- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1087-1088

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lohiarkku ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1087

Hiidensalmen kautta; laskee Mustionjoen kautta
Pohjanlahteen. L. on 31 m yi. merenp..
pinta-ala 91,»; km3, joista 30.s km3 saaria. Rantaviiva
on 203,8 km. tilavuus 1.218,9 m3, suurin syvyys
58 m ja keskisyvyys n. 13,s m. L:n syvänne
muodostaa kaksi allasta: Lohjan Suurselän ja
Karjalohjanselän (suurin syvyys yli 40 m) ynnä
Karstulahden. Näiden välillä ovat Lohjan
Suursaari ja Karkalinniemi, molemmat kuulut
luonnonkauneudestaan. Vedenkorkeus on
korkeimmillaan lumensulamisen ja jäänlähdön jälkeen,
alenee syyskuuhun tai lokakuun alkuun, jolloin se
taas kohoaa. Talvella se alenee kevättulvaan
saakka. Vuotuinen vaihtelu n. 154 cm. Veden
väri on ruskeankellertävä. Outamonlahdessa
vihertävä. Vesi on lämpimin heinäkuun lopussa,
17°-23° : pohjaveden lämpö vaihtelee syvimmillä
paikoilla 2,8°-6,a° välillä. Jäänlähtö 18 p.
huhtik.-23 p. toukok., jäätyy tav. joulukuussa,
aikaisi^i-min 24 p. lokak.; viimeksi 20 p. tammik. L. 011
osittain Lohjanselän salpaama järvi, mutta
itsessään kallioallas. Se on uittoliikenteelle sangen
tärkeä; rannoilla on sahoja ja teollisuuslaitoksia.
Höyrylaivaliike Lohjan ja Karjalohjan välillä.
Kasvullisuus ou, eritoten Isosaarella, liyvin
rehevä ja tunnettu monista kasvitieteellisistä
harvinaisuuksista. Siellä kasvavat m. m. tammi ja
lehmus. J. E. R.

Lohjan kihlakunta käsittää Espoon,
Kirkkonummen, Siuntion, Lohjan, Nummen, Pusulan,
Vihdin ja Pyhäjärven kunnat Uudenmaan lääniä.
Pinta-ala (maata) 2,409,i km2; väkiluku v. 1908
46.347 henkeä (= 19.i km2:iä kohti). L. II-nen.

Lohjannummi (ruots. Lojobacke), Lohjan
pitäjän kaupungiukaltainen kirkonkylä: 2,010 as.
(1912). Lohjan kirkonkylän pysäkki yksityisen
sähköradan varrella. Laivalaituri. — Kylässä
ovat Lohjan selluloosatehdas, Lohjan
tupakkatehdas, Tytyrin kalkkikivilouhimo.
virvoitusjuomatehdas, säästöpankki, apteekki, kirjakauppa
ja 12 muuta kauppapuotia, pari matkailijakotia.
kunnansairaala ja vaivaistalo sekä suom. ja ruots.
kansakoulu ja kaksi pientenlastenkoulua. Siellä
asuvat Lohjan sekä piiri- että kunnanlääkäri ja
eläinlääkäri. Katuvalaistus v:sta 1913 alkaen
(Laakspohjan sähkölaitoksesta). Toripäivät kerta
viikossa. — Nähtävyyksistä 011 mainittavin
pitäjän keskiaikainen kirkko valtion varoilla vv.
1886 ja 18S9 uudistettuine seinä- ja
kattomaalauksilleen (ks. Lohja). Kylän vieressä on
..Lohjan malmi", ent. Lohjan reservikomppanian
harjoituskenttä ja muinoin Uudenmaan ja
Hämeenlinnan rakuunarykmentin tarkastuspaikka.

Lohjannummi. joka mainitaan jo 1300-luvulla.
on jo vuosisatoja ollut laajan ympäristön
pai-kallisliikkeen ja kaupan keskuspaikka.
Kauppalan oikeuksia on yritetty hakea, mutta maan
korkean hinnan takia vritys on rauennut.

A. Es.

Lohjan rovastikunta, käsittää Lohjan,
Nummen, Pusulan, Vihdin, Pyhäjärven, Karjalohjan
ja Sammatin seurakunnat Porvoon hiippakuntaa.

L. E-nen.

Lohjansaari ks. Tsosaari.

Lohjanselkä imyös nangon-Lahden tai
Hangon-11_\ vinkään harju; lounaispäässään myös nimellä
TIangon harju) on .päätemoreeni 1. n. s.
reuna-harju ja Salpausselän jatkona, kulkien
Salpaus-seliUtä Lahden tienoilta aina Hankoniemen kär-

1088

keen asti ja jatkuu vielä veden alaisenakin
Itämeren pohjaa pitkin. L. on muodostunut
manner-jään sulamisajalla sen reunan edustalla, kun
sulaminen keskeytyi pitemmäksi ajaksi
(todennäköisesti n. 200 vuodeksi) ja luultavasti meri silloin
ulottui jään reunalle saakka. L:u pituus on
lähes 20 penink. Hankoniemellä se ou verrattain
matalaa ja mainitun niemen tyvellä sen
katkaisee Pohjanlahti. Lohjankirkolla selkä
huomattavasti alenee, mutta Lahdenpohjan tienoilla se
kohoaa yli 100 m korkeaksi. Hyvinkään paikkeilla,
jossa L. on erittäin kaunisluontoista, sen leveys
vaihtelee km:iin, mutta pohjoisempana se

milloin hyvin oikullisesti katkeilee, milloin taas
leviää laajoiksi nummiksi. Luoteinen sivu on
tavallisesti jyrkempää, rinne sillä puolen usein
nousee jyrkästi 12 m. Kaakkoissivulla tapaa
paikoittain penkereitä ja harjalla usein
siirtolohkareita. L. on Lohjan reitin kaakkoispuoleisena
patona ja tämän ja läntisen Uudenmaan vesien
vedenjakajana. Ammoisista ajoista L. on
muodostanut hyvän luonnollisen kulkutien; nykyjään
sitä pitkin kulkee maanteitä ja
Hyvinkään-Hangon rata. [C. P. Solitander. „Några geol.
iakttagelser vid en vandring längs
Hyvinge-Hangö-jernvägsanläggning" (Vet. soc. Bidrag.
24).] J. E. R.

Lohjan selluloosatehdas on Lohjan pitäjän
Lohjan kylässä Lohjanjärven rannalla;
sähkö-rautatie Lohjan rautatienasemalle Hangon radan
varrella; per. 1906-07; omistaja kamariherra Hj.
Linder. Valmistus sulfaattiselluloosaa (8.000 ton.,
arvo 1,5 milj. mk. 1910). — Työväestöä (120
henkeä 1911) varten 011 44 tvöväenasuntoa, joissa
sijaa 52 perheelle. E. E. K.

Lohjan tuomiokunta käsittää seuraavat 3
kä-räjäkuntaa: 1. Kirkkonummi ja Siuntio; 2.
Vihti ja Pyhäjärvi; 3. Lohja, Nummi ja Pusula.
Turun hovioikeuden alainen. L. E-nen.

Lohkarelaava, sellainen laava, jonka
pintakerroksessa on röykkiöittäin särmikkäitä
laavaloh-kareita. Nämä syntyvät siten, että laavavirran
vasta jähmettynyt pintakerros virran liikkuessa
murtuu kappaleiksi. P. E.

Lohkeavaisuus, miner.. se useimpien
kidera-kenteisten aineitten ominaisuus, että niiden
kide-yksilöt särjettäessä lohkeavat tasapintaisesta
Näissä aineissa on määrätyt lolikosuunnat,
joihin noita lohkopintoja saattaa syntyä
mihin kohtaan kideyksilössä tahansa.
Lolikosuunnat ovat aina jonkun kideyksilössä esiintyvän
tai mahdollisen tärkeän kidepinnan mukaisia. Ne
ovat milloin hyvin selviä, milloin epäselviä,
joskus niin kehittyneitä, että aineeseen särjettäessä
aina ilmestyy tasaisia peilikirkkaita
lohkopintoja, eikä milloinkaan kupuraisia
murrospintoja. esim. kalkkisälvässä, toisinaan taas niin
epäselviä, että ne vain harvoin tulevat näkyviin,
esim. kvartsissa, näkyvätpä ne voivan
kokonaan puuttuakin. Ne lolikosuunnat, jotka ovat
toisiaan leikkaavien, mutta kideopillisesti
samanarvoisten kidepintojen mukaisia, ovat kaikki
ylitä selviä, kun taas eriarvoisten kidepintojen
mukaiset lolikosuunnat yleensä ovat eri selviä.
Esim. galeniitissa, jossa lohkosuunnat ovat
regu-laarisen kuution pintojen mukaisia, on siis
kolme toisiaan vastaan kohtisuoraa yhtä
selvää lohkosuuutaa, ja romboedrin mukaisesti
lohkeavassa kalkkisälvässä kolme toisiaa,n vinosti

Lohjan kihlakunta—Lohkeavaisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0586.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free