Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lohiarkku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1085
Lohiarkku—Lohjanjärvi
1086
koilla. SeD liha on lohikalaksi verraten
vähäarvoista. — Ameriikkalainen
puro-nieriä (»S. fontinalis) on kotoisin
Pohjois-Ame-riikan itäosasta, tuotu viljelyskalaksi Saksaan
1879 sekä sieltä sittemmin muihin Euroopan
maihin. Ruotsissakin se on menestynyt aina
Jämtlannissa saakka. Saksassa se on paikoin
kotiutunut vapaasti eläväksi kalaksi. Se nousee
järvistä jokiin ja kutee syksyisin. Kasvaa
kotimaassaan 4-5 kg:n painoiseksi, mutta painaa
tavallisesti vain 1,5 kg. Nieriän ja puronieriän
sekasikiöt (S. salvelivusxfontivalis), jotka ovat
syntyneet kalanviljelijäin toimesta, ovat suuren
kasvunopeutensa vuoksi lohenviljelijäin
..lihotus-kaloja".
Kokonaan ulko eurooppalaisista lohilajeista
mainittakoon Pohjois-Ameriikan suurissa järvissä
esiintyvä Christivomer namaycush (engl. lake
trout) niminen laji, jonka keskipaino on 7 kg,
mutta joka saattaa saavuttaa 40 kg:n painon,
edelleen Tyynen valtameren pohjoisosien tärkeä
lohisuku Oncorhynclius, jonka kalat ovat
kaukaisen lännen ja idän suurenmoisen
lohenkalastuksen esineinä. Tämän suvun, jonka tuntomerkkinä
on peräevän tavallista lukuisammat ruodot (yli
14 ruotoa; meikäläisillä lajeilla 12), tärkein laji
on kalifornialainen lohi 1. q u i n n a t
(O. tschawytscha). — Lohenkalastuksesta ks.
Kalastus, lolienviljelyksestä ks. Kalan mäti,
Kalanhaudonta, Lammikko viljelys,
Kalankuljetus ja Kalanistutus.
Kuvia ks. Kalat, liitekuvat Järvikaloja ja
Merikaloja. T. H. J-i.
Lohiarkku ks. Kalastus ja Kalatie.
Lohikoski, koski Tourujoessa Jyväskylän
kau-puugin koillispuolella, n. 1 km:n päässä
kaupungista; putouskorkeus 14 m. L:n rannalla Iv a
likaan paperitehdas (ks. t.) ja 3 myllyä.
Koskessa on 4 patoa ja tukinuittoränni.
L. H-nen.
Lohikäärme (Draco). 1. Tähtit. Pitkä,
kiemurteleva tähtikuvio pohjoisella
taivaanpallopuolis-kolla, osaksi Otavan ja Pohjantähden välillä.
Tähti y Draeonis, jota havaitessa Bradley keksi
aberratsionin. on toista suuruusluokkaa, muut
ovat pienempiä. Tähti a Draeonis,
spektroskooppinen kaksoistähti, oli napa- (pohjan-) tähtenä n.
v:eeu 2700 e. Kr. Ekliptikan pohjoisnapa on
tässä tähtikuviossa, ei kaukana tähdestä £
Draeonis, ja likellä sitä on Hugginsin tutkima
planetaarinen tähtisumu. II. R.
2. Eläint. ks. D r a e o.
3. Mytol. Taruhirviö, jolla kuviteltiin olevan
suunnattoman suuri suomupeitteinen
liskon-ruumis, siivet, etujalat, suuret kynnet, päässä
harja, korvat, hirvittävä katse ja myrkyllinen
hengitys. L.-tarujen muodostumista ovat
varmaankin edistäneet paleontologisen jättiläisliskon
löydöt. L. ajateltiin pyhien lähteiden tai
aarteiden vartijaksi, osaksi myöskin säänhaltiaksi.
Babylonialaisilla 1. oli kaikkea pahaa synnyttävä
alkukaaos, jonka Marduk voittaa. Raamatussa
1. mainitaan pimeyden hengeksi; keskiajalla se
esiintyy perkeleen, pakanuuden tai
Antikristuksen tunnuskuvana (l:n voittaa enkeli Mikael tai
Pyhä Yrjö). Romaanilaisessa tyylissä 1. esiintyy
koristeaiheena (usein yhdistettynä käärmeen,
jalopeuran ja lepakon ruumiin kera). L:n
luultiin öisin sähinällä kulkevan läpi ilman, tule-
van savupiipusta sisään ja tuovan aarteita. Ile
raldiikassa 1. esitetään sivulta kuvattuna, neli
jalkaisena ja lepakonsiivillä varustettuna.
Lohipato ks. Kalastus.
Lohja (ruots. L o j o). 1. Kunta, Uudenmaan
1., Lohjan kihlak., Lohjan nimismiesp. Kirkolle
Lohjan rautatienasemalta 3’/, km; L:n kuunan
rajain sisällä on lisäksi Gerkniisin (Kirkniemen)
asema ja Muijalan ja Virkbyn pysäkit.
Pinta-ala 258,9 km3, josta viljeltyä maata 7,126 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 567 ha) (1910).
Manttaalimäärä 92,jij«, talonsavuja 157, torpan
savuja 198 ja muita savuja 325 (1907). 8,08(1
asukasta, joista ruotsinkielisiä 2,020 (1912);
1.468 ruokakuntaa, joista maanviljelystä pää
elinkeinonaan harjoittavia 735 (1901). 839 lie
vosta, 3,432 nautaa (1910). — Kansakouluja 13,
joista 4 ruotsink. (1913). Kasvatuslaitos poikia
varten, sekä samanlainen tyttöjä varten. — Loh
jan piirin piirilääkärin asuinpaikka;
kunnanlääkäri; kunnaneläinlääkäri; kunnansairaala:
apteekki. Lohjan säästöpankki ja pienempi ruots.
säästöpankki(„Kyrkstad sparbank"). —
Teollisuuslaitoksia: Lohjan selluloosatehdas (omist. kamari
herra llj. Linder) ; kalkkitehdas (omist. P.
Forsström); Lohjan ja Kyrkstadin höyrysahat;
Jöns-bölen lasitehdas. SOL-hemin puutarhalaitos.
-Yksityinen sähkörautatie Lohjan asemalta
selluloosatehtaalle Lohjanjärven rantaan, kulkee
L:n kirkonkylän sivuitse (omist. kamariherra
Hj. Linder; avattiin yleiselle liikenteelle 13 p.
maalisk. 1912). — Muinaislöytöjä: kivikauden
esineitä löydetty lähes 200 kpl.; 5 tuluskiveä
vanhemmalta rautakaudelta. — Historiallisia
muistoja: vanha kivikirkko (rak. 1300-luvulla); sitä
koristavat ai seeco-maalaukset v:lta 1510-22
(nämä maalaukset uusittiin valtion
avustuksella 1886 ja 1889, E. Nervanderin johdolla), (ks.
K a 1 k k i m a a 1 a li s.) — Vanhoja
herraskarta-noita: Laakspohja (Laxpojo), Moisio. Paloniemi.
Vaanila, Kirkniemi (Gerknäs). —
Luonnonnähtävyyksiä: Lohjanjärvi (ks. t.), Hormajärvi. Tor
holan luola (Karjalohjan rajoilla) y. m. — L:n
suuri kaupunkimainen kirkonkylä,
Lohjan-nummi (ks. t.), sijaitsee Lohjanjärven
itärannalla. — L. on, ,,Lohjan kotiseutuyhdistyksen"
toimesta, parhaiten tutkittu pitäjä Suomessa.
-2. S e n r a k n n t a, keisarillinen, Porvoon
hiip-pak., Lohjan rovastik.; erillinen pitäjä jo
1300-luvulta, oma kirkkoherra jo ainakin 1323. Kirkko
1300-luvulta (ks. Lohja. 1.). [,.Lisiä Lohjan
pitäjänkertomukseen" („Bidrag tili Lojo
soekeus-beskrifning") 1-XXVJI (1895-1911); E.
Nervander, ,,Lohja ja sen kirkko. Kuvallinen
matkaopas" („Suomen nähtävyyksiä", IV. 1905); E.
Nervander, „Väggmålningar i Lojokyrka"; A. A.
v. Stiernman-R. Hausen, „Forntida
minnesmär-ken i Finlands kyrkor" (Vet. soe. Bidrag, sivv.
146-151) ; P. Salonius, „Kertomus kielimurteen
tutkimusta varten kesällä v. 1869 tehdyiltä
matkoiltani Kiskon, Karjalohjan. Lohjan, Vihdin ja
Nurmijärven pitäjissä" („Suomi" II jakso, 10.
sivv. 71-85).]
3. Rautatienasema (III 1.), Hyvinkään
Hangon radalla, Nummelan ja Gerkniisin ase
mien välillä, 64 km Hyvinkäältä, 85 km
Hankoon; 35 km Karjan asemalle. L. Tl-nen.
Lohjanjärvi, Lohjan reitin keskus- ja
laskuja rvi, vastaanottaa Hiidenveden Hiittisten- 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
