- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1069-1070

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lobe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1069

Lobe—Locke

1070

Hiin oli 1823-40 vakinaisena matematiikan
professorina ja 1827-4G sitäpaitsi yliopiston
rehtorina. L. on samaan aikaan kuin Bolyai (ks. t.)
ottanut Euklideen geometrian aksiomit
kriitillisen tarkastuksen alaisiksi ja näyttänyt, että
voidaan perustaa geometria näihin aksiomeihin,
lukuunottamatta yhdensuuntaisuusaksiomia
(Euklideen Videttä postulaattia). L:n geometriassa
otaksutaan, että kolmion kulmain summa on
pienempi kuin kaksi suoraa. Siten rakennettua
geometriaa L. sanoi imaginaariseksi
geometriaksi, sittemmin p a n g e o m e t r i a k s i.
Tutkimuksensa L. yhdisti teokseensa
,.Pangéo-inétrie ou précis de géométrie fondée sur une
théorie générale et rigoureuse des parallèles"
(1855). Sitä ennen hän oli kirjoittanut samasta
aineesta teoksia m. m. saksaksi „Geometrische
Untersuchungeu zur Theorie der Parallellinieu"
uimisen julkaisun (1840), joka oli tarkoitettu
vetämään geometrien huomiota hänen
tutkimuksiinsa. — L:n teokset Kasaanin yliopisto on
julkaissut (1883-86, 2 nid.). [Elämäkertoja: N. F.
Lobatsevskij. F. Engel, 1899.] f . S:n.

Lobe ]ö], Johann Christian (1797-81),
saks. musiikkiteoreetikko. Toimi musiikkikoulun
johtajana Weimarissa 1842-46, siirtyi sieltä
Leipzigiin. Toimitti musiikkilehteä ..Allgemeine
Musikalische Zeitung" 1846-48". Pääteos:
„Sävellys-oppi" (1-4. 1850-67, Kretzschmarin uudistama
1884-87). Sävelsi oopperoita y. m. I. K.

Lobelia, kasvisuku Campanulacece-heimosaa., n.
200 lajia yrttikasveja, joilla on vastakohtainen
teriö ja yhdispontinen hetiö. Meillä 1 laji
L.dort-mannia, nuottaruoho, hiekkapohjaisissa
järvissä suuressa osassa maatamme esiintyvä
vesikasvi, jonka lehdet ovat tiheässä ruusukkeessa
veden alla, sinivalkeat kukat tertussa
vedenpinnan yläpuolella vanan latvassa. — Yleiseen
viljelty tarhalobelia (L. erinus) samoin kuin
harvinaisemmat L. fulgens ja L. splendens ovat
meksikkol. lajeja. J. A. W.

Lobelius
ë’-/ 1. de L’O b e 1. Matthias
(1538-1616). belg. kasvitieteilijä, lääkäri, [-kuollessaan Englannin ..kuninkaallinen kasvitieteilijä".
Retkeili laajalti Keski-Euroopan maissa ja oli
en-simäinen, joka yritti ryhmittää sen ajan
tunnetut kasvit määrättyihin ryhmiin. Teoksia:
„Plan-tarum seu stirpium historia" (1576), ..Plantarum
seu stirpium icones" (1581), „Stirpium
illustra-tiones" (1655). J. A. IV.

Lobkowitz
vitsj (tsek. Lobkowic), vanha
bööm. aatelissuku, jonka jäseniä vielä on olemassa
Itävallassa ja Baierissa. 1. Wenzel (tsek. [-Väc-tav) Eusebius (1609-77), L:n ruhtinas, itäv.
ministeri, otti osaa kolmikymmenvuotiseen
sotaan, tuli 1647 sotamarsalkaksi ja 1669 Leopold
f:n johtavaksi ministeriksi; harrasti hyvien
suhteiden ylläpitämistä Hanskaan ja hallitsijan
itsevaltiuden vahvistamista Itävallassa ja Unkarissa,
missä hän verisesti kukisti erään kapinan; joutui
1674 epäsuosioon.

2. Georg (tsek. Jiri), K r i s t i a n (1835-1908),
L:n ruhtinas, Raudnitzin herttua, itäv.
poli-tikko; oli Böömin maapäiväin ja Itävallan
valtakunnanneuvoston edustajahuoneen jäsenenä ja
varapresidenttinä sekä Böömin
vlimaamarsalk-kana; esiintyi klerikaalis-tsekkiläismielisen
böö-miläisen tilanomistaja-aatelin johtajana
taistelussa saksalaisia vastaan. ./. F.

Lobnor ks. L o p n o r.

Lobositz [-ts], Pohjois-Böömissä oleva kau
punki, jossa lokak. 1 p. 1756 Fredrik Suuren
johtamat preussilaiset (30.000) voittivat
sotamarsalkka kreivi Brownen komentamat
itävaltalaiset (33,000). Voittajain mieshukka 11,4%,
voitettujen 9,i %. Taktillinen arvo l,i. -Iskm-,

Lobuläärinen ks. Lobäärinen.

Lobäärinen. Useat rauhaset sekä keuhkot ovat
jaetut muutamiin suurempiin osiin n. s.
lohkoili i n (lohi), joita erottaa toisistaan vahvat
sidekudoksen muodostamat väliseinät. Toisinaan eri
lohkot ovat osittain toisiinsa kiinnikasvaneet,
toisinaan melkein kokonaan erillisiä. Nämä lohkot
voivat vielä jakautua, niinikään sidekudoksen
muodostamain väliseinäin erottamiin
liuskoihin (lobuli). Tämän ominaisuutensa vuoksi
mainittuja elimiä nimitetään lobäär isiksi 1.
lohkoisiksi tai lobuläärisiksi 1.
liuskaisiksi. Y. K.

Locarno [ a’-], saks. Luggarus, kaupunki
Etelä-Sveitsissä. Ticinon kanttonissa Lågo Maggioren
pohjoisrannalla; 3,603 as. (1900), melkein
poikkeuksetta italiankielisiä. Ilmasto lauhkea,
terveellinen, kasvullisuus puolitroopillinen. Suuret
määrät kylpyvieraita (n. 4,000 v:ssa) saapuu tänne
terveyttään hoitamaan. L:oon haarautuu rata
S:t Gotthardin-radasta. Melkoinen teollisuus,
vilkas kauppa. (E. E. K.)

Loccenius [loksë’vius], Johannes
(1598-1677), ruots. historioitsija ja oikeusoppinut, oli
syntyisin Holsteinista ja kutsuttiin 1627
historian professoriksi Upsalan yliopistoon. Siirtyi
1634 oikeusopin professoriksi, tuli 1648 yliopiston
kirjastonhoitajaksi ja 1651 valtakunnan
historioitsijaksi. L. oli aikoinaan kuuluisimpia
jaete-vimpiä tiedemiehiä Ruotsin valtakunnassa. L:n
lukuisista julkaisuista ovat ensi sijassa
mainittavat ,,Historia rerum Suecicarum" (1654) ja
„An-tiquitates Sueo-Gothicæ" (1647). K. G.

Loch [loit], järven tai vuonon nimi
Skotlannin ylämaissa.

Loch Lomond ks. L o m o n d.

Lochner (Lochener), Stephan (k. 1451),
saks. taidemaalari: Kölnin koulun huomattavin
mestari. Pääteos Kölnin tuomiokirkossa oleva
n. s. ..Dombild" (kultapohjalle maalattu iso kolmi
osainen siipialttari, jonka keskikuva esittää
„Ku-ninkaiden kumarrusta"). Tässä keskiajan
kauneimmassa saks. hartauskuvassa yhtyvät
sopu-sointuisesti ylhäinen tunteen hienous ja terve
todellisuudentaju. Muut „mestari Stephanin"
nimessä kulkevat maalaukset, joista huomattavin
on pieni taulukuva ,,Madonna ruusutarhassa"
(Kölnin Wallraf-Richartz-museossa) ovat joko
hänen itsensä tekemiä tai hänen koulukuntansa,
joka Saksassa muodostaa siirrynnän
ihanteellis-goottilaisesta tyylistä van Eyckien alkamaan
uudenaikaiseen realismiin. E. R-r.

Lochteå ks. Lohtaja.

Locke flok], Jolin (1632-1704), engl. filosofi,
kokemusperäisen filosofian merkillisimpiä
edustajia, syntyi 29 p. elok. 1632 Bristolin tienoilla,
harjoitti opintoja Oxfordissa aikoen ensin pa
piksi, mutta valitsi sitten lääkärintoimen
am-mattialakseen. Sen ohessa häntä varhain käytet
tiin valtiollisissakin toimissa; hän oli esim.
1665-66 Saksassa erään valtiollisen lähetystön sihtee
rinä. V:sta 1666 alkaen L. oli läheisissä suhteissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0577.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free