Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lockyer ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1075
Loeb—Logaritmi
1076
jokeen Neraan laskevan Ludkan varrella
Varsovasta lounaiseen; 395,670 as. (arv. 1909),
Venäjän kuudes kaupunki. — L. on Venäjän
huomattavimpia kehruu- ja kutomoteollisuuskaupunkeja.
Teollisuuden perustivat 1800-luvun
alkupuoliskolla tänne siirtyneet saksalaiset, joiden hallussa
yhä suurimmat liikkeet ovat: 1900 oli asukkaista
n. 40 °/c saksalaisia ja 22 % juutalaisia.
Suorastaan ameriikkalaismaineu on L:n teollisuuden
kehitys ollut 1870-luvulta alkaen (1872 50.000 as).
Pääteollisuus on puuvillanvalmistus; suurin osa
kuvernementin puuvillatuotteista (1910
arvoltaan 344.1 milj. mk.; kolmas Venäjän
puuvilla-teollisuuskuvernementeista) tulee L:sta. Toisella
sijalla on villateollisuus, joka täällä on Venäjän
kukoistavin (Petrokovin kuvernementin
villateol-lisuuden tuotanto 1910 218 milj. mk., ensimäinen
Venäjällä). Paitsi näitä L:ssa on silkki-,
rauta-ja konetehtaita. — Rautatie kolmelle suunnalle.
L. mainitaan jo 1332; 1820 siinä oli 799 as.
E. E. K.
Loeb [loi], Jacques (s. 1859), saks.-amer.
biologi, oli 1900-07 professorina Chicagossa,
1907-10 Berkeleyssä. 1910:stä
Rockefeller-yliopis-tossa New Yorkissa. L. on tutkinut m. m.
aivojen fysiologiaa, tropismeja, suolojen ja sähkön
fysiologista vaikutusta, tehnyt kokeita
sekasikiöiden kehittämiseksi ja keinotekoisella
hedelmöittämisellä. Erittäinkin viimemainitut kokeet ovat
herättäneet ansaittua huomiota. L. on saanut
eräiden merisiilien munat kehittymään sikiöiksi
ilman edelläkäypää hedelmöittämistä siittiöillä,
antamalla eräiden kemiallisten aineiden niihin
vaikuttaa. Näillä ja useilla muilla
tutkimuksillaan L. on tahtonut todistaa, että eläinruumiissa
tapahtuvat elolliset ilmiöt ovat samanlaatuisia,
s. o. fysikaalis-kemiallisia, kuin epäorgaanisessa
luonnossa tapahtuvat. L:n kirjoituksista
mainittakoon: ..Comparative physiology of the brain"
(1903), „Studies in general physiology" (1905).
..Dynamik der Lebensersclieinungen" (1906),
.,Untersuchungen über künstliche
Parthenoge-nese" (1906), ,.Die cliemische
Entwicklungserre-gung des tierischen Eies" (1909).
Loenbom [lönbum], Samuel (1723-76), ruots.
historioitsija, vihittiin 1755 Upsalassa maisteriksi
ja nimitettiin 1759 kunink. kirjaston ja
valtio-arkiston ylim. amanuenssiksi, jossa
vaatimattomassa asemassa hän sitten oli kuolemaansa asti.
L. oli ahkera historiantutkija ja kokoilija ja on
painosta julkaissut tutkimukselle tärkeitä teoksia,
joista tässä mainittakoon: „Magni Stenbocks
lefverne" (4 os., 1757-65), „Historiska
märkvär-digheter tili upplysning af svenska häfder" (4 os.,
1767-68), ,.Anekdoter om namnkunnige svenske
män" (3 os.. 1770-75), ,.Lefvernesbeskrifning öfver
Sigfr. Ar. Forssius" (1772). K. G.
Loewe [ o-], Karl (1796-1869), saks. säveltäjä
ja laulaja, Turkin oppilas. Toimi Stettinissä
kapellimestarina 1821-66. Yleisesti tunnetut ovat
L:n balladit: niissä liän on luonut omintakeisen
sävellysmuodon, käyttämällä eepillistä pääaihetta,
joka pitää koossa runollisen sisällyksen vaatimat
moninaiset vaihtelut. Sävelsi myös 16 oratoria,
5 oopperaa, sinfonioja, jouliikvartetteja,
sonaatteja y. m. Julkaisi laulun, pianonsoiton ja
soinnutuksen oppikirjoja sekä kirkkomusiikin oppaan
(1851). [Runze, .,Karl L." (1903).] 1. K.
Lofoten-saaret imskand. Löfötr = ilveksen
jalka), saariryhmä Norjan länsirannikolla,
napapiirin pohjoispuolella, ulottuu rannikon suuntaan
’90 km pitkänä jonona, jonka mantereesta erottaa
Vestfjordin lahti. Saaret ovat idästä lukien:
Ost-vaago (522 km2), Gimso, Vestvaagø (414 km2),
Flakstadø, Moskenesø. Værn ja Røst; 1.211 km2.
22.775 as. (1910). L. ovat vuorisia
(Higravstin-derne Østvaagollä 1,052 m), jyrkkärantaisia, vuo
norikkaita. Toisistaan niitä erottaa salmet, joi
den kautta vuorovesi voimakkaana virtana
tulvii; tunnettu on varsinkin mahtava Mosken
strum (tarujen Malstrøm) Moskeneson
eteläpuolella. Vaikka ilmasto on lauhkea (Rostillä v:n
keskilämpö -j-4.8°C), ei maanviljelys ole
minkään-arvoinen; karjanhoito menestyy paremmin, mutta
vallitseva elinkeino on kuitenkin kalastus.
Sitä on jo ikimuistoisista ajoista harjoitettu
matalikoilla Vestfjordin länsirannalla. Sinne näet
kevättalvella suunnattomat turskaparvet
saapuvat kutemaan, suuremmat kuin missään muualla
Norjan rannikoilla ja kalastajia kerääntyy sinne
suuret joukot, joskus yli 30.000. Kalastuskausi
kestää tammikuusta huhtikuun puoliväliin. Vv.
1900-09 kalastajain luku on vaihdellut
18,000-22,736 ja kalansaalis 8,4 milj.-18.- milj. kpl.
turskaa; kalastaja-alusten luku on ollut 4.000-5,500.
V. 1909 kalastaja-aluksia oli 4,476 (joista 216
moottori- tai höyryalusta), kalastajia 20,346,
saalis 16.8 milj. turskaa, saaliin arvo oli 9,e milj.
mk. (numerot koskevat L:n varsinaista
tarkas-tuspiiriii ja kalastuskautta; ulkopuolella niitä
L:ssa on pyynti myös melkoinen). — Josku6
L:iin luetaan sen koillispuolella oleva Vesteraa
lenin saariryhmä, molemmat yhdessä muodostavat
Nordlands amtiin kuuluvan poliisipiirikunnan.
E. E. K.
Lofsdal
Cl-[. 1 ’/i manttaalin suuruinen ratsu
velvollinen säteri Stor-Tervon saarella Paraisten
pitäjässä. Laivaliike Turusta. — Tila kuului 1600
luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolella (ainakin
v:een 1739 saakka) von Stand- 1. [-Standen-suvulle. V. 1745 sen omisti eräs luutnantti Dela
well. 1700-luvun lopulla se oli presidentin leski
Lagerborgin ja hänen jälkeensä professori Hele
niuksen hallussa. 1800-luvulla sen omistivat
kamarineuvos A. J. Winter. v:sta 1819 hänen vä
vynsä presidentti Procopé ja v:sta 1856 tämän
vävy lehtori E. T. F. Reuter, jonka lesken
hallussa tila nykyään on. A. Es.
Logaoidinen säe (kreik. logaoidiko’n < lo’gos
= puhe, aoidë’ = laulu), kreik. metrillisen teorian
mukaan daktylinen säe, jonka alussa tai lopussa
esiintyy trokeita, tai anapestinen, jonka alussa
tai lopussa on jambeja. — Uudella ajalla on
1.-nimeä väärin ulotettu sellaisiinkin antiikkisiin
sä-keisiin. joissa näennäisesti vaihtelee daktyleja ja
trokeita tai anapesteja ja jambeja, mutta joissa
itse asiassa on synkopeerauksen kautta
jambi-dipodioista syntyneitä khoriambeja tai näiden
toisintomuotoja; sellaisia vale-logaoidisia säkeitä
ovat glykonilainen säe, Asklepiadeen säkeet,
al-kaiolainen ja sappholainen hendekasyllabos y. m.
Logaritmi (kreik. logos = sana, suhde, ja aritli
mo’s = luku). Luvun 1. on eksponentti, joka osoit
taa, mihin potenssiin toinen edeltäpäin määrätty
luku n. s. k a n t a 1 u k u on korotettava, että
saataisiin ensinmainittu luku. Olkoon kantaluku
a, luku, jolle 1. on otettava, b ja tämän 1. x, niin
saadaan yhtälö ««•=&. Lukua b sanotaan l:n x
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
