamaan. Tällaisesta liuoksesta saattaa
vähäisestäkin ulkonaisesta syystä, esim. tärinästä y. m.
heti kiteytyä jähmeää ainetta. S. V. H.
Liuotin, nestemäinen aine, joka kykenee
sekoittumaan jonkun kaasumaisen tai jähmeän tai
nestemäisen aineen kanssa homogeenisesti, vrt.
Liuos.
Liuska ks. Liuske.
Liuskameduusat (Scyphozoa, Scyphomedusa,
Acalepha) kuuluvat polttiaiseläimiin ja
muodostavat Hydrozooien (ks. t.)
rinnakkais ryhmän. Sukupolven
vuorottelussa huomataan 1:11a kuten
näilläkin polyyppi
(seypiiopo-lyyppi, scyphostoma) ja meduusa.
Poly y p p i on vähäpätöinen,
toisella päällään alustaan
kiinni-kasvettunut, lampipolyypin
kaltainen kehitysaste. Ontelovatsan
seinässä on 4 suuaukon reunaan
ulottuvaa entodermin muodostamaa
pitkittäis-poimua. Meduusa on tavallisesti iso (0,i-l m),
kellonmuotoinen, läpinäkyvä eläin. Kellon reuna
on liuskoittunut; liuskoja on vähintään 8 (8, 1(i.
32 j. n. e.) ja näiden kärkilovissa on
lonkeroiden tapaisia aistinnystyröitä, jotka toimivat sekä
näkö- että kuuloeliminä. Liuskojen välisissä
syvennyksissä on useimmiten tuntolonkeroita.
llydrozooeille ominainen purjepalle (craspedov.
veliini) puuttuu l:lta. ne ovat n. s. p u r j e p a
1-teettomia, akraspedoottisia. Suuaukko
kellon alapuolella on nelikulmainen; kulmaukset
ovat venyneet pitkiksi, usein puumaisesti
haa-raantuviksi pyyntilonkeroiksi. Ontelovatsasta
jatkuu säteettäisiä, usein keskenään
verkkoutu-via kanavia kellon reunaan, lonkeroihin ja
aistin-nystyröiliin. Ontelovatsaan pistävät entodermista
syntyneet sukupuolielimet (4 ryhmässä) sekä
nauhamaiset, n. s. vatsalonkerot (saks.
Gastral-tentakelchen). Hermostoa edustaa 8
hermokes-kustaa kellon reunassa: nämä ovat jo ennen
mainitut aistin nystyrät. Ekto- ja entodermin välissä
on meduusalla paksu hyytelömäinen tai
rusto-mainen tukikerros. — Meduusassa syntyneestä
munasolusta kehittyy ripsitoukka, joka myöhem-
<<orvameduusan kehitys; ylärivissä ripsitoukan muuttuminen
polyypiksi, alla meduusa-aiheiden syntyminen polyypista —
kauimpana oikealla kaksi ephyraa.
min muuttuu polyypiksi ja synnyttää
suvuttomasti kylkisilmuista uusia polyyppeja ja
päät-teisesti yksinomaan meduusoja. Meduusa-aiheet
ovat näet polyypin päässä usein pitkänä,
lautas-kasaa muistuttavana jonona, irtaantuen siitä
yksi erältään vapaasti liikkuviksi epliyra
nimisiksi muodoiksi, jotka ovat pieniä, litteitä,
tavallisesti 8-liuskaisia; niillä on aistinnystyröitä,
vaan ei lonkeroita. Epliyrat muuttuvat
vähitellen sukupuolielimiä kantaviksi meduusoiksi. L:lla
on siis paitsi sukupolvenvuorottelua myös
muodonvaihdos. On sellaisiakin 1:ja, joiden kehityksestä
polyyppimuoto puuttuu; munasta kehittyy
välittömästi epliyra. — L:liin kuuluu m. m.
korva-meduusa (Aurelia auritaj, joka elää
Euroopan merissä, myöskin Suomen lounaisrannikoilla.
Kasvaa aina 40 em:u levyiseksi; 011 vaalean
ruusunpunainen, läpikuultava; se on niin
heikkorakenteinen, että vedestä nostettuna hajoaa
moneksi kappaleeksi. Jos eläimeen paljain käsin
koskee, polttaa se kuin nokkonen. P. Ii.
Liuskamieliet tavataan joku kerta 1500-luvun
verokirjoissa Savosta nimityksenä köyhille
talonpojille, joita ei ole maakirjaan, vaan ainoastaan
papin veroluetteloon otettu. Samoin käytetään
myöskin „kirves-talonpoikain" nimeä. [Ilist.
Arkisto X s. 463.] K. G.
Liuskaäänestys ks. O s t r a k i s m i.
Liuske on jokainen liuskeinen vuorilaji. Kaikki
l:t ovat samalla kiteisiä (vrt. Kiteiset
liuskeet). Kumminkin nimitetään usein liuskeiksi
Liuskameduusoj i. 1 korvameduusoja, 2 juurimeduusa,
3 loistomeduus.t, molemmat viimemainitut Viilimeresta.
Korvameduusan
polyyppi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
