- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1083-1084

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lohi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1081

Lohi

1083

sivuilla niillä on 8-10 isoa. poikittaista,
pitkän-pyöreätä tummaa täplää. — Kolmantena
kesäkautena. joskus jo toisenakin, poikaset
alkavat vaeltaa meriin, useimmiten tulvaveden
mukana. Tällöin tapahtuu myös värin vaihdos,
tumma poikasväri katoaa, ja hopeanhohteinen
vaelluspuku tulee sijalle. Meressä ollessaan meri
l:t nopeasti kasvavat ja lihovat. Niistä onkin
tullut sillejä (silakoita), kilohaileja ja
tuulenkaloja ravinnokseen käyttäviä petokaloja ja
todennäköisesti meri-1 :t ovat näihin aikoihin
myös sangen ahnaita. Vähin meilläkin tehdyistä
merkitsemiskokeista päättäen meri-l:t eivät
yleensä vaeltane varsin kauas syntymäjokensa
suulta merelle päin. Kuitenkin on todistuksia
siitä, että m. m. Oulujokeen on noussut
Born-holmin luona Itämeren eteläosissa oleksinut
meri-1. Todennäköistä on myöskin, että meri-1.
saapuu takaisin samaan jokeen, mistä se on
laskeutunutkin. Sitä todistaa m. m. eri lohijokien
lohien erilainen, pysyvä laatu y. m. seikat.
Meri-l:t eivät myöskään viipyne varsin kauan meressä,
ennenkuin ensikerran lähtevät nousumatkalleen.
Arvellaan niitten usein jo vuoden tai parin
kuluttua nousevan, silloin n. 3-4kg:n painoisina
..kosseina". Täysinkasvaneet meri-1 :t ovat meillä
keskimäärin n. 1 m:n pituisia ja painavat noin
7,5-11 kg, mutta melkoista suurempiakin saadaan.
Kun meri-l:sta meillä esim. Oulu- ja Kemijoen
kalastuspaikoillakin maksetaan 3 mk. 30 p.
kg:lta (1012), on isonlaisen kalan raha-arvo jo
sielläkin melkoisen suuri. 30-40 mk. —
Laatokassa, samoinkuin Äänisjärvessä ja
Vänern-jär-vessä Ruotsissa, esiintyy meri-1 :n muunnos, joka
nousee jokiin (Laatokasta Vuokseen), mutta joka
ei vaella mereen.

Muille lohen suvun (Salmo) kaloille on
ominaista, että ensimäisen kiduskaaren
nielulisäk-keitä useimmiten on vähemmän kuin 17, että
van-nasluun etukappale on kolmiomainen ja
hampaal-linen, joskin hampaat vanhemmilla yksilöillä ovat
pudonneet pois, sekä että vannasluun muut
hampaat ovat joko molemmille sivuille siirrottavia tai
kahdessa rivissä. Eri lajien väliset erotukset
ovat varsin pieniä. Purolohella (S. [T.] fario)
ja sateenkaari raudulla (S. [T.J irideus) on
ruumiin sivuilla paitsi mustia täpliä myös punaisia,
joita jälkimäisiä ei ole taimenella (S. [T.J eriox
I. trutta) eikä järvilohella (S. [T.) lacustris).
Sateenkaari ra udun kutuaikana metallinhohtoiset
kyljet ovat aiheuttaneet lajin nimityksen. -—

Taimen on kuten merilohikin merestä jokiin
nouseva vaelluskala. Sen levenemisalue rajoittuu
kuitenkin vain Pohjan- ja Itämereen sekä niihin
laskeviin jokiin. Meillä sen esiintyminen on
samanlainen kuin meri-1 :n. Taimenen matkat
merissä ovat lyhyemmät kuin merilohen. Jokiin se
suuremmin määrin nousee myöhemmin kuin
meri-1., meillä varsinkin syyskesällä ja syksyllä. Sen
kutu tapahtuu todennäköisesti myöhemmin,
luultavasti varsin myöhään syksyllä, ehkäpä vasta
talvella. Kutuajasta ei ole täyttä selkoa.
Pääasiallisesti taimenen kehitys mätimunasta
täysikasvuiseksi on samanlainen kuin meri-1 :n. Yleensä
taimenet ovat kooltaan 50-70 cm ja painavat 2-3
kg; monasti saadaan kuitenkin 10:kin kg:n
painoisia. Taimenen kauppa-arvo on lähes puolta
pienempi kuin meri-1 :n.

Järvilohi on hyvin taimenen kaltainen, ero-

ten siitä vain siinä, että suupielet ulottuvat sil
mäin taakse, että hampaat ovat isommat ja väri
tummempi. Järvi-1. esiintyy meillä kaikissa
isommissa, yleensä hiukan karunpuoleisissa järvissä
sekä varsinkin niiden välisissä koskissa ja
virtapaikoissa, joissa se myös kutee. Paitsi meillä,
Skan-dinaaviassa ja Brittein-saarilla järvi-1. esiintyy
myös Keski-Euroopan alppi järvissä. Järvi-1. kutee
meillä lokakuun alussa, joskus syyskuun
lopullakin. Poikaset näyttävät kuoriutuvan jonkun
verran aikaisemmin kuin meri-1:n. Kuten tämä elää
myös järvi-1. nuorempana kalvoävriäisistä ja
hyönteisistä, mutta varttuneempana kaloista,
meillä etupäässä muikuista. Myöskin järvi-1. voi
kasvaa melkoisen suureksi, 10 jopa 12 ja 13 kg:n
painoiseksi. Purolohi asustaa kaiken ikänsä,
pitempiä vaellusretkiä tekemättä, puroissa ja pie
nemmissä joissa, meillä etenkin maan
pohjoisosissa ja Lapissa, muissa Euroopan maissa
etenkin vuoristopuroissa. Suuria yksilöitä on vaikea
erottaa järvi-1 ;sta. Puro-l:n pääasiallisimpana
ravintona ovat hyönteiset, minkä vuoksi se, ahne
kun on, on urlieilukalastajain erikoisesti suosima
kala. Puro-1. on tavallisesti vain 20-50 cm pitkä,
mutta voi sekin kasvaa 1 m:n pituiseksi. Puro-1.
kutee syys- ja lokakuulla sekä kehittyy muitten
lohien tapaan. Se on suuremmassa määrin kuin
muut lajit otettu viljelyksen esineeksi. Sateen
kaarirautu on kotoisin Pohjois-Ameriikan
Kalliovuorten virroista, joissa se esiintyy
Alaskasta Kaliforniaan saakka. Se tuotiin
1880-lu-vulla Eurooppaan viljelyskalaksi, on siellä pai
koitellen kotiutunut esiintyen ja lisääntyen
vapaanakin. Sateenkaarirautu on erikoisesti
huomattava siitä, että se kutee keväällä ja että sen
liha on valkoista (silti hyvänmakuista). Se
viihtyy parhaiten lämpimässä vedessä ja kasvaa
nopeasti. Lammikossa se kasvaa 4-5 kg:n, vapaana
tavallisesti vain kilon painoiseksi. Suomessakin
on sitä viljelty Evolla ja muualla sekä istutettu
myös vapaaseen veteen.

Nieriän sukuun (Salvelinus) kuuluvista
lajeista on ensi sijassa mainittava nieriä (S.
alpinus 1. salvelinus), joka pienien suomujensa
ja tummanvihreän, vaalea-, usein punatäpläisen
värinsä puolesta eroaa ennenmainituista
lohi-lajeista. Se esiintyy Jäämeressä ja siihen
laskevissa vesistöissä (siis myös Suomen Lapissa) sekä
jätekalana erinäisissä Fennoskandian,
Ison-Britannian ja Keski-Euroopan alppiseutujen järvissä,
meillä varsinkin Laatokassa, mutta myös
Hövtiäi-sessä (etenkin ennen sen laskua), Pielisjärvessä,
Pyhäselässä, Orivedessä ja Puruvedessä
(nykyisin miltei kokonaan hävinnyt) sekä Kitkajoen
vesistössä Kuusamossa. Se esiintyy myös
Äänisjärvessä. Nieriä on erikoisesti kylmän veden
kala. ollen purolohen kera korkeimpain
tunturi-järvien ainoa kala. Ei nouse virtoihin kutemaan
muualla kuin Lapissa, vaan kutee järvien kari
koissa. Kutuaika syys- ja lokakuussa. Syö
pienempänä kalvoäyriäisiä, suurempana kaloja.
Tulee (Laatokassa) tavallisesti n. 60 cm:n pituiseksi
ja 3-5 kg:n painoiseksi, mutta saavuttaa joskus
10:kin kg:n painon. Liha erikoisen punaista,
verraten laihaa. —- Ruho (S. huchoj on
Tonavassa (mereen vaeltamatta) asustava lohi, joka
voi tulla 2:kin m:n pituiseksi ja 30 jopa 50
kg:nkin painoiseksi. Euho kutee keväisin,
maa-lis-toukokuulla matala veti sillä, soraisilla pai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0584.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free