Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lollardit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1109
Lollardit—Lom bardi
1110
Lollardit (alasaks. loilen = hiljaa laulaa,
hyräillä), begiinien ja begardien (ks. t.) sukuinen
uskonnollinen yhdistys, joka esiintyi
Alankomaissa 1300:n paikkeilla. Kirkko vainosi heitä
kerettiläisinä, ja sentähden nimeä käytettiin
muistakin harhaoppisista, kuten esim. Wielifin
puoluelaisista. [Moll, ..Die vorreformatorisclie
Kirchen-gesehielite der Niederlande" (1895).] A. J. P-ii.
Lomake ks. B 1 a n k e 11 i.
Lomakurssit 1. yliopistolliset
loma-kurssit on Englannissa alkunsa saanut,
»University extension" nimellisenä tunnettu yliopiston
laajennusliike. jonka pääajatuksena omassa
syntymämaassaan on ollut: ,.Jos ei kansa voi tulla
yliopistoon, täytyy yliopiston tulla kansan luo."
Tätä periaatetta noudattaen eri jdiopistoissa
opettajat ovat toimeenpanneet luentosarjoja
maaseutukaupungeissa, tehdaspaikoissa ja muilla
väkirikkailla paikkakunnilla. Tarkoituksena on ollut
esittää yleistajuisesti tieteellisten tutkimusten
uusimpia tuloksia eri tieteiden haaroista,
edellyttämättä kuulijoilta mitään erityisiä alustavia
opjnnoita. —- Vaikka yliopistossamme pidettiin
jo 1870-luvulla suurelle yleisölle, etupäässä
naisille aiottuja yleistajuisia luentoja (ks.
Nais-akatemia), niin saapui varsinainen
loma-kurssiliike maahamme Ruotsin kautta
Englannista. Elokuussa 1893 pidettiin näet Upsalan
yliopistossa ensimäiset englantilaiseen tapaan
järjestetyt yliopistolliset lomakurssit, joihin otti
osaa muutamia suomalaisiakin. Näiden
asianharrastuksesta lomakurssit tulivat sittemmin
pohdinnan alaisiksi eräissä aikakauskirjoissamme
(Kansakoulun lehti ja Valvoja) sekä myöhemmin
pääkaupungin päivälehdissäkin. Jo joululomalla
1S93-94 pantiin Ruots. kansakoulun ystäväin
yhdistyksen aloitteesta toimeen yliopistossamme
viikon kestäneet ruotsinkieliset lomakurssit, ja 1894
elokuussa toimivat yliopistomme opettajat
ensimäiset suomenkieliset yliopistolliset lomakurssit,
joita on sittemmin pidetty säännöllisesti joka
toinen vuosi, tavallisimmin elokuussa ja ainoastaan
poikkeustapauksissa kesäkuussa, v:een 1910
saakka, ja ne ovat kulloinkin kestäneet noin
kaksi viikkoa.
Lomakurssiemme ohjelmana on ollut luentoja
yliopistomme eri tiedekuntien, siis
jumaluusopillisen, lainopillisen, lääketieteellisen, ja filosofisen
tiedekunnan sekä historialliskielitieteellisen että
fyysis-matemaattisen osaston tutkimusalaan
kuuluvista aineista. Luennoitsijoina on
pääasiallisesti ollut yliopiston opettajia, mutta
poikkeustapauksissa joidenkuiden aineiden
huomattavimpia edustajia yliopiston ulkopuoleltakin.
Varsinaisten luentojen lukumäärä, alkajais- ja
päät-täjäisesitelmät lukuunotettuina, on ollut
seuraava: vv. 1894 47; 1896 50; 1898 53; 1900 50;
1902 57; 1904 53; 1906 56; 1908 52; 1910 50.
Kaikkiaan on siis 1894-1910 suomenkielisissä
lomakursseissa pidetty 468 luentoa. Sitä paitsi
on annettu opetusta ja opastusta yliopiston
tieteellisissä kokoelmissa sekä pääkaupungin
huo-mattavimmissa museoissa keskimäärin n. 40
tuntia kullakin kurssilla eli yhteensä n. 360 tuntia.
Luentojen alussa ja lopussa suoritetun
yhteislaulun lisäksi on opetettu erityiselle laulajaryhmälle
kuorolaulua ainakin 25 tuntia kaikilla kursseilla
eli yht. n. 175 tuntia.
Luentotoimintaan on ottanut osaa kaikkiaan
n. 60 luennoitsijaa, joista suurimman määrän
luentoja ovat pitäneet professorit E. G. Palmen
(41). E. N. Setälä (27). Kaarle Krohu (26), do
sentti Ilmari Krohn (26) j. n. e. Järjestävän
toimikunnan puheenjohtajana on enimmän ajan
toiminut professori E. G. Palmén ja
toimisto-johtajana opettaja A. Kohonen.
Lomakurssiemme varsinaisten osanottajain
lukumäärä on ollut seuraava:
Miehiil Naisia Yhteensä
1894 338 353 691
1896 408 425 833
1898 406 486 892
1900 279 342 621
1902 269 297 566
1904 250 322 572
1906 253 274 527
1908 169 267 436
1910 85 122 207
2457 2888 5345
Varsinaisten osanottajain lisäksi on aina ollut
runsaasti tilapäisiä kuuntelijoita.
Opetustoiminnan ohella on toimeenpantu
kes-kusteluiltamia, retkeilyjä, huvimatkoja ja
seurusteluiltansa, ja lämmittävänä yhteistunteen
ylläpitäjänä on laulu ollut erittäin tärkeä tekijä.
Näin lomakurssit ovat vaikuttaneet tehokkaasti
tietojen ja tiedonhalun levittäjänä, eri
sääty-luokkien sekä eri seuduilla asuvien kansalaisten
lähentäjänä ja yhteistunteen herättäjänä ja
vahvistajana. Yliopiston esimerkkiä noudattaen on
eri seuduilla maatamme ryhdytty
toimeenpanemaan pienempiä paikallisia lomakursseja sekä
luentosarjoja, ja ovat yliopiston opettajat
esiintyneet näissäkin tilaisuuksissa ahkerina
luennoitsijoina. Ovatpa lomakurssit näin antaneet alun
meillä samoin kuin Ruotsissakin kautta koko
maan ulettuvalle luentoliikkeelle. jota on johtanut
Kansanvalistusseuran asettama erityinen
luento-lautakunta. — Lomakurssimenojen korvaamiseksi
osanottajat ovat suorittaneet 10 mk:n maksun.
Pariskunnat ovat päässeet yhdellä maksulla.
Onpa myös annettu varsinkin Helsingin
työväestölle runsaasti vapaalippuja. Luennoitsijat ovat
saaneet vaivoistansa korvausta sikäli kuin muilta
menoilta on varoja riittänyt. Parilla kurssilla
on myös saatu avustusta eduskunnan myöntii
mistä luentovaroista. A. K:ven.
Lomami. 1. (Lubilas, Bol o k o). Kongon
lisäjoki vas., lähtee Etelä-Kongosta, virtaa pää
-joen kanssa yhdensuuntaisesti. Pituus n. 1.200 km.
alajuoksulta kuljettava. — 2. (L u b e f u)
San-kurun, Kongon lisäjoen, oik. tuleva lisäjoki.
Lomasointu, mus., esiintyy usein iskuttomilla
tahi lieikkoiskuisilla tahdinosilla yhdistämässä
kahta (vahvempi-iskuista) ..runkosointua". L:lla
ei ole itsenäistä merkitystä; enimmiten se johtuu
vain äänien melodisesta liikehtimisestä
rnnkosoin-tujen lomassa. Senvuoksi l:issa esiintyvät
dissonanssit eivät vaikuta ylen räikeästi. Itsenäiseni
min muodostunut 1. taas tuottaa ilman
dissonanssiakin sävelkulkuun melkoista levottomuutta.
I. K.
Lomasävel ks. Hajasäve 1.
Lombardi, Lombardiasta kotoisin oleva hen
kilö; panttilainauslaitos, panttipankki.
Keskiajalla sanottiin Leiksi niitä poh joisitalialaisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
