- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1103-1104

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loitsut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1103

saaren laivalaiturilta 6 km, Uudestakaupungista
n. 20 km; lähin rautatienasema Rauma (60 km).
Pinta-ala 87,s km-, josta viljeltyä maata 1.772 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 127 ha) (1910).
Manttaalimäärä 37 ’/»> talonsavuja 76,
torpan-savuja 63 ja muita savuja 221 (1907). 1,999 as.
(1912); 476 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 203:11a ja kulkuneuvot 67:llä (1901).
238 hevosta, 1,148 nautaa (1910). —
Kansakouluja 1 (1913). Säästöpankki. Varsinaiseen
kauppalaivastoon kuului 1910 3 purje-alusta (yht. 780
netto rek.-ton.). — Teollisuuslaitoksia: Pinipajun
saha ja mylly; Väättästen saha; Lokalahden
osuusmeijeri. — Vanhoja kartanoita:
Herman-saari, Perkiö ja Palkkinen. — 2.
Seurakunta. Turun arkkihiippak., Vehmaan rovastik.;
perustettu Vehmaan kappeliksi 1409, oli
itsenäisenä khrakuntana 1639-1690, tuli sen jälkeen
jälleen Vehmaan kappeliksi, jommoisena se on
vieläkin toistaiseksi, vaikkakin määrätty
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi (sen. päät. 18 p:ltä
tammik. 1905). Kirkko puusta, rak. 1763,
korjattu sisältä 1894. L. II-nen.

Lokalaks ks. Lokalahti.

Lokalisatsioni (lat. locus = paikka),
sijoittaminen. — Lokaliseerata, sijoittaa.

Lokalisatsioniteoria (ks. Lokalisatsioni
ja Teoria) käsittelee kysymystä
hermotoiminnasta riippuvien erilaisten kykyjen
sijoittumisesta aivoissa. Jo vanhan ajan lääkäreistä jotkut
(Hippokrates, Erasistratos y. m.) olivat selvillä
siitä, että aivot ja erityisesti aivopoimut olivat
henkisten kykyjen sijoituspaikkana. Sitten
seurasi pitkät ajat, jolloin aineettomaksi ajatellun
sielun luultiin asuvan aivokammioissa. Descartes
kehitti tätä mielipidettä sijoittamalla eläimelliset
vaistot näihin kammioihin ja sielun parittomaan
käpyrauhaseen. L:n ensimäisenä luojana on
pidettävä saks. lääkäri Gall (1758-1828),
jokaaivo-tutkimuksiensa nojalla tuli siihen vakaumukseen,
että keskenään eriarvoiset aivopoimut olivat
sie-luntoiminnan tärkeimpänä peruksena. Tälle
oikealle otaksumalle hän sitten rakensi harhaan
vievän frenologia-oppinsa (ks. t.). Kumotessaan
tätä oppia fysiologi Flourens meni vastakkaiseen
yksipuolisuuteen väittäen, että sieluntoiminta on
jakautunut tasan yli koko suurten aivojen
pinnan, joten yhden aivo-osan poistamisesta kaikki
aistimukset esim. muka vähenivät eli kärsivät
määrätyssä suhteessa. Huolimatta siitä, että
tämä mielipide oli ristiriidassa sen useain
tutkijain tekemän havainnon kanssa, että kolmannen
otsapoimun n. s. Brocan poimun turmeltumista
seurasi määrätynlainen puhehäiriö (motorinen
afasia), pysyi se kumminkin kauan aikaa
vallitsevana. Vasta sittenkuin kliinillistä tietä
päästiin selville, että aistimusten (kuulon, näön,
hajun ja tunnon) tajuaminen ja liiketoiminta
olivat sijoitetut eri kohtiin aivokuoressa, ja kun
Hitzig ja Fritsch (1870) sähkökiihotuksen avulla
määräsivät aivopinnalla liikekeskustat
tahdonalaisille lihasryhmille ja samalla näyttivät
toteen että näitten suhteen oli olemassa tarkka
säännönmukaisuus, laskettiin varsinainen
perustus nykyiselle l:lle. Sen kehittäjistä
mainittakoon ensi kädessä Fleclisig, joka seuraamalla
hermosäikeitten ydintupen kehittymistä
vastasyntyneissä lapsissa määräsi ne alueet suurten
aivojen kuoressa, jotka ovat hermosäikeitten väli-

1104

tyksellä yhteydessä perifeeristen ruumiinosien
kanssa. Näistä n. s. projektsionisaroista
ovat tärkeimmät yleistuntosarka, joka sisältää
myös liikekeskustat, sekä näkö-, kuulo- ja
haju-sarat (vrt. Aivot). Suurten aivojen muitten
kuorialueitten hän otaksui olevan korkeimman
sieluntoiminnan (muistin, älyn, tahdon j. n. e.)
keskuksina ja nimitti ne a s s o s i a t s i o n
i-saroiksi. Myöhemmät eri tavoin tehdyt
aivotutkimukset ovat varmentaneet ja tarkemmin
rajoittaneet nämä eri alueet, mutta
assosiatsioni-sarkojen merkityksestä on vieläkin
erimielisyyksiä olemassa. Todenmukaisimmalta näyttää se
otaksuma, että ne toimivat muistikuvien ja
mielteiden tärkeimpinä (ei yksinomaisina)
säilytys-ja yhdistyspaikkoina. E. Th-n.

Lo-kao 1. kiina n-v i h r e ä. vihreä lakkaväri.
jota Kiinassa valmistetaan Rhamnus-lajeista (Rh.
utilis ja Rh. clilorophorus).

Lokata, n. s. lokilaitteella mitata aluksen ve
dessä kulkemaa vauhtia. F. IV. L.

Lokatiivi (lat. locati’vus = paikan sija, <
lo-cvs = paikka), eräiden indoeur. kielten nominien
sijamuoto, joka ilmoittaa paikkaa, missä
tekeminen tapahtuu. L. on esim. sanskritissa sekä
eräisiin paikannimiin rajoittuneena latinassa;
slaavilaisiin kieliin se on periytynyt
prepositsio-naalina. A. K.

Lokaviemäri, lika- ja sadeveden maanalainen
poistokanava. Jo vanhalta ajalta tunnetaan suu
renmoisia 1.-laitoksia, joista Rooman Cloaca
ma-xima (ks. t.) on kuuluisin. Nykyaikainen
1.-tekniikka on saanut alkunsa Englannissa yhdessä
19:nnellä vuosis. tapahtuneen teollisuuden nousun
kanssa. Ensimäinen suuri ja järjestelmällinen 1.
laitos on v:n 1840 tienoilta. Hyvin järjestelty
1.-verkko ja vesijohtolaitos on mitä tärkein
nykyaikaisen kaupunkikunnan terveydenhoidolle.
Esimerkkinä tästä mainittakoon, että Hampurissa,
jossa ennen järjestelmällisen 1.-verkon
valmistumista lavantautikuolleisuus oli 48.5 1,000:ta kohti,
tämä luku senjiilkeen aleni ll,r:ään.

Pienet l:t rakennetaan melkein kaikkialla
pyöreistä lasitetuista savi-, sementti- tai
betonitor-vista, suuremmat taas kovaksi poltetuista
tii-leistä. betonista tai rautabetonista. L:n
pääeh-tona on sen tiiviys, jottei maaperä pääse
saastumaan. L.-kanavat ovat varustetut tarpeellisilla
varalaitoksilla sadetulvien ehkäisemiseksi sekä
laitteilla kanavien huuhtomiseksi, liajulukoilla
ynnä likaveden puhdistuslaitoksilla, joiden läpi
likavesi johdetaan, ennenkuin se lasketaan
luonnolliseen vesistöön taikka erityisillä asemilla,
joissa likavedestä valmistetaan lannoitusainetta.
L:t ovat kaupunkien puhtaanapidon päävälineet,
ks. Puhtaanapito.

Loke ks. Loki.

Lokertti (engl. lugger), pienenpuoleinen
kolmimastoinen alus, jonka jokaisessa mastossa on
vinoraakaan kiinnitetty purje. F. L.

Lokhos, kreik. sotajoukossa tav. 100
jalkamiehen suuruinen osasto, komppania, spartalaisilla
150-200 miestä; sen päällikkö oli nimeltään
1 o k h a g o s. E. R-n.

Loki, islantilaisissa jumalaistaruissa pahan
edustaja. Lienee alkuansa ollut virvatulena
liikkuva vainajan henki, jonka kehitykseen
epäilemättä on vaikuttanut kristillinen paholaiskäsite.
Balderin (ks. t.) vihollisena hän vastaa Juudasta.

Lokalaks—Loki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0594.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free