- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1071-1072

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lobe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1071

Lockout—Lockroy

1072

valtiomieheen lörd Shaftesburyyn, tämän
lääkärinä ja yksityissihteerinä sekä hänen poikansa
ja pojanpoikansa
kasvattajana. Vv. 1675-79 L.
oleskeli heikon terveytensä
vuoksi Ranskassa,
etupäässä Montpellier’ssä.
Shaftesburyn jouduttua
inaanpakoon L:nkin oli
pakko lähteä v. 16S3
Alankomaihin; sieltä hän
palasi Englantiin vasta 1689,
vallankumouksen
tapahduttua. Sen jälkeen L.
vaikutti kirjoituksillaan
suuresti siihen Englannin
rahalaitoksen uudistukseen,
joka pantiin toimeen v.
1696, ja oli muutenkin
sangen vaikuttavassa
asemassa, m. m. kauppa-asiain
ja siirtomaiden neuvoston jäsenenä. L. eli v:sta
1691, naimaton ja yksinäinen kun oli.
enimmäkseen Masham nimisen perheen luona Essexissä,
missä kuoli 28 p. lokak. 1704.

Vasta iäkkäänä L. esiintyi kirjailijana. Hänen
filosofinen pääteoksensa, „Essay coneerning
hu-man understanding", jota hän oli kirjoitellut noin
20 vuoden kuluessa, ilmestyi 1690. Sam. v. hän
julkaisi valtio-oikeudellisen teoksen „Two
treati-ses on government", joka on senaikuisen
vapaamielisen valtiollisen ajatussuunnan kuvaavimpia
ja vaikuttavimpia ilmauksia, vv. 1689-92 kolme
„kirjettä suvaitsevaisuudesta" (ensimäisen
latinaksi, jälkimäiset englanniksi, 4:s, joka on
jäänyt katkelmaksi, painettiin hänen kuolemansa
jälkeen). V. 1693 ilmestyi huomattava
kasvatusopillinen teos ,.Thoughts on education", 1695
vapaamielistä kristillisyyttä puolustava
„Reason-ableness of christianity".

L:n filosofinen pääteos on tutkimus
inhimillisen tiedon lähteistä ja luotettavuudesta. Ensiksi
L. ottaa todistaakseen, ettei sielussa ole mitään
synnynnäisiä mielikuvia eikä periaatteita: ei
myöskään esim. Jumala-aate eivätkä siveelliset
perusohjeet ole synnynnäisiä, kuten monet
filosofit ovat väittäneet. Ihmisen tajunta on, hänen
syntyessään maailmaan, tyhjä, ikäänkuin
,.kirjoittamaton taulu". Kaikki ne lukemattomat
mielikuvat, joita sielussamme on. ovat saaneet
alkunsa kokemuksesta. Se antaa välittömästi
ihmiselle yksinkertaisia mielikuvia, joita
vastaanottaessaan tajunta on passiivinen. Niinpä
ulko-havainto eli „sensatsioni" ruumiillisten aistimien
välityksellä antaa sellaisia yksinkertaisia
aistillisia mielteitä kuin esim. valkoinen, punainen,
kimakka ääni, makea, lämmin, kova, pehmeä.
Mutta paitsi „sensatsionia" on toisellaistakin
kokemusta, nim. sisällinen eli sielullinen havainto
(„reflection"), jonka avulla sielu „kääntyy
itseänsä kohti" ja tajuaa omia toimintojaan ja
si-sällisiä tilojaan; siten koemme välittömästi mitä
esim. ajatus, ilo, halu ovat. Kun tajunta on
saanut yksinkertaisia mielteitä, niin se voi omalla
itsetoiminnallaan monella tavalla yhdistellä ja
vertailla niitä sekä siten muodostaa hyvin
lukuisia mielikuvia. M. m. se muodostaa substanssin
eli olion käsitteen. Kun huomaamme, että
muu-iamat määrätyt aistilliset ominaisuudet pysyväi-

sesti ja säännöllisesti näyttäytyvät yhdessä, niin
oletamme ehdottomasti, että ne ovat yhden
pysyväisen esineen eli substanssin ominaisuuksia :
sillä emme osaa ajatella, että aistilliset
ominaisuudet olisivat olemassa itsekseen, ikäänkuin
häilyen ilmassa. Mutta mitä substanssi oikeastaan
on, sitä emme L:n mielestä voi tietää. Emme siis
tunne aineen emmekä hengen olemusta, vaan
ainoastaan muutamia niiden vaikutustapoja.
Muodostamme vielä ehdottoman ja äärettömän
substanssin, s. o. Jumalan, aatteen. Sekin on
kehitetty kokemuksen antamista mielikuva-aineksista.
Ajattelemme tietoa, valtaa y. m. arvokkaita
ominaisuuksia ylennetyiksi äärettömiin ja
yhdistetyiksi yhteen olentoon. Jumalan olemassaolo
on L:n mielestä todistettavissa kokemusperäisesti,
koska täytyy olla olemassa riittävä syv. joka on
tuottanut maailman eli kaiken äärellisen
olevaisen. — L. erottaa kolme tiedon astetta: 1)
Intuitiivinen tieto käsittää ne totuudet, jotka ovat
välittömästi ilmeiset ajatuksellemme. Intuitiivisesti
käsitämme matemaattiset ja loogilliset aksiomit
sekä omien sieluntoimintojemme olemassaolon. 2)
IVmonstrat ii vista tietoa ovat ne totuudet, jotka
voidaan näyttää toteen sitovilla todistuksilla,
niinkuin esim. matematiikan oppijärjestelmä. Samoin
todistettavissa on L:n mielestä Jumalan
olemassaolo sekä sivevsopin pätevyys ja sen ohjeet. 3)
Kaikki ,.sensitiivinen", ulkohavaintoon perustuva
tieto on oikeastaan vain todennäköisyyttä eli
luuloa. Esim. ulkomaailman ja muiden ihmisten
olemassaolosta meillä ei ole ehdotonta varmuutta,
vaan ainoastaan hyvin vahvoihin ja moniin
to-dennäköisyysperusteisiin nojautuva luulo.
Varsinaisen tiedon ala on siis kovin rajoitettu. Mutta
moniin yhtäpitäviin kokemusperusteisiin
nojautuva todennäköisyys voi monessa tapauksessa
kasvaa niin vahvaksi, että jokainen tervejärkinen
ihminen käytöllisessä elämässä katsoo sen tiedon
veroiseksi ja toiminnassaan sitä ehdottomasti
noudattaa.

L. on uuden ajan empiristisen filosofisen
oppisuunnan päämies. Hänen oppinsa on pääasialli
sena perustuksena valistusaikakauden
filosofiseen oppikehitvkseen Englannissa ja Ranskassa:
Saksaankin se tuntuvasti vaikutti. Hänen
tieto-oppiaan kehittivät teräväjärkisesti Berkeley ja
Hume (ks. n.). Ranskassa varsinkin Condillac
kehitti sitä sensualis miksi (ks. t.). s. o. siksi
opiksi, että koko sielunelämä johtuu yksinomaan
aistimuksista eli on vain ..muuntuneita
aistimuksia". L:n omaa kantaa ei ole kumminkaan
sensua-lismiksi sanottava, vaan ainoastaan empirismiksi,
kokemusfilosofiaksi. - L:n koottujen teosten
paras painos lienee Law’n toimittama v:lta 1777.
Selityksillä varustetun „Essay"n painoksen
julkaisi Fraser 1894. [Fox Bourne. ..Life of J. L."
12 os. 1876): Fowler, ,.L." (1880): Fraser. ,.L."
(1890): Fechtner, ,.J. L.. ein Bild aus den
gei-stigen Kämpfen Englands im XVII Jahrh."
(1898).] ’ A. Gr.

Lockout [loka’ut] (engl.), työnsulku (ks. t.).

Lockroy [lokkrua’], Édouard Étienne
Antoine (s. 1838). otti 1860 osaa Garibaldis
Sisilian-retkeen. valittiin 1871 eduskuntaan, jossa
liittyi äärimmäiseen vasemmistoon; oli
kauppa-ja teollisuusministerinä 1886-87. Pariisin
maailmannäyttelyn ensimäisenä järjestäjänä 1889.
opc-tusasiainministerinä 1888-89. meriministerinä

John Locke.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0578.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free