- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1061-1062

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Livius Andronicus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1061

Livius And ronicus—Livrea

1062

Alkuperin teos kiisitti 142 kirjaa, esittäen
seikkaperäisesti Rooman vaiheet sen perustamisesta
Drusuksen kuolemaan saakka 9 e. Kr. Teoksen
kirjat on toisinaan ryhmitetty dekadeihin 1. 10
kirjaa käsittäviin jaksoihin. Tallella on
kaikkiaan 35 (osaksi vallinaista) kirjaa, nim.
kirjat 1-10. jotka ulottuvat v:een 293 e. Kr., sekä
kiijat 21-45, jotka kertovat tapahtumat vv. 218-167
e. Kr., sekä lukuisia katkelmia ynnä
sisällysluettelot (Periochæ). Historiateoksessaan L. on
nojautunut edeltäjiinsä Rooman historian alalta
sekä yleensä ilman kritiikkiä omistanut heidän
tarjoamansa tiedot. Siksi hänen teoksensa on
täynnä virheellisyyksiä, epätasaisuuksia ja
ristiriitaisuuksia, mutta on sittenkin useissa kohden
tärkeä Rooman historian tuntemiselle. Kaikkialla
ilmenee lämmin isänmaallisuus, suuri myötätunto
heikompia kohtaan sekä vakava pyrkimys
tasapuolisuuteen ja totuuteen. Lisäksi L. osaa
oivallisesti käyttää kielen varoja hyväkseen. L:n
teoksen julkaisijoista ja tutkijoista mainittakoon
J. Fr. Gronovius, A. Draehenboreh, W.
Weissen-born, H. J. Müller, Ed. Wölfflin, J. N. Madvig.
A. Frigell, F. Gustafsson. [W. Soitan. „Livius’
Gesehichtswerk" (1897); IT. Taine, „Essai sur
Tite-Live" (7:s pain. 1904) ; O. Riemann, „Études
sur la langue et la grammaire de Tite-Live"
(2:nen pain. 1884); S. G. Staeey, „Die
Entwieke-lung des livianisclien Stiles" (1898); A. Frigell.
.,Livius som historieskrifvare" (1880).] K.J.U.

Livius Andronicus f-ni-J. Lucius (n. 284-204
e. Kr.), roomal. runoilija kreik. syntyperää,
tuli sotavankina (luult. Tarentumista) Roomaan,
missä hän vapaaksi päästyään toimi nuorison
opettajana ja näyttelijänä. L. käänsi latinaksi
Odysseian (O d u s i a) saturnilaisin runomitoin
ja mukaili kreik. näytelmiä. Täten L. tuli
Rooman kirjallisuuden alkajaksi. A. II.

Livland ks. Liivinma a.

Livojoki, Ii-jokeen oikealta laskeva lisäjoki,
lähtee Livojärvestä Kuusamon ylängöltä ja laskee
lounaita kohti yhtyen Iijokeen n. 5 km
alapuolella Pudasjärveä; pituus n. 115 km.
Huomattavampia koskia 37; suurimmat niistä: Pitkäkoski
(putouskorkeus 16.s m, hevosvoimamäärä 5,183
korkeanveden aikaan), Kilsikoski (p. k. 13.i m,
hevosv. 4,367 k. v. a.), Seitenoikiakoski (p. k. 9,i m.
hevosv. 7,887 k. v. a.), Rytinkoski (p. k. 6,« m,
hevosv. 11,352 k. v. a.) ja Hillinkoski (p. k. 7,5
m. hevosv. 15,300 k. v. a.). Pitkäkoski sijaitsee
heti L:n niskassa Livojärven alapuolella ja
Hillinkoski n. 40 km alapuolella L:n laskua
Iijokeen. — Teollisuuslaitoksia ei toistaiseksi vielä
ole. Tukinuitto viimeaikoina entisestään
vilkastunut, senjälkeen kuin rakennettiin
tukinkulje-tuslaitteet Yli-Kitkajärveltä L:n vesistöön. —
L:n huomattavin lisäjoki 011 siihen vasemmalta
laskeva Pärjänjoki (yhtyy L:een n. 45 km suun
yläpuolella). — L. tuo korkean vedën aikaan
Iijokeen 266 m3 vettä sek:ssa, ja matalan
veden aikaan 23 m3. L. II-nen.

Livojärvi, järvi Kuusamon ylängöllä
Yli-Kit-kajärven eteläpuolella; pituussuunta lännestä
itään, pituus n. 23 km, suurin leveys n. 2,5 km,
pinnan korkeus n. 230 m yi. merenp. L:n
länsipäästä lähtee Livojoki (ks. t.). L. II-nen.

Livorno [ o’-] (ransk. Livourne, engl. Leghorn].
1. Italian pienin provinssi, kaistale
Ligurian-me-ren rannikolla eteläpuolella Arno-joen suuta sekä

saaret Elba, Gorgoua, Pianosa ja Monte-Cristo:
345 km3. 139,193 as. (1911), 403 km3:llä. — 2.
Edellisen pääkaupunki. Italian huomattavimpia
kauppakaupunkeja, sijaitsee Ligurian-mereu
rannalla, hedelmällisellä, tasaisella
rannikkokaista-leella: 105,322 as. (kuntana 1911), joista paljon
juutalaisia. — L. on yleensä uudenaikainen kau
punki. muutamat huomattavat rakennukset ovat
peräisin vanhemmilta ajoilta: sisäsataman
vieressä oleva linnoitus Fortezza Vecchia,
tuomiokirkko (1600-luvulta), synagoga (1581), suurhert
tuan palatsi (1605). Uusista mainittakoon P,i
lazzo del Commercio (avattu 1907), johon on si
joitettu pörssi, kauppakamari ja elearing-house
(maailman vanhimpia, avattu 1764). Monista
kirkoista on usea eriuskolaisten. Useita
muistopatsaita. — Pääkatu on satamasta tuleva leveä
Via Vittorio Emanuele, jonka varrella on Piazza
V. E., laaja tori. Kaupunkia risteilevistä
monista kanavista on muutama täytetty.
Pohjoisessa olevaan Arnoon vie kuljettava kanava.
Rantaa pitkin etelään kulkee kaunis kävelytie Viale
Regina. L. on huomattava kylpypaikka. — L:n
teollisuus on melkoinen: laivanrakennus
(Orlandon veistämöt valmistavat m. m. suuria sota-aluk
sia Italian kruunulle), lasi-, messinki-, kupari-,
sähkökone-, öljy-, jauho- y. m. teollisuus. Satama
jakaantuu sisempään vanhempaan (Porto Vecellio)
ja ulompaan uuteen ja syvempään
aallonmurtajalla suojattuun osaan (Porto Nuovo).
Lastaus-ja purkauslaitteet eivät ole nykyaikaisella
kannalla. Laivaliikenteessä selvitettiin 4.» milj. netto
rek.-ton. (1908: 4:ssä Italian satamassa em
ininän). Höyrylaivalinjoja Välimeren- ja useihin
l.änsi-Euroopan satamiin. L:n tuonti (koneita,
viljaa, kivihiiltä, kalaa, tupakkaa, vuotia) ja vienti
(hamppua, vuotia, oliiviöljyä, saippuaa,
koralleja, sokeroituja hedelmiä, viiniä, olkihattuja,
bo-raksia, marmoria) oli 1905 179 milj. mk. (tuonti
n. 2/3, vienti ’/.,). — Rautatie itään ja koilliseen.
Pisaan. — L:ssa on useita sivistyslaitoksia: suuri,
maan ainoa meriakatemia. teknillinen opisto,
tieteellinen akatemia (Aecademia Labronica, jolla
40,000 nid. käsittävä kirjasto). Paljon ja suuria
hyväntekeväisyyslaitoksia. — L. on mahdollisesti
sama kuin vanhan ajan Portus Pisanus tai ller
culaneum. Keskiajalla L. oli mitätön (1551 vielä
ainoastaan 749 as). Medieien päästyä Firenzessä
valtaan (L. joutui Firenzelle 1421) alkoi L:n
kukoistus: Alessandro linnoitti kaupungin. Cosimo
I teki siitä Välimeren ensimäisen vapaasataman
ja Ferdinand I kutsui suojakirjeellä (1593)
»miehiä idästä ja lännestä" juutalaisia, protestantteja,
maurilaisia y. m. L:oon kauppaa harjoittamaan.

E. E. K.

Livre [livr-J (ransk. > lat. libra). 1. Vanha
ransk. naulan paino, joka oli käytännössä
aikaisemmalta keskiajalta lähtien. — 2. Vanha ransk.
laskuiaha, =20 sou’ta, polveutui karolingien ajan
rahapainosta libra gallica. Livre tournois
(Tours’in livre) oli Ranskan rahajärjestelmän
yksikkönä v:een 1796, jolloin sen sijaan tuli
frangi; 80 frangia = 81 Toursin livrea.
Pariisissa v:een 1667 lyöty livre parisin oli = 1’/< livre
tournois’ta.

Livrea (ransk. livrée, < livrer = luovuttaa),
alkuaan ne vaatteet, joita Ranskan kuninkaat ja
prinssit joulunaattona jakelivat ympäristölleen;
palvelijan virkapuku.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0573.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free