- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1101-1102

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loitsut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1101

Loitsut—Lokalahti

1102

vetämä, kanto Herran kasvattama" ynnä Kiven,
jonka äitinä on maa ja isänä kilka eli
paholainen. Itäsuomalaisten syntyjen joukossa on
lisäksi muutamia, jotka voi olettaa aikoinaan
Länsi-Suomessakin tunnetuiksi legendoiksi,
kuten Yhdeksän taudin synty. Mutta suurin osa
Itä-Suomelle ja Venäjän Karjalalle ominaisista
syntyrunoista, joilla ei ole vastineita
etelämpänä-kään Karjalan-kannaksella ja Inkerinmaalla,
ovat myöhemmin muodostuneita mukaelmia tai
lainoja kertovaisista runoista. Siten on Puun
syntyyn liittynyt tarumainen Sämpsä
Pellervoi-sen runo. Pistoksen lukuun virolaisperäinen Tson
tammen runo, Raudan syntyyn Virosta
kulkeutunut Kultaneidon taonta ja Voiteen sanoihin
niinikään virolainen Ison härän runo.

[„Finn.-ugr. Forschungen" I: K. A. Franssila,
..Iso tammi". J. V. Juvelius, »Länsi-Suomen
käär-meenloitsut", Kaarlo Levön, „Verensulkusanat ja
Raudan sanat". O. J. Brummer, ȟber die
Ban-nungsorte der finnischen Zauberlieder" ja „Koin
sanat Länsi-Suomessa" (Suomi IV 6), F. A.
Häste-sko, »Länsisuomalaiset tautien loitsut".] I\. K.

Loitsut ks. Loitsiminen ja L o i t s
u-r u n o t.

Lojaalinen (ransk. loyal), lakia noudattava,
lainkuuliainen; johdetussa merkityksessä (joka
usein voi olla ristiriidassa alkuperäisen kanssa)
hallituksen puolta pitävä, (hallituksen kannalta)
luotettava, „liyväaikeinen". Vastakohta i 11 o- j
j aal in en (ks. t.). R. E.

Lojalistit (engl. loyalistu), nimitys, jota
käytettiin niistä Polijois-Ameriikan siirtolaisista,
jotka vapaussodan aikana (1775-83) pysyivät
uskollisina emämaalle. V. 1776 laskettiin heidän
lukumääränsä kolmanneksi osaksi Yhdysvaltain
koko väkiluvusta. Suuri osa lista tarttui
aseisiin emämaan puolesta, minkä vuoksi heitä
vastaan säädettiin ankaria lakeja; tavallisesti
heidät karkoitettiin ja heidän omaisuutensa otettiin
takavarikkoon. Noin 60.000 l:ia läksi
maanpakoon, useimmat Kanadaan ja Uuteen
Skotlantiin. Vasta vv. 1812-15 engl.-amer. sodan
jälkeen kumottiin viimeiset antilojalistilait. [van
Tyne. „The loyalists in the american revolution".]

Lojo ks. Lohja.

Lokaali (lat. locus = paikka), huoneisto. —
Lokaalinen, paikallinen.

Lokakuu, meidän ajanlaskussamme vuoden 10:s
kuukausi, muina isroomalaisten kalenterin
mukaan vuoden 8:s kuukausi Octobcr, 31 päivää.
L. on tunnusmerkillisin syyskuukausi, sen
lämpömäärä on maamme etelärannikolla 5-6°,
Keskisuomessa 2-4° ja Lapissa alle 0°. Vuoden
sademäärästä l:n osalle tnlee 10-12%, ja se on
etelässä n. 70 mm, pohjoisempana n. 55 mm.
Talven ensi lumet satavat tav. tässä kuussa, ja
pohjoisessa vesistöt jäätyvät. Ukkosilmat ovat
harvinaisia, syysmyrskyt tuottavat useinkin
tuhoja laivaliikkeelle. TT. R.

Lokakuulaiset (oktobristit, ven.
nktja-bri’sty), ven. valtiollinen puolue, viralliselta
nimeltään »Lokakuun 17 päivän liitto", pyrkii,
kuten nimi osoittaa, Venäjällä vähitellen ja
rauhallista tietä vakiinnuttamaan v:n 1905 lokakuun
30/17 päivän manifestissa julkilausuttuja
periaatteita. Se muodostui marraskuussa 1905
muutamien maltillisten edistysmielisten valtiollisten
toimihenkilöiden, kuten D. N. Äipovin. A. I. Guts-

kovin, N. A. Ilomjakovin, kreivi P. A. Heidenin
johdolla. Useat lokakuulaispuolueen perustajista
olivat ensinnä kuuluneet »kansanvapauden"
(»kadetti"-) puolueeseen, mutta eronneet siitä, kun
eivät voineet hyväksyä muutamia tämän puolueen
ohjelmaan kuuluvia peruskohtia (ministerien
vastuunalaisuutta. Puolan itsehallintoa ja maan
pakkoluovutusta). Kun kesäk. 16/3 p. 1907 jui
kaistu vaalilaki asetti maataomistavan luokan
erittäin edulliseen asemaan, saivat 1. kolmannessa
duumassa enemmistön ja tulivat määrääväksi
puolueeksi. Heidän johtajanaan oli A. I. Guts
kcv ja heidän päätehtävänänsä oli kannattaa
hallitusta, jonka johtaja P. A. Stolypin
ensimäi-sessä kolmannelle duumalle pitämässään puheessa
oli luvannut saattaa Venäjällä voimaan »lakiin
perustuvan järjestyksen". Mutta sitä mukaa kuin
hallitus siirtyi oikealle, hylkäsivät l:kin
vähitellen ohjelmansa vapaamielisen osan ja
omaksuivat täydelleen opportunistisen menettelytavan.
Siten he olivat käytännössä luopuneet lokakuun
17 p:n manifestin sisällyksestä ja hengestä ja
painoivat nyt värittömyyden ja voimattomuuden
leiman kansaneduskunnan lainsäätämistoimeen.
Muutamat huomattavat jäsenet, kuten kreivi
Heiden. Stahovits. Sipov erosivat puolueesta. — V:n
1912 vaaleissa 1. kärsivät tappion. Kolmannessa
duumassa viimeisenä, istuntokautena heillä oli
139 sijaa. Neljännessä duumassa l:ia on
sanomalehtien mukaaan 90 — tarkkoja tietoja ei vielä
ole. Muiden muassa jäi duumaan valitsematta
puolueen pää A. M. Gutskov Moskovasta. — Kari
sallisuuskysymvksessä 1. ovat vanhoillisella
kannalla. Heidän ohjelmansa ensimäinen kohta
puhuu »Venäjän valtakunnan yhteydestä ja
jakamattomuudesta". He vastustavat valtakunnan eri
osien itsehallintoa. Poikkeuksena oli kuitenkin
oleva Suomi. Sille ohjelman mukaan
»tunnustetaan erityinen asema, joka antaa sille määrätyn
valtiollisen autonomisen rakenteen oikeuden sillä
ehdolla, että se pysyy sidottuna valtakunnan
yhteyteen". Millä tavalla 1. käsittävät tämän valtiol
lisen »autonomian", näkyy siitä, että he ovat
kannattaneet kaikkia Venäjän hallituksen Suomea
vastaan suunnittelemia toimenpiteitä. V:n 1910
kesäk. 30/1t p:n laki yleisvaltakunnallisesta
lainsäädännöstä, v:n 1910 tammik. 24/u p:n laki mak
suista valtakunnan rahastoon korvaukseksi siitä,
että suomalaiset eivät suorita asevelvollisuutta
ja v:n 1912 helmik. 2 p:n (tammik. 20 p:n) laki
Venäjän kansalaisten yhdenvertaisuudesta
Suomessa hyväksyttiin duumassa l:n kannatuksella.
Näitä lakiehdotuksia vastaan äänestivät vain
muutamat n. s. vasemmistolais-1. (vapaaherra
Meyen-dorf. Sidlovskij ja muutamat muut). A. I-m.

Lokakuun manifesti, Venäjän keisarin
Nikolai II: n 30 (17) p. lokak. 1905 antama
julistuskirja. jossa luvattiin myöntää Venäjän kansalle
kansalaisvapaudet (henkilön turvallisuus, paino-,
puhe- ja kokoontumisvapaus) ja laajentaa
valtiollista vaalioikeutta samalla kuin
valtakunnanduu-malle annettiin lakiasäätävä valta.
Kansalaisvapauksia koskeva lupaus on sittemmin jäänyt
kokonaan toteuttamatta ja 1905 laajennettua vaali
oikeutta supistettiin 1907.

Lokala ks. Lokalahti.

Lokalahti (1. Lokala; ruots. Lokalaks).
1. Kunta, Turun ja Porin 1.. Vehmaan kihlak..
Vehmaan-Lokalahden nimismiesp.; kirkolle Ruis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0593.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free