- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1063-1064

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Livius Andronicus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1063

Livre Sterling—Ljusnan

1064

Livre Sterling (ks. Sterling), punta sterling.

Livunta (engl. slip), erotus aluksien potkurin
ruu\ innousun ja aluksen vedessä kulkeman
matkan välillä. F. W. L.

Livvin kieli 1. liygi = aunuksen kieli; vrt.
myös Vepsän kieli. Liygi 1. livviköin
kieli on aunukselaisten itsensä käyttämä
nimitys. Samaa nimitystä (L j u u d i n kieli.
Ljuu-d i k o i) käyttävät kielestään ja
kansallisuudestaan ne, jotka puhuvat aunuksen ja vepsän
raja-murretta. 11. O.

Lizard Point [lizod], 1. L. Head 1. The L.,
Ison-Britannian eteläisin niemi Cornwallin
etelärannikolla 49°57’30" polij. lev. 5°12’ it. pit. Tämä
kallioinen, kahdella majakalla varustettu niemi
on ensimäinen ja viimeinen maa, joka näkyy
Kanaaliin tullessa ja sieltä lähtiessä.

Lizelius f-tsc’-]. Antti (1708-95), pappi ja
kirjailija, syntyisin talonpoikaisista vanhemmista
Liitsolan kylästä silloista Tyrvään (nykyistä
Punkalaitumen) pitäjää; kotikylästä on hänen nimensä
latinoitu. Yliopp. 1732. maisteri 1735, toimi
kou-lunopettajana ja sitten v:sta 1741 lähtien
pappina, ensin Pöytyällä. 1769:stä lähtien
Mynämäellä, jossa kuoli. L. on korjannut
kahden hänen aikanaan julkaistun
raamatunpainoksen kieltä. Suurimman kuuluisuutensa hän on
saavuttanut ensimäisen suomenkielisen
sanomalehden julkaisemisesta. Tämä lehti,
Suomenkieliset Tieto-Sanomat", alkoi ilmestyä syksyllä
1775, mutta lakkasi jo seur. v. Lehti oli
julkaistu talonpoikia varten ja sisälsi
kirjoituksia etupäässä maanviljelyksestä ja
karjanhoidosta, tavallisimpain (sekä ihmisten että
karjan) tautien parantamisesta j. n. e. Yhtenä
lehden tarkoituksena oli myös ahkeroida „Suomen
kielen selkeydestä, sen omasta luonnollisesta
pulien parresta, painawaisten sanain
walitzemi-sesta ja eroittamisesta, niin myös niitten muista
kielistä wuorottuin mahdollisesta
wieroittami-sesta". II. O.

Ljah ks. L e c li.

Ljaotungin niemimaa ks. L i a u t u n g.

Ljesna ks. Lesnaja.

Ljungberg [jungbärj], Eva Charlotta
in. 1850), suom. kirjailija (nimimerkkinä myös
D r ab a V e r n a), julkaissut m. m. kertomuksen
„Komantiska öden" (1883). novellikokoelman
,.När sjön gär upp" (1891), kertomuksen
„Systrar" (1907), sekä kulttuurihistorialliset
pikkukuvaukset „Kaumo liistorier". I (1910),
IT (1911). A.-M. Tn.

Ljungbyn sarvi ja pilli [jurjbyn] (ruots.
Ljungby horn och pipa), kaksi Trolle-Ljungby n
linnassa Skånessa säilytettyä esinettä, joista taru
tietää paljon mainita. Juomasarven kullatut
hopeahelat ovat valmistetut keskiajan lopulla;
pilli on norsunluusta. Lähellä Trolle-Ljungbyn
linnaa kohoaa suuri kallionlohkare, jonka alla
peikkojen kerrottiin viettävän jouluaattoa.
Tarun mukaan cli kerran linnanrouvan pyynnöstä
eräs renki ryöstänyt esineet peikoilta. Niitä piti
muka aina senjälkeen säilyttää linnassa; jos ne
sieltä siirrettiin pois, alkoivat peikot kohta
kummitella. Taru L:n sarvesta ja pillistä merkittiin
ensikerran muistiin 1600-luvulla; se on myös
antanut aiheita taiteilijoille. G. R.

Ljunggren [jui]grën /’, G u s t a £ Håkan
Jordan (1823-1905), ruots. kirjallisuushistorioitsija,

toimi estetiikan professorina Lundissa 1859-89,
Ruotsin akatemian jäsen 1865. Lukuisista
teoksista mainittakoon: „Svenska dramat intill
slu-tet af sjuttonde årliundradet" (1864), „Be)lman
och Fredmans epistlar" (1867), ,,Svenska
vitter-hetens häfder efter Gustaf III:s död" (5 nid..
1873-95), ,,Svenska akademiens historia
1786-1886" (1886).

Ljungi Tuomaanpoika ks. Ljungo Thomæ.

Ljungo Thomæ 1. Tuomaanpoika
(suomeksi hän nimittää itsensä Liungi
Thoma-han p o i c a) (k. 1611), lainsuomentaja, synt.
Limingassa, jossa isä, Tuomas Ingonpoika, oli
kirkkoherrana, opiskeli luultavasti Upsalassa, tuli
kirkkoherraksi Pyhäjoelle 1576, Sälöisiin 1581 sekä
Kalajoelle 1592 ollen lopulla Pohjois-Pohjanmaan
rovastina sekä toimittaen ,,lainlukijana" myös
tuomarin tehtäviä Pohjois-Pohjanmaan
tuomiokunnassa. Nuijasodan melskeisenä aikana hänen
tiedetään pitäneen talonpoikien puolta, käyneen
talonpoikain asiamiehenä Kaarle herttuan
puheilla sekä antaneen 1597 valtakunnansäädyille
Arbogassa pontevan esityksen Klaus Flemingin
tylystä menettelystä Pohjanmaalla. Hän on
allekirjoittanut Upsalan kokouksen päätöksen 1593
sekä oli mukana Nyköpingin valtiopäivillä 1611,
missä kuoli. — Lainlukijana huomattuaan
suomenkielisen lainkäännöksen tarpeen L. ryhtyi tätä
puutetta poistamaan, etenkin kun aikaisemmin
suoritettu herra Martin (ks. Martti ja
Lainsuomennokset) käännös sisälsi paljon
väärinymmärryksiä. Hän käänsi 1602, Martin
käännöstä apunaan käyttäen, Kuningas Kristoferin
M a a n 1 a i n uudelleen ja ’ antoi käännöksensä
Kaarle IX :n omaan käteen tämän ollessa
läpi-matkalla Pohjanmaalla. V. 1609 L. vielä käänsi
Kaupunginlain, ja kuningas lupasi
toimittaa molemmat käännökset painetuiksi;
painatus aloitettiinkin 1610, mutta pysähtyi toiseen
arkkiin. Käännökset jäivät vain
käsikirjoituksina kuninkaalliseen kirjastoon eivätkä tulleet
tunnetuiksi seuraaville käännöksen yrittäjille.
Painettu on nämä käännökset vasta 1852,
jolloin W. G. Lagus ne julkaisi Suomen tiedeseuran
kustannuksella. — L:n käännös noudattaa
melkoisessa määrin Pohjanmaan murretta, josta se
on ainoana laajempana vanhempana
muistomerkkinä; se on yleensäkin sanavaraston y. m.
puolesta arvokas kielihistoriallinen muistomerkki.
Käännöksenä se on melkoinen edistysaskel
Martin suomennoksesta. — L. on ruotsiksi tehnyt
kertomuksen nuijasodasta, joka sekin on vasta
myöhempänä aikana tullut painetuksi
(Grön-blad, „Urkuiuler", I, 1843). (ks. Lain
suoni e n n o k s e t sekä siinä kirj :ssa mainittua
kirjallisuutta.) E. N. S.

Ljusnan [jiIs-], iso virta Ruotsissa,
Herjeda-lenissa ja Jämtlandissa. Lähteet Norjan rajalla
884 m yi. merenp., pääkulkusuunta luoteesta
kaakkoon. Pituus on 370 km, vesialue 16,690 knr;
lisäjoista on suurin Voxnan oikealta (150 km
pitkä). L:ssa on paljon koskia, m. m. aivan
suussa Ljusne strömmar (putouskorkeus 36,s m).
Tukkien uitto on hyvin suuri, lohikalastus
huomattava. L:n laakso on alueen tärkein
viljelys-keskusta. Siinä on m. m. 1680-luvulla perustettu
Ljusnedalin ruukki (ensin vaski-, sitten
rautaruukki; lakkautettu 1880-luvulla), jonka
kirkolla vuosittain pidetään 3 jumalanpalvelusta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0574.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free