- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1059-1060

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liverpool ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1059

Livingstone—Li vi us

1060

lainopillisia kirjoituksia sanomalehtiin ja
aikakauskirjoihin. „Samlade skrifter" julk. A. I.
Arwidsson (1850-52).

Livingstone [livirjstan], David (1813-73),
skotl. lähetyssaarnaaja, maailman suurimpia
tutkimusmatkailijoita; työskenteli poikana
puuvillatehtaassa, opiskeli
itsekseen, pääsi 23-vuotiaana
collegeen, 1838 Lontoon
lähetysseuran oppilaaksi,
suoritti 1840
lääkärintut-kinnon. Sam. v. L. meni
lähetyssaarnaajana
Etelä-Afrikan sisäosiin
Bet-suaana-maahan. Limpopon
lähteitten varsille, jonne
saapui 1841. Täältä hän
kahden englantilaisen
urheilijan keralla lähti
luoteeseen päin, poikki
Kalaharin erämaan (josta hän
antoi ensimäisen
tieteellisen kuvauksen) ja löysi 1849 Ngami-järven.
Bet-killään 1851-52 L. löysi Sambesin lisäjoen
Kvan-don, tämän rämemäisen laajennuksen Tsoben sekä
vihdoin Sambesin. V. 1852 L. kävi viemässä
perheensä Kapkaupunkiin, palasi 1853 takaisin
Tsoben rannalle, makololojen pääkaupunkiin
Linyan-tiin, josta hän syksyllä sam. v. makololopäällikkö
Sekeletun antaman valitun sotilasjoukon
saattamana lähti tutkimusmatkalle, samalla
avatakseen kauppatien länsirannikolle. Hän kulki
Sambesin lisäjokea myöten pohjoiseen, löysi
Dilolo-järven, saapui Kassain ja Kvangon ylitse
rannikolle Loandaan (toukok. 1854). Retkikunta
palasi samoja teitä Linyantiin. Toivossa löytää
paremman kauppatien itärannikolle L. lähti
(mar-rask. 1855) Linyantista, laskien veneillä alas
joen suulle (toukok. 1856). Tällä matkalla L.
oli löytänyt mahtavat Mosivatunja-putoukset
(sittemmin nimitetty Viktoria-putouksiksi),
ratkaissut „Sambesi-kysymyksen". ensimäisenä
tutkimusmatkailijana kulkenut Afrikan mantereen poikki
saavuttaen suurenmoiset tieteelliset tulokset,
joiden johdosta m. m. Afrikan eteläosan kartta sai
kokonaan toisen näyn. Jouluk. 1856 L. saapui
Englantiin. Retkistään hän teki selkoa teoksessa
»Missionary travels and researches in South
Africa".

V. 1857 L. jätti lähetysseuran palveluksen;
retkillään hän kuitenkin yhä edelleen jatkoi
tehtävää, jonka hän katsoi kuuluvan
lähetyssaarnaajalle, aukaista uran maassasyntyneitä
lähetystyöntekijöitä varten. V. 1858 L. lähti Englannin
konsuliksi valtuutettuna retkikunnan etunenässä
Itä-Afrikkaan, tutki Sambesin ala- ja
keskijuok-sun, sen lisäjoen Shiren, löysi Njassa-järven
1859 ja Shirvan. tutki Rovumaa. palasi
Englantiin 1864. Tämän retken tulokset hän julkaisi
teoksessa „Narrative of an expedition to tlie
Zambesi and its tributaries".

Kolmannen kerran L. lähti Afrikkaan 18(55,
saapui Sansibariin 1866. nousi Rovumaa ylös,
kiersi Njassa-järven eteläpään, kulki
luodepoh-joista suuntaa Chambesin yli Tanganjika-järvelle
(1867), lähti sieltä länteenpäin, löysi
Mveru-järven, Kongon toisen lähdejoen Lualaban (jota
L. luuli Niilin yläjuoksuksi) sekä heinäk. 1868

Bangweolo-järven. Täältä hän kääntyi takaisin
Tanganjikalle saapuen Udjidjiin maalisk. 1869.
Heinäkuussa L. purjehti uudelleen järven yli:
osaksi orjametsästäjäin ja alkuasukasten, osaksi
oman sairautensa estämänä hän saapui
Nyang-ween Lualaban varrelle vasta maalisk. 1871, jonne
hän oli pakotettu pysähtymään 4 kk:ksi, koska
ei voinut saada venettä. Hänen täällä ollessaan
arabialaiset orjametsästäjät aivan syyttä kerran
ampuivat sadoittain rauhallisia
markkinoillakävi-jöitä. L:n tapauksesta Englantiin lähettämä
kertomus vaikutti voimakkaasti hallituksen
toimenpiteisiin Sansibarin harjoittaman orjakaupan
lakkauttamiseksi. Lopen uupuneessa tilassa L.
lo-kak. 1871 saapui takaisin Udjidjiin. Viisi päivää
myöhemmin hänet löysi täältä Stanleyn
avustus-retkikunta, jonka newyorkilainen sanomalehden
kustantaja Gordon Bennet oli varustanut L:n
etsimiseksi kun hänestä vuosikausiin ei ollut
mitään tietoja tullut. Stanleyn keralla L. tutki
Tan-ganjikan pohjoispään, jolloin hän huomasi, ettei
järvi olekkaan yhteydessä Niilin kanssa, seurasi
Stanleytä Unjamwesiin, missä he erosivat ja
Stanley hankki hänelle uusia varastoja. Elokuussa
1872 L. kääntyi takaisin sisämaahan päin
tutkiakseen Bangweolo-järveä. Sinne hän saapui
seur. v:n alussa vaikeasti sairaana. Matkattuaan
vielä kolme kk. samoilla seuduin hän kuoli
Chi-tambossa, järven eteläpuolella. Hänen palvelijansa
veivät herransa ruumiin, paperit ja koneet
puolen Afrikan halki Sansibariin. Hänet haudattiin
Westminster Abbevhin; kuolinpaikalleen
pystytettiin 1902 muistopatsas. Hänen
jälkeenjättä-mänsä tunnollisesti pidetyt päiväkirjansa
julkaistiin nimellä ,,The last journals of David
Livingstone in Central Africa".

L. on tehnyt enemmän Afrikan tuntemiseksi
kuin kukaan muu. Hän oli erittäin
perinpohjainen tutkija; matkusteli hitaasti tehden tarkkoja
havaintoja. Hänen tutkimuksensa loivat uuden,
selvän kuvan tämän maanosan hydrografiasta.
Luonteensa ja käytöksensä hankki hänelle
alkuasukasten täydellisen luottamuksen ja
kunnioituksen, joten hän muita paremmin saattoi
perehtyä heidän ulkonaiseen ja sisäiseen elämäänsä.
Arabialaiset orjametsästäjätkin mainitsivat häntä
nimellä „sangen suuri tohtori", ja neekeriheimo
jen keskuudessa elää hänen muistonsa vielä. —
Englannin vallan ulottaminen Njassa-järven
länsipuolelle on L:n matkojen seurauksia.
[Elämäkertoja: Boberts (1874), Blaikie (18811, Barth
(1882), Plieninger (1885), Johnston (1891). B.
Lagus, ..Taavetti L.", E. K., »Lähetyssaarnaaja
ja Afrikan tutkija David Livingstone"
(suomennos; 1890).] E. E. K.

Livistona, viuhkapalmusuku, troopillisen
Aust-raaliau ja Aasian komeimpia puita, joiden
suuria lehtiä kävtetään kattamisaineena.

Livius [li-]. Titus L. (P a t a v i n u s) (59
e. Kr.-17 j. Kr.), roomal. historioitsija. L.
siirtyi aikaisin syntymäkaupungistaan Pataviumista
(nyk. Padova) Koomaan, missä hän vietti
suurimman osan elämäänsä. Roomassa L. joutui
keisari Augustuksen kirjalliseen seurapiiriin ja
nautti aina hänen suosiotaan, huolimatta
tasavaltaisista mielipiteistään. L:n varsinaisena
elämäntyönä oli suuri Rooman historia (A& urbe
condita libri, myös joskus Annales t. Ili.itorice),
jonka kirjoittamisen hän aloitti n. v. 26 e. Kr.

David Livingstone.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0572.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free