- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1091-1092

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lohko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1091

Loimaan tuomiokunta—Loiseläimet

1092

2.835.5 km2; väkiluku v. 1908 55,345 henkeä (=
19,s 1 :tä km2:iä kohtij. L. Tl-nen.

Loimaan tuomiokunta käsittää seuraavat 3
käräjäkuntaa: 1 Loimaa, Metsämaa ja Alastaro;
2. Pöytyä, Oripää ja Yläne; 3. Marttila.
Tarvasjoki, Koski ja Karinainen. Turun hovioikeuden
alainen. L. II-nen.

Loimaan vapaaherrakunta, annettiin 1651
kenraali Arvid Wittenbergille, käsitti 110 tilaa
(58 2/3 manttaalia) Loimaan pitäjässä.

Loimala, kylä ja metsänhoitajan virkatalo
Suistamon pitäjässä L:n-järven rannalla. Sen
mukaan on saanut nimensä L:n metsänhoitoalue.
joka käsittää Suistamon pitäjän kruununpuiston
ja kruununmaat. yhteensä 54.436 ha. A. Es.

Loimalanjärvi 1. L o i m o 1 a n j ä r v i, järvi
Suistamon pitäjän itä-osassa, suurin pituus n.
9 km, suurin leveys n. 5 km, pituussuunta
luoteesta kaakkoon. Järven etelärannalla L o i m
a-1 a n (ks. t.) metsänhoitajan virkatalo.

Loimi ks. L o i m i 1 a n k a.

Loimijoki. 1. Kokemäenjoen suurin sivujoki,
laskee Tammelan ylängöltä laajojen viljavain
savikkotasankojen läpi Kokemäenjoen
eteläi-simpään mutkaan Huittisten tasangolla; se
saa varsinaisen alkunsa Liesjärvestä (113 m yi.
merenp.), juoksee Kuivajärven kautta Tammelan
Pyhäjärveen ja siitä länttä, luodetta ja lopuksi
pohjoista kohti laskupaikkaansa Kokemäenjokeen
leveänä virtana. Pituus Liesjärvestä laskien n.
130 km. L. saa oikealta kaksi huomattavampaa
sivujokea: Humppilanjoen ja Punkalaitumenjoen.

Loimijoen tärkeimmät kosket:

Nimi Pituus m [-Putous-korkeus-] {+Putous- korkeus+} m [-Hevosvoimaninani koski-veden-] {+Hevosvoima- ninani koski- veden+} {likana Teollisuuslaitoksia
Saha Mylly Muita
teoll.-lai-toksia
Turpakoski . . 4.7 125 1 1
Kubalan „ . . 120 4,4 352
Vieremä- 1. Ta-
kolan koski . 2 7 216 2
Jokioisten Ala-
koski .... 200 8,7 696 1 1 3 naulatehd. Valimo.
Vesikoski . . . 300 5.1 884 1 Paperitehdas ja puu-
Xopalankoski 280 1,7 295 hiomo.
Hirvi 200 5,1 884 1 Xaulatehdas.
Vampulankoski. 120 Li 293 1
Pelttarin „ 320 0.9 252 1
Tamareen ,. . 150 3,o 840 1 2
Rutavan „ 100 1.6 555 3
Loimaan ., 560 3,7 1.381 1
Korkea „ 442 2.6 1.040 3
Maurialan .. 120 1..) 640 1 2 ryynilaitosta.
Mommolan- 1.
Heikkilänkoski 80 1,4 597 1

Yllämainituista koskista Turpakoski sijaitsee
Liesjärven ja Kuivajärven välillä, Kuhalankoski
n. 5 km Pyhäjärven alapuolella ja seuraavat
pitkin jokivartta alaspäin, Mommolan- 1.
Heik-kilänkoski n. 7 km suun yläpuolella (pari km
eteläänpäin Lauttakylästä). — 2. ks. Loimaa.

L. H-nen.

Loimilanka on yleensä lujaksi kierrettyä
lankaa. jota käytetään kankaan loimina. Puuvilla 1.
käy yleensä nimellä twist. 11 ater tirisi on
rengas-kehruukoneella ja mule tuist muulikoneella
kehrättyä loimilankaa. E. J. S.

Loimo, keskiaikainen hallintopitäjä, joka pää-

asiassa käsitti Tammelan ja Someron
kirkkopitäjät. K. G.

Loinen ks. Tilaton väestö.

Loire [luä’r] (lat. Liger), Ranskan suurin virta.
Lähtee Sevenneiltä 1,375 m yi. merenp., kulkee
alkujuoksussaan luoteiseen Orléansiin asti, sitten
lounaiseen ja länteen, laskee pitkän, 10 km leveän
suppilonniuotoisen suun kautta Biskajan-lahteen
Bretagnen-niemimaan eteläpuolella. Pituus 1.002
km, vesialue 121.092 km2. Yläjuoksullaan L.
virtaa ahtaassa, kallioiden reunustamassa uomassa,
alempana matalain, paikoitellen tulvien tähden
korkeilla padoilla suojattujen tasankojen kautta.
Lisäjoista tärkeimmät tulevat vas.
Keskusylän-göltä: Allier, Cher, Indre ja Vienne. Ainoastaan
yksi huomattavampi tulee oik.: Sarthe (ja siihen
liittyvä Loir). — L:n merkitys liikenteelle on sen
kokoon nähden vähäinen: virallisesti ilmoitetaan
kuljettavuuden alkavan jo 227 km lähteiltä, mutia
pitkät matkat L. yhä lisääntyvien hiekkasärkkien
ja matalikkojen tähden on liikenteelle sopimaton:
siitä syystä on kaivettu kolme 276 km pitkää
kanavaa Roannesta Briareen (joista keskimäinen
nimeltään Canal latéral de L.) pitkin L:n vartta.
Liikennettä häiritsee vielä tavattomasti
vesimäärän suuri vaihtelevaisuus, johon taas suureksi
osaksi on syynä se, että metsät lähiseuduilta on
hakattu, niin että sadevesi äkkiä pääsee valumaan
joen uomaan. Tours’in luona on suhde
matalan-ja tulvaveden välillä 1:150. Liikenne L:lla ja
niillä monilla kanavilla, jotka yhdistävät sen
lä-hivesistöihin (Canal du centre Saomeen, Briare-,
Orleans- ja Loing-kanavat Seineen) onkin verraten
vähäinen. N. 50 km L:n suusta oleva Nantes on
yhdistetty mereen 16 km pitkällä. 6 m syvällä
kanavalla ja Brestiin Bretagnessa 360 km
pitkällä Nantes-Brestin kanavalla. — L. on ollut
Ranskan historiassa huomattava valtiollisena
rajana (Akvitania ja Gallia Lugdunensis
provinssien. sittemmin liinsigoottien ja frankkien alueen
välillä) sekä tärkeänä puolustuslinjana monessa
sodassa (taistelu arabialaisia vastaan Tours’in
luona 732. Orléansin piiritys 1429
englantilais-sodassa. hugenottisodissa. liittoutuneitten
hyökkäyksessä 1S14, ranskalais-saksalaisessa sodassa
1870-71). — Moni departementeista, joiden kautta
tai rajalla L. virtaa, on saanut nimensä
kokonaan tai osittain siitä: Haute-L., L., Indre-et-L..
Maine-et-L., L.-Inférieure. Saöne-et-L. E. E. K.

Loisampiaiset ks. Loispistiäiset.

Loisankerias (Myxine glutinosa) on pieni
(n. 20 cm pitkä), puoleksi loisena kalojen
ruumiinontelossa elävä ympyräsuinen. Kaksineuvoinen.
F.lää Atlantissa Skandinaavian ja Britannian
rannikoilla, on myös Jäämeressä yleinen. P. B.

Loiseleuria procumbens, s i e 1 i k k ö, tuntu
reillä kasvava kanervakasvi. matala varpu, jonka
heikosti kohenevat varret tummanvihreine
lehtineen muodostavat tiheitä ja kiinteitä laikkuja.
Kukat lieleänpunaiset. J. A. TV".

Loiseläimet (Zooparasiitit). L:ksi sanotaan
eläimiä, jotka, asustaen toisten eläinten
^.isäntä-eläimen") pinnalla tai sisässä, elävät näiden
kustannuksella vahingoittaen niitä suuremmassa tai
vähemmässä määrässä. Loiselämään
mukautumisessa on monta astetta, tilapäisesti ihmisen
suolistossa elävästä kärpäsentoukasta (n. s.
tilapäiset loiset, pseudoparasiitit) aina pahimpiin sisus
loisiin (trikiinit. medinamato. maksamato y. m.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0588.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free