Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ljusneelf ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Lloyd George—Lobatsevskij
1068
Ruotsin Lloyd (Förnyade
àngfartygsaktie-bolaget Svenska Lloyd) Gööteporissa, yksi
Ruotsin suurimpia laivanvarustusliikkeitä. —
Tanskan Lloyd (Danske Lloyd), meri
vakuutusosakeyhtiö Kööpenhaminassa. — Saksan Lloyd
(Germaniseher Lloyd), saks. laivanluokituslaitos
(ks. Laivanluokitus) Berliinissä. — Fo
h-j o i s-S a k s a n Lloyd (Norddeutscher Lloyd).
saks. laivanvarustusyhtiö Bremenissä, tätä
nykyä Hampuri-Ameriikka linjan jälkeen maailman
suurin laivanvarustusliike, jonka laivat kulkevat
kaikissa maanosissa. — Itävallan Lloyd
(Österreichischer Lloyd 1. Lloyd austriaco),
Tries-tissä, merivakuutus- ja laivanvarustusyhtiö, joka
harjoittaa laivaliikettä Välimeren itä-osissa ja
Mustalla-merellä. Itä-Intiassa ja Itä-Aasiassa.
J. F.
Lloyd George [loid dzödz], David (s. 1863),
engl. valtiomies, walesilaista sukuperää, kasvoi
köyhissä oloissa, suoritti 1884 asianajajan
tutkinnon, toimi v:een 1890 asianajajana
kotimaassaan Walesissa ja esiintyi siellä lahkolaisten
(non-konformistien) oikeuksien puolustajana ja
Wale-sin kansallisten rientojen innokkaana
kannattajana; valittiin 1890 ali huoneeseen, missä liittyi
vapaamielisiin ja m. m. vaati itsehallinnon
myöntämistä Walesille. Buurisodan aikana 1899-1902
L.. joka on loistava puhuja, puolusti buureja ja
teki kiivaita hyökkäyksiä Chamberlainin
siirtomaapolitiikkaa vastaan; tuli tunnetuksi
myöskin Balfourin koululain vastustajana. Kun
vapaamieliset 1905 pääsivät valtaan, tuli L.
kauppaministeriksi ja osoitti pian suurta hallinnollista
kykyä; Asquithin siirryttyä pääministerin
toimeen L. tuli 1908 raha-asiain ministeriksi.
Hänen finanssivuotta 1909-10 varten valmistamansa
tulo- ja menoarvio herätti suurta huomiota sen
johdosta että L. oli ottanut siihen joukon uusia
veroja, joista varsinkin maanarvonnousuverot ja
hyödyttömiin tarkoituksiin käytetystä maasta
sekä kaivosoikeuksien luovuttamisesta
suoritettavat uudet verot saivat osakseen ankaraa
arvostelua vanhoillisten taholta. Kun ylihuone marrask.
1909 kieltäytyi hyväksymästä L:n
budgettiehdo-tusta ennenkuin kansa oli saanut uusilla vaaleilla
lausua siitä mielipiteensä, sukeutui tästä
valtio-sääntötaistelu. joka 1911 päättyi siten, että
ylihuone menetti kaiken valtansa verokysymyksissä
ja lainsäädäntöasioissa sai tyytyä väliaikaiseen
veto-oikeuteen. L. on tätä nykyä (1912)
vapaamielisen ministeristön ehkä huomattavin jäsen;
hän on uudistanut vanhan vapaamielisyyden
antamalla sille sosiaalireformatorisen suunnan,
jonka luonteenomaisimpia ilmauksia on v:n 1911
työ väen vakuutuslaki. ./. F.
Lloyd’s register of british and foreign
ship-ping [loidz redzistarav brilis 3nd forin sipir]J,
maailman suurin laivanluokituslaitos (ks.
Laivanluokitus), sijaitsee Lontoossa: erosi 1834
L 1 o v d’s-vakuutusyhdistyksestä itsenäiseksi
laitokseksi; julkaisee 1 p. heinäk. joka vuosi
re-kisterikirjan (sen lisäksi julkaistaan joka 14:s
päivä suplementti), joka sisältää luettelon
kaikista maailman kauppa-aluksista, joiden
kantavuus on 100 rekisteritonnia brutto ja enemmän,
sekä mikäli mahdollista täydelliset tiedot
jokaisen laivan nimestä, merkkikirjaimista,
päälliköistä, aineesta, luokituksesta j. n. e. Laitos on
laatinut laivanrakennussääntöjä, joiden mukaan
sen tarkastajat arvostelevat ja luokittavat
laivat. ja se ottaa myöskin valvoaksensa sekä
laivojen että koneiden ja höyrypannujen
rakentamista. V. 1911 oli Lloyd’s registerissä luokitet
tuna 10.400 laivaa; sen jälkeen tuli Bureau
Vé-ritas-laitos. 4.936 laivaa ja Germaniseher Lloyd.
2,698 laivaa. J. F.
Loa (esp. = ylistys t. ylistyslaulu), pieni
esinäytös. joka Espanjassa muodosti
autos-näytel-mien, ja 17:nnen vuosis. alkuun asti
comedias-näytelmien johdannon. Muodoltaan l:t
jakautuvat monologeihin ja vuoropuhelun-muotoisiin
pikkukappaleisiin. Edellisten yhteys seuraavaan
kappaleeseen oli jotenkin löysä, ja ne sisälsivät
tekijän, kappaleen, yleisön tai kaupungin
ylistystä, jonkun ilveilyn selostuksen, jonkun
allegorian. ja päättyivät aina anomalla yleisön
mielenkiintoa. Jälkimäinen l:n laji oli
jonkunmoista valmistelua tai johdantoa itse näytelmään.
j. n-i.
Loanda floàda], oik. Sao Paulo de L., kaupunki
Afrikan länsirannikolla, Portugalille kuuluvan
Angolan pääkaupunki; 20,100 as. (1898), joista
eurooppalaisia enemmän kuin missään muussa
Länsi-Afrikan kaupungissa. Ylempänä olevassa
kaupunginosassa on useita hallinnollisia
rakennuksia. Ilmasto on sangen epäterveellinen.
Satamaa suojaa matala hiekkasaari. Säännöllinen
höyrylaivayhteys Lissaboniin, Liverpooliin ja
Hampuriin; uiva telakka. Merenalainen kaapeli
Eurooppaan ja Etelä-Afrikkaan. N. ’/i siirtomaan
kaupasta käy L:n kautta. Rautatie sisämaahan.
— L. perustettiin 1576 ja on kuulunut
Portugalille siitä pitäen, paitsi 1640-48. jolloin se oli
hollantilaisten hallussa. Kaksi vuosisataa se oli Por
tugalin Länsi-Afrikan ja Brasilian välisen orjakau
pan keskus ja oli silloin kukoistava. E. E. K.
Loango. 1. Alue Länsi-Afrikassa, ulottuu 2"
Kongojoen suusta pohjoiseen ilman määrättyä
rajaa sisämaassa. Metsäinen, epäterveellinen maa
nousee rannikolta pengermäisesti. Asukkaat,
ba-fiotit 1. bakongot, ovat bantuneekereitä. Tuotteet
palmuöljy ja kautsukki. Alueen pohjoinen osa
kuuluu Ranskan Kongoon, eteläisen omistaa
Portugali (Kabinda). — L. kuului jonkun aikaa
Kongon neekerivaltioon, tuli 1500-luvun lopulla
itsenäiseksi, hajosi sitten moneen
pikkuruhtinaskun-taan. Orjakauppa kesti täällä kauemmin kuin
muualla Länsi-Afrikassa. — 2. Satamapaikka
L:ssa, Banskan alueella, Banskan Kongon
lounaisosan huomattavin kauppapaikka. Jo 1600-luvulla
tänne perustettiin kauppa-asemia, lähelle L:n
neekerivaltion pääkaupunkia Bualia. L:n ollessa
mahtavimmillaan siinä oli 15,000 as. E. E. K.
Lobanov f-bä’-], Aleksej Borissovits.
ruhtinas L.-R o s t o v s k i j (1825-96), ven.
valtiomies. oli lähettiläänä Konstantinopolissa 1859-63
ja 1878-79. Lontoossa 1S79-82, Wienissä 1882-95:
oli 1868-78 sisäasiainministerin apulaisena; tuli
1895 Giersin jälkeen ulkoasiainministeriksi; sai
sain. v. Ranskan ja Saksan kannattamana
aikaan. että Japanin täytyi luopua Simonoseki’n
rauhassa Kiinalta saamastaan Liautungin
niemimaasta; tunnettu myöskin historiantutkijana.
Lobatsevskij [lobatse’rski], Nikolai
Iva-novits (1793-1856). ven. matemaatikko, luki
matematiikkaa Kasaanin yliopistossa ja tuli
suoritettuansa tutkintonsa assistentiksi 1814 ja kaksi
vuotta myöhemmin ylimääräiseksi professoriksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
