- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1105-1106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1105

Loki—Lokka

1106

Runoelmassa Lokasenna. „Lokin riita", hän
ilmestyy Aasa-jumalain pitoihin, joissa hän jokaista
soimaa entisistä häpeällisistä teoista, kunnes
ukkosen jumala Thor saapuu paikalle ja
uhkaamalla saa hänet poistumaan. Mallina on ollut
keskiaikainen kuvaus taivaaseen pujahtaneesta
velikullasta, joka sanakiistassa voittaa kaikki
pyhimykset muistuttaen heitä entisistä
synneistään; siinä esiintyy Mooseskin ukkosen
jyrinällä ja uhkaavin sanoin. L:n lopullinen
kahlitseminen on aiheutunut raamatullisesta
paholaisen kahlinnasta. Alkuperäinen ei voi olla
myöskään tähän liittynyt kuvaus hänen yläpuolelleen
ripustetusta käärmeestä, jonka suusta valuvan
myrkyn hänen vaimonsa Sigyn ottaa vastaan
maljaan. Kun astia on täyttynyt, niin sen
tyhjentämisen aikana tippuu myrkkyä L:n kasvoille,
joka silloin liikahtaissaan saa aikaan
maanjäristyksen. Maanjäristyksen mielikuva ei ole
saattanut syntyä skandinaaveilla muualla kuin
Islannissa, mutta siellä ei taas tavata yhtään
käärmettä. Tämäkin taru on ilmeisesti etelämpää
kulkeutunut. K. K.

Loki (engl. log), laite, jolla aluksen vauhtia
vedessä mitataan. Näitä on käytännössä monta
eri lajia, joista yksinkertaisimman ja tähän
asti enimmän käytetyn muodostaa 3 osaa, nim.
lokilevy, lokin u ora keloineen ja
loki-lasi. N. s. patenttilokin muodostaa aluksen
perässä laahaavat ruuvinmuotoon taivutetut
siivet, jotka veden läpi liukuessaan käyttävät joko
vedessä olevan tai aluksen peräpartaalle
sijoitetun lokikoneen osoittimia, mitkä taas näyttävät
aluksen vauhdin. F. IV. L.

Lokikirja (ks. Loki), päiväkirja, johon
merkitään kaikki, mitä aluksella tapahtuu sen
matikalla ollessa. Sitä pitää yleensä perämies.
Siihen merkitään tietoja ilmasta, tuulesta,
kulkusuunnasta, kuljetusta matkasta, maantieteellinen
asema, alusta tai lastia kohdanneet vauriot,
miehistössä tapahtuneet muutokset y. m.

Lokilasi, tavallinen liiekkakello, jossa sisällä
oleva hieta määrätyissä sekunneissa juoksee
osastosta toiseen.

Lokit (Larince) käsittävät linnustostamme
lokkilintujen alaheimona lokin (Larus),
kolmivarpaisen loki n (Kissa) j a v a 1 k e a 1 o k i n
(Pagophila) suvut, jotka kuitenkin kaikki tav.
yhdistetään lokin (Larus) suvuksi. L:n nokka
on suora, sivuilta vahvasti litistynyt; yläleuan
kärki koukistunut alaleuan yli. Rakomaiset
sieraimet ovat nokan sivuilla, keskikohdalla. Pyrstö
meikäläisillä suvuilla poikkipäinen. L. laskevat
2-3, harvoin 1 tahi 4 munaansa maahan
(kalliolle) huonosti valmistettuun pesään. Munat ovat
useimmilla lajeilla hyvin toistensa näköiset ja
väriset; useimmiten verraten suuria,
harmaan-tahi vihreänruskeita, tummempitäpläisiä.
Nuorten lintujen puku 2-4 vuotta toisenlainen kuin
vanhempien. — Lokin (Larus) suvussa
(ahtaammassa merkityksessä) säären alapää n. */3
pituuttaan höyhenetön ja nilkka melkein yhtä
pitkä kuin keskivarvas kynsineen. Suuri joukko,
enimmäkseen merien, vaan myöskin sisämaan
vesistöjen rannoilla eläviä lajeja. Yleisin niistä
kala-1. (L. canus) on n. 43-45 cm:n pituinen;
selkäpuolelta tuhkansininen, alapuolelta valkea,
siivissä mustaa. Sen levenemisalueeseen kuuluu
koko Pohjois- ja Itä-Eurooppa sekä Siperia Tyy-

Selkälokkeja.

neen-mereen asti. Yleinen Suomessa on myös
edellistä suurempi, 53-60 cm : n mittainen s e 1 k ä-1.
(L. fusoxis), jonka

selkäpuoli on
musta. Se pesii
koko Euroopassa;
Siperiassa elää
toinen, läheinen laji.
M e r i-1. (L.
mari-nus) on hyvin
edellisen näköinen,
mutta paljoa
suurempi, 68-75 cm
pitkä. Se pesii
Pohjois-Euroopan
rannikoilla ja
Pohjois-Ameriikan
koillisosissa.
Suomen rannikoilla se
on jotenkin
harvinainen. Edellistä yleisempi, meren ja
Laatokan rannikoilla pesivä, sisämaassakin
harvinaisena tavattu harmaa-1. (L. argentatus), on
kalalokin näköinen,
mutta
huomattavasti isompi, 59-66
cm pituinen. Muista
maassamme
tavatuista lokkilajeist.a
n a u r u-1. (L.
ridi-bundus), kaunis,
valkea ja harmaa,
kesällä
mustapäinen, punanokkainen
ja -koipinen laji, on
tänne parhaillaan
asettumassa; se oli

vielä parikymmentä vuotta sitten harvinainen
vieras, mutta on nyt jo paikoitellen Suomenlahden
rannikoilla, esim. Helsingin ja Turun seuduilla,
hyvinkin yleinen. P i k k u-1. (L. minutus), vain
28-30 cm:n pituinen, mustapäinen,
ruusunpuna-rintainen, kaunis laji, on tavattu Suomessa
Karjalan-kannaksella, Hailuodossa ja Munsalassa
pesivänä. Satunnaisina on meillä vielä huomattu
pormestari eli is o-l. (L. glaucus) ja
Grönlannin 1. (L. leucopterus), molemmat
Pohjois-Jäämeren seuduissa pesiviä lajeja. — Koi m
i-var paiseita lokilta (Kissa tridactyla)
puuttuu takavarvas, säären alaosa on paljas,
nilkka lyhyempi kuin keskivarvas kynsineen.
Muuten se muistuttaa kalalokkia, pituuskin on
jokseenkin sama, 42-46 cm. Pesii pohjoisilla
lintuvuorilla äärettömin joukoin; Suomessa
verrattain harvoin, muuttomatkoilla tavattu. —
Välke a 1 o k i 11 a (Pagophila eburnea) sääri on
melkein kokonaan höyhenikäs; puhtaanvalkoinen.
46-50 cm:u pituinen Jäämeren asukas. Suomeen,
etenkin pohjoisosiin, se on eksynyt sangen usein.
— Lokit syövät enimmäkseen pienempiä kaloja,
myöskin simpukoita ja muita nilviäisiä,
piikkinahkaisia, matoja j. n. e., jotkut raatojakin.
Vain harvat suuremmat lajit (merilokki) ovat
vahingollisia. Hyötyä ei lokeista juuri ole, munat
kuitenkin kelpaavat syötäviksi. E. IV. S.

Lokka, Ilmarisen äidin nimi Kalevalassa,
esiintyy kansanrunoissa Marjatan äitinä. Nimen
synty lokki-linnusta selviää K. Krohnin mukaan
seuraavista runon toisinnoista: lokki luopuisa

Naurulokkeja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0595.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free