- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1089-1090

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lohko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1089

leikkaavaa samanarvoista lohkosuuntaa. Taas
ortoklaasissa esim. lolikosuunnat käyvät kahden
eriarvoisen kidepinnan, nim. asematason ja
kli-nopinakoidin mukaan; ne ovat toisilleen
kohtisuorat mutta eri selvät. Edellä sanotusta seuraa,
että lolikosuunnat myös aina noudattavat kiteen
symmetriamäärää, niin että symmetriatasot ovat
symmetriatasoja myös niitten suhteen. L. riippuu
kiderakenteisen aineen molekylien säännöllisestä
järjestyksestä ja kohesionin erilaisuudesta eri
suuntiin. Se on kullekin aineelle pysyvä
tuntomerkki silloinkin, kun kidemuoto ei ole
kehittynyt; saattaapa yksin l:n nojalla monesti
päättää, mihin kidejärjestelmään aine kuuluu.
Keskenään isomorfisilla aineilla on samat
lohko-suunnat. — Seuraavassa mainitsemme muutamien
tärkeitten aineitten lolikosuunnat: regulaarisen
kuution mukaisia natriumklorid!, galeniitti;
ok-taedrisia timantti, fluorisälpä, aluna:
rombidode-kaedrinen sinkkivälke: heksagonis-hemiedrisen
romboedrin mukaisia kalkkisälpä,
natriumnitraatti; monokliinisen t/ii rombisen prisman
mukaisia amfibolit ja pyrokseenit; monokliinisen
asematason mukaisia kiilteet, kloriitti, talkki;
klinopinakoidinen kipsi, trikliinisen
(ortoklaasissa monokliinisen) asematason ja
brakypinakoi-din (klinopinakoidin) mukainen maasälpä.

P. E.

Lohko ks. Segmentti.

Lohkohakkaus ks. Hakkaus.

Lohkoharsinta, harsintahakkausinuoto, joka
eroaa varsinaisesta harsintahakkauksesta siinä,
että hakkaus käsittää pienemmän alan (lohkon)
ja että hakkauksessa poistetaan suurempi
puumäärä, kuin mitä metsikkö edellisen hakkuun
jälkeen on ennättänyt kasvaa. Nuorennuskausi
on hssa 20-60 v. L. I-o.

Lohkoliarsintametsä, sellainen n. s.
metsikkö-muoto, jossa on harjoitettu lohkoharsintaa.
Ikii-erotus ei hssä nouse n. 60 vuotta suuremmaksi.

L. I-o.

Lohkohedelmä ks. II e d e 1 m ä.

Lohkokunta ks. Maanjako.

Lohkominen. 1. ks. Maanjako. 2. ks.
Osittelu.

Lohkopinnat ks. Lohkeavaisuus.

Lohkosuunnat ks. Lohkeavaisuus.

Lohtaja (ruots. Lochteå). 1. Kunta,
Vaasan 1.. Pietarsaaren kihlak.,
Lohtajan-Himangan-Kannuksen nimismiesp.; kirkolle Kälviän
rauta-tienasemalta 23 km, Kannuksen asemalta 30 km.
Pinta-ala 426,i km1, josta viljeltyä maata (1910)
5.308 ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,666 ha).
Manttaalimäärä 39.2822, talonsavuja 324.
torpansavuja 52 ja muita savuja 97 (1907). 3,744 as.,
joista 39 ruotsink. (1912). 513 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 359 (1901); rannikolla kalastus tärkeänä
elinkeinona (huomattavia kalastuspaikkoja
Ohta-kari ja Kalso). 341 hevosta, 1,996 nautaa (1910).
Kansakouluja 4 (1913). Kunnanlääkäri yhteinen
Kannuksen, Toholammin, Lestijärven ja
Himangan kanssa (asuntopaikkana Kannus). —
Teollisuuslaitoksia: lastenvaunutehdas (ainoa laatuaan
Suomessa). ■— Luonnonnähtävyyksiä: „Vattajan
hietikot". — Historiallisista tapauksista
mainittakoon Lohtajan pappilassa tehty aselepo (20 p.
syysk. 1808). — 2. Seurakunta,
konsistoril-Iinen, Turun arkkihiippak., Kokkolan rovastik.;
35. V. Painettu «/513.

1090

perustettu Kokkolan anneksiksi 1467;
sittemmin emäseurakuntana v:sta 1578 alkaen.
Kappeleina ovat L:aan kuuluneet: Ylikannus 1.
Kannus, Lestijärvi, Toholampi ja Himanka. Kirkko
puusta, rak. 1768, korjattu sisältä 1905-06;
kellotorni v:lta 1734. L. II-nen.

Loigny [luanjl’/, Ranskassa, Eure-et-Loirin
departementissa oleva kylä. Siellä jouluk. 2 p.
1870 Mecklenburgin suurherttuan johtamat sak
salaiset (38,000) voittivat kenraali Aurelle de
Paladines’in komentamat ranskalaiset (52,000).
Voittajain mieshukka 11%, voitettujen 13,s %.
Taktillinen arvo 1,4. -Iskm-,

Loikko ks. Cystopteris.

Loimaa (ruots. Loimijoki). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Loimaan kihlak.,
Loimaan-Metsämaan-Alastaron nimismiesp.; kirkolle
Loimaan rautatienasemalta 6 km, Mellilän asemalta
1-1 km. Pinta-ala 514.s km3, josta viljeltyä maata
(1910) 23,222 ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,939
ha). Manttaalimäärä 105, talonsavuja 229,
torpansavuja 483 ja muita savuja 1,428 (1907).
10,734 as. (1912); 2,224 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia
1,220 ja teollisuutta 350 (1901). 1,858 hevosta.
6,053 nautaa (1910). — Kansakouluja 13 (17
opettajaa); 2 koulua päätetty rakentaa lisää
(1913). Yhteiskoulu, pientenlastenkoulu,
maamiesseuran käsityökoulu. Kunnanlääkäri
yhteinen Metsämaan ja Alastaron kuntien kanssa;
samoin kunnansairaala. Apteekki. Säästöpankki.
Kansallisosakepankin ja Turun osakepankin
haarakonttorit. — Teollisuuslaitoksia: Loimaan
nau-latehdas (o.-y. Ferraria) ; Loimaan höyrysaha
(omist. A. Juselius), Kauhanojan höyrysaha
(omist. A. Lyly), Kankaan höyrysaha (omist. K.
Kauhanen), sitäpaitsi 3 pienempää höyrysahaa;
Hirvikosken sähkömylly (o.-y. Ferraria);
Mellilän turvepehku o.-y.; tiilitehdas. Loimaan
konepaja ja Paperitehdas (molemmat nykyjään
vararikossa). Kartanoita: Aittamäki, Haaroineti ja
Suruton. — Vanhoja muistopaikkoja: Kertun
mäen uhripaikka, Putkon-pakan mestauspaikka.
Kartanomäellä, nykyisen vaivaistalon paikalla,
kerrotaan olleen Loimaan vapaaherran Arvid
Wittenbergin ,,linnan" ja nykyisen nuorisoseuran
talon kohdalla hänen kirkkonsa. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkihiippak.,
Porin ylärovastik.; oli omana khrakuntana jo
1400-luvun alulla, mainitaan sellaisena ensi
kerran kirkkoineen v. 1439, mutta todennäköisesti
kirkko oli jo olemassa 1420-luvun alulla.
Loi-maaseen kuuluu Metsämaan kappeli ja Perän 1.
Peränkulman rukoushuone; aikaisemmin L:seen
on kuulunut myös Alastaro. Nykyinen kirkko
tiilestä, rak. 1831-37, paloi salaman
sytyttämänä osaksi 1888. uusittiin 1888-89. [K.
Killinen, ,. Kiinteitä muinaisjäännöksiä Loimijoen
kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. II.
sivv. 87-91).]

3. Rautatienasema (III 1.)
Turun-Toi-jalan rata-osalla, Mellilän ja Ypäjän asemien
välillä, 66 km Turusta, 62 km Toijalaan. —
Ravintola-asema. L. H-nen.

Loimaan kihlakunta käsittää Huittisten,
Vampulan, Kauvatsan, Punkalaitumen, Loimaan
(ynnä osan Ypäjää), Metsämaan, Alastaron,
Kokemäen, Harjavallan, Köyliön ja Säkylän
kunnat Turun ja Porin lääniä. Pinta-ala (maata)

Lohko—Loimaan kihlakunta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0587.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free