- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1111-1112

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lollardit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1111

Lombardia— Lombok

1112

liikemiehiä, joita silloin joukottain asettui
muihin Euroopan mailiin ja jotka toimivat
rahanvaihtajina ja pankkiireina (muistona heistä ovat
nimet sellaiset kuin Lombard street Lontoossa,
vielä nytkin tämän kaupungin tärkein
pankki-katu, Lombardsbriicke Hampurissa). L:ien
toiminnan pääpuolia oli lainain antaminen
käteisestä pantista, niistä l.-sana sai merkityksensä
panttilainauslaitos. Tätä nykyä tämä sana
esiintyy melkein 3rksinomaau (ja etupäässä Saksassa)
sellaisissa sanayhdistyksissä kuin lombard
i-asiat (saks. Lombardgeschäfte), 1 o 111 b a r d
i-laina (Lombarddarlehv), lombardikorko
(Lombardzins). Nykyaikaisella lombardiliikkeellä
tarkoitetaan sellaisten lainain antamista, joiden
vakuudeksi saadaan helposti rahaksi muutettavia
käteisiä pantteja (jaloja metalleja, arvopapereita
y. m.); tällaisten lainain korko on tavallisesti
vähän korkeampi kuin vekselidiskontto. J. F.

Lombardia, Italian tärkein ja kehittynein
maakunta, Pohjois-Italian keskustassa; 24,085 km2,
4,706,321 as. (1911), 195 knr:llä. - L. käsittää
pohjoisessa Sveitsin ja Itävallan rajalle
ulottuvan. Lågo Maggioren ja Lågo di Gardan
välisen. monijärvisen. lauhkeailmastoisen alppialueen,
jonka juurella etelässä leviää laaja, tavattoman
hedelmällinen, mutta mannerilmastoinen Po-joen
tasanko (Milanossa heinäkuun keskilämpö -+- 24,7° C,
tammikuun -f-0,5°C; pakkanen ja lumi eivät ole
harvinaisia). L:ssa sataa runsaammin kuin
Etelä-Italiassa (Milanossa 996 mm) ja tarmokas,
työteliäs väestö pitää taajan kanavaverkon avulla
huolta erinomaisesti hoidetun maan
kastelemisesta kuivina kuukausina, niin että tasanko
tuottaa runsaat maissi-, riisi-, vehnä-, pellava-,
hamppu- ja viinisadot. Karjanhoito on olletikin
lännessä ja Alpeilla tärkeä, korkealle kehittynyt
(tuotteita esim. juusto). Silkkiäistoukan hoito
antaa työtä tuhansille ja silkkiteollisuus on
maailman etevimpiä; Milano onkin Euroopan
huomattavin silkkikaupan keskus. V. 1905
Lombardiassa oli 276 silkkikehräämöä, joissa 586.000
kehrää. Muukin teollisuus on täällä
kehittyneempää kuin muualla Italiassa (puuvilla-, villa-,
pel-lava-, kone-, paperi-, hattu- v. m. tehtaita).
Rautatieverkko on Italian taajin, keskittyen Milanoon,
jonne myöskin päättyvät Simplonin ja S:t
Gott-hardin alppiradat. Osa monista kanavista on
höyryaluksin kuljettavia, samoinkuin Tieino, Po
ja useat alppijärvet. — Hallinnollisesti L.
jakaantuu 8 provinssiin: Como, Milano, Pavia, Sondrio,
Bergamo, Cremona. Breseia ja Mantova.

E. E. K.

Historia. Sittemmin L:ksi nimitetyn maan
vanhimmat tunnetut asukkaat olivat etruskit;
5:nnen vuosis. lopulla e. Kr. sinne tunkeutuivat
kelttiläissukuiset gallialaiset. Roomalaiset
valloittivat maan n. 222 e. Kr.; se oli siitä alkaen
osana Gallia cisalpina nimistä provinssia.
Länsi-Rooman kukistuttua 476 j. Kr. sen valtiaina
olivat toinen toisensa jälkeen Odoaker,
itägoottilai-set ja kreikkalaiset, kunnes langobardit v:sta
568 alkaen valloittivat Pon laakson, joka heistä
sai nimensä. V. 774 L. tuli Frankkilais-valtion
osaksi; 9:nnen vuosis. lopulta se kuului Italian
kuningaskuntaan ja v:sta 951 se joutui Saksan
hallitsijoista riippuvaksi. ll:nnen vuosis. lopulta
alkaen L:n kaupungit, kuten Milano y. m.
alkoivat kaupalla rikastua ja päästä mahtaviksi

sekä kehittää kunnallista itsehallintoa ja pyrkiä
täyteen itsenäisyyteen. Ne joutuivat sentähden
kiivaisiin taisteluihin Saksan keisareita vastaan,
joissa niiden lopulta onnistui säilyttää
itsenäisyytensä. Samalla niiden keskuudessa kuitenkin
myös raivosi sisällisiä riitoja, joiden johdosta
ne joutuivat kotimaisten yksinvaltiaitten
alaisiksi. Yksi L:n pääosia, Milanon herttuakunta
(vrt. Milano), kuului sittemmin ajoittain
Ranskalle. senjälkeen Espanjalle ja v:sta 1714
Itävallalle. Milanon ja Mantovan lierttuakunnat
(viimemainitun Itävalta sai 1708) nimitettiin
siitä saakka yhteisesti Itävallan L:ksi;
myöhemmin L:n nimitystä alettiin käyttää yksistään
niistä (ynnä Castiglionesta ja Solferinosta).
Napoleon muodosti Lista ynnä muista alueista
1797 Cisalpiinisen, myöhemmin, 1802. Italian
tasavallan sekä 1805 Italian kuningaskunnan.
Pariisin rauhan (1814) sekä Wienin kongressin
päätöksen johdosta 1815 Itävalta sai takaisin L:ii
sekä lisäksi entisen Venetsian tasavallan alueen,
jotka yhdistettiin saaden nimen
Lombardilais-Venetsialainen kuningaskunta. V. 1848 syttyi
kapina. jossa L. vapautui, mutta kun avuksi tullut
Sardinian kuningas Kaarle Albert oli voitettu,
kukisti Itävalta jälleen L:n 1849. Itävallan ja
Sardinian välisen sodan johdosta 1859
ensinmai-nittu valtio luovutti Ziirichin rauhassa L:n
(paitsi osaa Mantovan aluetta) Napoleon III:lie,
joka antoi sen Sardinialle. Tästä valtiosta
muodostunut Italian kuningaskunta sai sittemmin,
sodittuaan Preussin liitossa Itävaltaa vastaan,
jäljellä olevan osan L:aa ynnä Venetsian Wienin
rauhassa 1866. taaskin Napoleonin välityksellä.

Cr. R.

Lombardo [-a’-] (it.), oik. = lombardialainen:
monikkomuoto Lombardi esiintyy
Pohjois-Italiassa, etenkin Venetsiassa renesanssin aikana
rakennus- ja kuvanveistotaidetta harjoittavien
taiteilijoiden yhteisenä sukunimenä. — Näistä
mainittakoon: Pietro L. (1440-1512),
arkkitehti ja kuvanveistäjä, oli ensimäisiä
Lombardiasta tulleen uuden tyylisuunnan kehittäjiä ja
vahvistajia ja luonteenomaisen venetsialaisen
palatsirakenteen luoja. Töitä: pieni Sa Maria
dei Miracoli (1481-89) siroine
marmori-inkrustat-sioneineen, komea Palazzo Vendramin-Calergi
(1481) pyöreäkaarisine pari-ikkunoineen,
pylväineen y. m. töitä. Kuvanveistoksia: päätyönä Dogi
Pietro Moeenigon (k. 1476) hauta sekä
Ravennassa Danten hauta (1482); Tulli o L„
arkkitehti ja kuvanveistäjä, edellisen poika, lopetti G.
Sparventon alkaman S. Salvatore-kirkon, jossa
huomattavalla tavalla basilika ja kupolirakenne
on yhteensulatettu. ja valmisti yhdessä Leopardi’n
kanssa dogi Andrea Yendraminin haudan S.
Giovanni e Paolossa y. m. U-o A7.

Lombardus, Petrus ks. Petrus L o m b a
r-d u s.

Lombok (alkuasukkaat käyttävät nimeä Sasuk.
balilaiset nimeä Sclaparang 1. Saliparav), Pieniin
Sunda-saariin kuuluva. Alankomaiden omistama
saari Malaijilaisessa saaristossa, Jaavasta lukien
toinen itään; 4,708 km2, 377.730 as. (1905),
eurooppalaisia vain joitakuita, 1,000-kunta
kiinalaista ja arabialaista. -— Rannat ovat yleensä
korkeat, edustalla pieniä korallisaaria.
Pohjoisosassa vuoristo kulkee idästä länteen: siinä oleva
tulivuori Rendjani (3,780 m) on saariston kor

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0598.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free